Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Jotain on pahasti vialla, jos ensiharvennuksen tekee kiinnostavaksi se, että sen voi ja on hyväksyttävää hakata se vajaapuustoiseksi ja -tuottoiseksi. Siis kymmenen vuoden päästä on todellisuutta 10 metriä urat ja 10 metrin uraväli.
Olen tarkastellut lähinnä valtion metsien hakkuita. Ja niillä alkuvaiheen hoitoa ei takulla ole laiminlyöty. Ja kaikki kohteet on ennakkoraivattu niin, että kaikki mustikanvarpua kankeampi on lyöty kenttään, myös kaikki 10 cm rinnankorkeudelta olevat puut. Myös se ihmetyttää, että ensiharvennuksessa puuston keskiläpimitta putoaa yleensä sen 5 cm. Isopää edellä näköjään mennään, mutta jospa se on sitä laatuharvennusta. Vai totuttelua pikkuhiljaa siihen jatkuvaan kasvatukseen.
Ilmeisesti nuakka ei ole joutunut leventämään uria. Ura saattaa levitä uran varresta poistetun rungon kohdalla jopa 7-8 metriin. Jälki on hurjaa, kun uran varresta on pakko poistaa koko puurivi(parhaita puita), jotta koneen saa mahtumaan puiden väliin kakkosharvennuksessa. Maastokaan ei monesti tarjoa mahdollisuutta sijoitta uraa toiseen paikkaan . Korjuureitit on suunnattava aina vasta-/myötämäkeen ja sijoitettava palstan kantavimpiin kohtiin. Enskan yhteydessä puissa on valinnanvaraa . Toisessa harvennuksessa paljon vähemmän. Kerralla kunnon ura ja reitin varteen jätetyt puut saavat hyödyntää hyviä kasvuolosuhteita päätehakkuuseen asti. Ihmettelen kovasti, miksi suuret toimijat eivät ole huolissaan ajourista. Riittää ,kun vältetään painumat ja puustovauriot. Puuston tiheysvaatimus on täsmälleen sama kaikilla. Niin yhtiöillä ,kun yksityisilläkin.
Ukkopekalta hyvä puheenvuoro tuolla edellä. Mönkijän käyttöä kriminalisoidaan aivan suotta. Kustannustehokkain tapa puunajoon se ei yleensä ole, mutta esim. minä olen ajanut tälle vuodelle noin 40 kiintoa puuta mönkijällä vaikka tallissa on myös vaihtoehtona takavetoinen traktori.
Omalla kohdallani mönkijän käyttö pohjaa paljolti myös siihen, että minä en halua talon lähelle moton jättämää rytelikköä (rehevät maapohjat), joka käytännössä estäisi ulkoiluaktiviteetit alueella seuraavaksi 10-15 vuodeksi. On varmaan liuta muitakin, jotka lähestyvät asiaa muut arvot kuin eurot edellä, joten mönkijäyrittäjille on sijansa.
Noin 30 vuotta minä olen tätä pienimuotoista puuhastelua mönkijän kanssa harrastanut; 25-40 mottia/ vuosi myyntiin ja polttopuut päälle. Metsään on muotoutunut oikein mukava reitistö ulkoilua varten ja ajouria (metsäkoneen tekemiä) ei käytännössä ole ollenkaan. Mukavaa kuntoilua tuo puuhastelu metsässä on. Nuorempana tuli harvennettua ja lanssiin ajettua parhaimmillaan likemmäs 5 kuutiota/ pv, mutta näin ikäukkona voi olla tyytyväinen jos saa päivälle rapiat 2 kiintoa.
Mönkijänä on ollut viimeiset 20 vuotta Yamaha, jota on tarvinnut rassata normaalihuoltojen päälle magneeton kiilan ja yhden vetonivelen suojakumin verran. Akkukin alkuperäinen, joten melkoinen ennätys sekin.
Rästikohteilta ei voi odottaa ihmeitä. Yhtiöillä on harvemmin rästikohteita eikä harvennuksille rynnätä ennen aikojaan.
…ja tuota etupainoista suurempien runkojen harvennusta en allekirjoita lainkaan ellei kyse ole huonolaatuisista ja monihaaraisista puista. Niistä jää iso kanto, mutta tulevaisuus ei tuottaisi tukkia. Itsellä periaatteena oli aina pienintä ja huonointa puuta pois!
Ilmeisesti suorittava ei ole osannut suunnitella ensiharvennusta tehdessään sitä seuraavaa hakkuuta. Samalla mentaliteetilla tehtyä 10-15 vuoden takaista enskaa yritettiin nyt harventaa toiseen kertaan n.20ha alalla. 8 pyöräinen ergo leveillä teloilla ja vielä jäi metri puolelleen tilaa. 90 % poistettavista puista oli 5m kaistalla ajourien puolessavälissä. Puusto jätettiin nyt pyynnöstäni käyrien ylärajalle, päätehakkuussa sitten ehkä saadaan parempi tulos tämän niin mo:lle kuin urakoitsijallekin surkean kakkosharvennuksen jälkeen. Näiden kokemusten jälkeen olenkin hoitanut enskat muilla keinoin ilman näitä nälkäpalkkayrittäjiä. Ja kun koneesta välillä jalkautuu ja mietti työnjälkeään tulevaisuudenkin kannalta älyää äkkiä miten pitää hakata että uraa voi leventää jatkossakin vain sen verran kuin kulloinkin tarvitsee. Jos on niin harvinainen tilanne että puut ovat viivasuorassa ja koneen kääntyvyys on rajoittunutta kannattaa miettiä esim. ajourien uudelleenlinjausta. Valitettavasti urasuunnittelu on usein sitä että ajetaan kuvion reunaan ja lähdetään kiertämään myötäpäivään. Eikä muuhun tietenkään ole varaakaan kun se raha on neuvoteltu tulemaan vain kuutioista.
Moto ei ole ulkoilun vihollinen. Paikkakunnallamme on uusi ulkoilureitti ,joka kulkee aivan puhtaasti ajouria hyväksi käyttäen lähes 5 kilometriä. Suurin osa urista on aikaansaannoksiani , joista annoin vinkin reitin suunnittelijalle. Voi kävellä vaikka parijonossa ,kun on kaksi rantua rinnakkain. Eikä katoa maastoon vuosikymmeniin. Ei myöskään tarvitse kompastella risuihin , koska huomioin polut toteuttaessani hakkuuta.
Samat polut soveltuvat mainiosti myös pyöräilyyn. Haastavia, mutta ajettavia hienoissa maisemissa. Ovat yhtiön malla ja käyttöön on saatu lupa.
Kertokaa konekuskeille, mihin haluatte polut. Puut on mahdollista karsia niin , että uralle ei tule risuakaan.
Suorittavalle Portaalle kiitos järjen käytöstä. Asuin itse aikanani pitäjässä, jossa oli oikein mukava ulkoilijoiden/ koirankusettajien suosima reitti vanhassa männikössä metsähallituksen mailla. Hakkuu toteutettiin pienaukkohakkuuna ja se meni ihan hyvin, mutta hämmästytti se, että vahvaksi tallautunut polusto jätettiin huomioimatta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään