Keskustelut Tekniikka MT.juttu mönkijäurkoitsija-puunajossa

Esillä 9 vastausta, 71 - 79 (kaikkiaan 79)
  • MT.juttu mönkijäurkoitsija-puunajossa

    Merkitty: 

    Kantaa lukuista juttu MT.Metsä mönkijäurkoitsija puunajossa .viimisen päälle pelit.

  • miksuliini65 miksuliini65

    Kyllä Hankitahakkuuta voi Tehdä omalla Puuhapalstalla kaikilla omat tavoitteet-itsellä Myös Hadanmönkijä Kuin katselee kylillä kaliita pirssejjä on Porukoilla itse tunnen monta jotka Vaihtaa 2-3.vuoden päästä uuteen Autoon”

    Berza

    Miksuliini, onko sinulla ongelmia Alkon kanssa, vai pelleiletkö. Lähes kaikki viestisi on nykyisin erikoisia. Kannattaa hakea apua, jos alko vie sinua.👍👍

    miksuliini65 miksuliini65

    Tuskin alko vie minua

    Berza

    No hyvä, viestisi ovat välistä niin outoja ja virheitä aika tavalla, että tällainen tuli mieleen.

    Kaikkea Hyvää👍👍

    Metät kunnossa!

    Palataan vielä noihin runkolukuihin, että kyllä se kyykkymoton enska on tehtävä kuituenskana ja tosiaan jos saa tasaisesti jätettyä niin jopa 1400 runkoa jää hehtaarille (havupuilla). 1200 vähintään. Sitä sopii lihotella pitkän aikaa ennen kun latvus alkaa supistua liikaa. Kyllä ainakin tähän asti motomiehet on kehuneet harvennusleimikoita. On puuta ja näkyvyyttä. Ja rajalinjat auki vaikka ei tähän otsikkoon kuulukaan…..

    Nostokoukku

    Viekä pitempään saa lihotella konekorjattua ensiharvennusta, jossa ppa vetäistään 10 tai vähän yli.  Ei supistu latvat liikaa. Saa mennä siinä asennossa avohakkuuseen asti.

    mehtäukko

    Kun sinä n-koukku käyt alituiseen pällistelemässä ja mittailemassa naapureiden metsiä, olisi korrektia kysyä heiltä lähtötilannetta ja miksi lopputilanne on mikä on? Tarkoituksella vai aina vahingossa.

    Nostokoukku

    Entisiä työmaitani käyn pällistelemässä, en naapureiden metsiä. Historiatietoja on n.50 vuoden ajalta. On paljon kuvioita, joita olen ollut aikoinaan avohakkaamassa, istuttamassa ja raivaamassa. Istutuksilla oli jokunen vuosi lähtötilanne, että laatua yritettiin tavoitella istuttamalla mäntyä 2 200 taimea hehtaarille. Pääosa kuitenkin 2 000 ja jonkun verran myös kylvömänniköitä. Kaikki kuviot hoidettu erittäin hyvin lähtötilanteessa lähtien. Tulee myös vanhasta tavasta ja uteliaisuuttakin pällisteltyä vieläkin jälkiä myös relaskoopin hahlon läpi. Ja valitettavan harvaksi menee. Ainakin näin entisen metsäammattilaisen mielestä, kun muistaa entiset ohjeet ja käyrät ”korjuun jälkeen”. Syytä en ole kysynyt, mutta tuskin moto noillakaan työmailla vahingossa puita noukkii.

    Kokenut kaiken tietää

    Juu, onhan se pitkään ollut tiedossa, että taimikonhoito ja ensiharvennus tärkeimmät. Sitten omistajan tavoitteista, lähtökohdista, korkokannasta, tulevaisuuden uskosta riippuu, kannattaako harventaa ja jos niin kuinka monta kertaa, ja kasvattaako vielä 20-100v. Vanhoihin oppeihin verrattuna tuo yleinen kaavoitus ja arvostus, sertifikaatit ja median metsäpolitiikka jms. tuo omat mausteet tähän. Viimeksi hakkuutin aukon harventamattomaan kuusikkoon, n. 1500 runkoa hehtaarilla, kertymä 400 kuutiota/ ha, joskus oli keskimäärin kuution puita, 300 kpl hehtaarilla.  Molempia pidin huonoina, parashan se olisi näillä jatkojalostuksilla, jos olisi se 1000 kpl motin puita, ja jäljelle jäisi kasvatuskelpoinen 5 m alikasvos tulevaisuuden olosuhteisiin jalostetusta aineksesta. Kunnes varma resepti tähän löytyy, täytyy tyytyä siihen, mikä kulloinkin tuntuu parhaalta tavalta. Jk jos onnistuisi haaveiden mukaan aina kaikkialla, niin sitähän vain käytettäisiin, ihmettelen, että se ei ollut käytössä enemmän silloin, kun paljaan metsänpohjan yleisesti käytetty laskennallinen arvo oli vain puolet nykyisestä.  Ensiharvennuksesta, se raivaussahatyökin on paljon helpompaa, kun vetää reilusti siihen 1500 r/ ha vrt 2200. Ei jää konkeloita, on tilaa,näkyvyyttä,parhaat helppo valita. Motolla ja ajokoneella on vielä kertymä , remontit, pomot ja metsänomistajat murheena, ja kolottujakaan ei saa jäädä. Se hakkuun kannattavuus on moninkertaisesti siinä läsnä vrt. metsänomistajan omatoimihakkuu. Metsänkasvatuksen kannattavuus on eri. Jos olisi resurssia ja osaamista, se ensiharvennus kannattaisi varmaan tehdä itse, varsinkin, jos se kuitupuun hinta palaa luokkaan 1/4 tukkiin verrattuna. Jos menee siihen 1/5, voi jk alkaa useampaakin kiinnostaa.

Esillä 9 vastausta, 71 - 79 (kaikkiaan 79)