Hieman ottaa silmään tuo lyhyiden tukkien määrä, mutta kuitenkin minimipaksuuksia vähän. Mittoja kuitenkin ollut käytössä hyvin. Yleensähän sitä toivotaan lyhyttä mittaa käytettävän, että tukki tulisi tarkasti talteen. Tässä markkinatilanteessa saattaa käydä niin, että otetaan yksi lyhyt tukki niin jää mukavasti kuitua.
Eihän tuo ole motolista.liite 2 määrät ja runkolajitiedot motolista;on uudestaan syötetty m3 ja puustotiedot ja lajisiirrot tehty ,nuo ovat pelkät mittaustodistus tiedot.Mikähän hakkuukone ja mittalaite lienee.Kannattaa pyytää pitkä alkuperäinen motolista ,asiat valkenee ,kuin kissanpojalle silmät.Se lienee osalta firmoilta vaikeaa, kun korjuu organisaatio (motoyritys)pomo laittaa asioita kohdalleen ja on jo parin kunnan päässä töissä.Kannattaa jos mahdollista käydä hakkuun lopetuksella metässä ja pyytää motit ym tiedot ,kyllä kuski luettelee vaikka ei saa antaaakaan paperitulostetta tai kuvaa listat.
Jos on kyseessä mhy:n välittämä kauppa, voi puumäärä alentua hävikistä, joka tapahtuu hakkuun ja tehtaan välissä. Käsittääkseni urakoitsija ja mo ovat näissä tapauksissa yleensä saaneet tilinsä motomitan perusteella ja puun välittäjä on kärsinyt tappiot.
Ja sitähän tapahtuu hakkuussa, muutama tukki jää aina metsään ja kuitupuukasoja. Mutta kun ne on mitassa ei se haittaa. Puunmyyjä voittaa aina kun mittaus tehdään motolla eikä tehtaalla.
Miten on valtakirjaan mittaus määritelty vai ei mitenkään riippuu siitä kuka kärsii.Parasta on hoitaa kaupat itse firman kanssa ja sopia mittausmenelmä myös .Tehasmittaan ei ole mennyt meiltä yhtään kalikkaa -sen tietävät myös puunostajat eivätkä sitä tarjoo ,vaikka joka vuosi kohtuu määrä hankintapuuta tulee .
Mitenhän mittalaite määrittelee tukki-ja kuiturungon?Pelkästään paksuuden perusteella vai kuskin tekemän laadutuksen perusteella.Jos paksuuden perusteella,silloinhan tukkirunkojen määrä voi olla suurempi kuin tukkipölkkyjen määrä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.