Keskustelut Metsänomistus MTK biotalouden susi lampaiden vaatteissa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
  • MTK biotalouden susi lampaiden vaatteissa

    Metsätiedon louhimista ja jalostamista on harjoiteltu kolmatta vuotta Forest Big Data -hankkeessa. Mukana on seitsemän yliopistoa ja tutkimuslaitosta, Metsäkeskus, kolmen suuren metsäyhtiön ja Metsähallituksen omistama Metsäteho sekä joukko yrityspartnereita kuten Arbonaut, Ponsse, Savcor, Simosol, Timber Vision ja Trestima.

    ”Hanke lähti selkeästi operatiivisesta tarpeesta, oltiin tietoisia, että tarvitaan se tieto. Sitten monien teknologisten hyppyjen jälkeen ja tietojenkäsittelykapasiteetin kasvamisen ansiosta päästiin tähän vaiheeseen”, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Pekka T. Rajala kuvaa.

    ”Teknologiapuoli on tehnyt tärkeää työtä, joka on osoittanut, että on mahdollista saada tarkempaa tietoa kustannustehokkaammin”, sanoo ryhmän koordinaattori Jarmo Hämäläinen.

    Hankkeessa on arvioitu, että uuden sukupolven metsävaratietojärjestelmän hyötypotentiaali on vähintään 100 miljoonaa euroa vuodessa, kun kaikki uudet välineet ovat käytössä.

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on kokenut metsävaratiedon jakamisen astumiseksi metsänomistajien varpaille ja verrannut tilakohtaisen metsätiedon jakamista samanlaiseksi asiaksi kuin jos metsänomistajan pankkitilin tiedot näytettäisiin kaikille.

    Hankkeet uhkaavat jämähtää ”hold”-asentoon, jos nykyasetelma jää pysyväksi.

    ”Metsävaratiedon hyödyntämisen potentiaali saadaan käyttöön vasta, kun meillä on koko data käytettävissä. Kehittämismielessä tiedon saanti olisi hyvin tärkeää”, Hämäläinen sanoo.

    Rajala huomauttaa, että myös MTK:n kanssa yhteistoiminnassa olevat metsänhoitoyhdistykset tarvitsevat saman tiedon.

    ”Digitalisaatio on megatrendi. Sitä vastaan ei voi taistella, se tulee ennemmin tai myöhemmin.”

    EU-komissio antoi viime syksynä Suomelle huomautuksen metsävaratiedon panttaamisesta. Huomautus perustui EU:n ympäristödirektiiviin, jossa todetaan, että ympäristöä koskeva metsätieto on julkista. Maa- ja metsätalousministeriössä huomautus on otettu vakavasti. Kauppalehti

    100 miljoonan euron hyödyt -> MTK vastustaa

    100 miljoonan euron hyödyt -> MTK vastustaa

    100 miljoonan euron hyödyt -> MTK vastustaa

    harrastelija harrastelija

    Asiallahan on kuitenkin kaksi puolta. Haluaako mo:t antaa metsiensä tiedot = omaisuusvarat kaikille asiaanliittyvilla ja asiaan liitymättömille reposteltaviksi.

    Nythän mielestäni lähdetään siitä, että mo voi antaa luvan metsiensä tilanteesta niille toimijoille, joille hän haluaa.

    Toinen puoli on sitten se, että jo nyt on mo:t alkutuottajina puristettu lähes ilmaiseksi kuituraaka-aineen antajaksi.
    Onko seuraava vaihe sitten, että ne puut haetaan mo:jien metsästä silloin, kun teollisuus sitä tarvitsee?

    Jos nämä sadat miljoonat, mitä tällä tutkimuksella ja kaikille avoimella metsätiedolla saadaan, tulevat metsänomistajien hyödyksi, niin otetaan vastaan.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Eikös se Herra Hakkarainen puhunut tässä lähiaikoina, että metsänomistaminen pitäisi olla yritysmäisempää? Yrityksien tiedot ovat julkisia, niilläkin voi kaikki repostella. Tulotiedot ovat kaikkien tiedossa. Naapurin metsän arvon voi kuka tahansa asiasta kiinnostunut laskea.

    Mitä hyötyä on esim. Puunostajan soitella metsäliiton uskollisemmalle jäsenelle?

    Jos katotaan mitä yrityksiä jo tossa listalla on niin muutama pienten paikkakuntien pientä vientiyritystä minä ainakin bongaan. Voiko MTK ikuisesti vastustaa biotalouden nousua? Eikö vientivetoinen kasvu ja uudet biotalouden työpaikat meinaa mitään? Eikö pieniä paikkakuntia haluta MTK:n toimesta pitää elinvoimasina?

    Metsuri motokuski

    En oikein ymmärrä mitä vahinkoa siitä tulee jos metsävaratiedot olisivat julkisia. Ovathan verotiedotkin julkisia. Nythän kyseessä ei ole kenenkään omaisuuden kyttääminen vaan metsien omistuoikeuksien julkistaminen. Toisaalta jos pelätään sitä että jonkin henkilön varallisuus voidaan päätellä pelkän metsäpinta-alan tai omistusoikeuden perusteella niin ollaan aika väärässä.

    pihkatappi pihkatappi

    Ei kaiken digitalisointi ei ole niin tärkeää, sehän vaatii sitten jatkuvaa päivittämistä, ihan järjenköyhää touhua taas. Minä teen joka vuosi hakkuuilmoituksen koko joukosta kuvioita ja hakkaan sitten, ne mitkä sattuu hontsittamaan, siinäpä sitten laittavat järjestelmiin. Kaikkialle rakennetaan kauhea byrokratia ja sitten sen pyörittämiseen tarvitaan hirveä virkamieskunta, joka ei siis tee mitään tuottavaa, vaan päivittää tietoa virheellisesti ja korjaa taas. Ja kaikki tämä vain, jotta joku saisi tarkkaa informaatiota toisen metsästä, ihan älytön koko Suomen Metsätalouden holhousjärjestelmä.

    Rane

    Niin,tällä hetkellähän ei yksittäisen metsänomistajan metsistä ole olemassa tietoja vaan vain luuloja ja arvauksia.Niiden julkistaminen on tietenkin väärin.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Et ole Rane vielä vastannu kannatatko MTK:n Marko Mäki-Hakolan esitystä, että keilauksella saatujen tietojen tarkistaminen maastossa tulee lopettaa? Kyllä vai ei?

    Minun mielipide on, että MTK:lta tulee paljon esityksiä mitkä ovat järjettömän ja typerän välimaastossa. Minusta on ainakin pelottavaa ajatella, että jos MTK:n metsäpolitiikka perustuu luulojen ja arvailujen varaan puun riittävyydestä niin, että vielä pitäisi perustaa sitä enemmän luulojen ja arvailujen varaan. Mitä sitten kun tulee tosi kyseeseen ja harvennusmänniköstä löytyy vain yksi hieskoivu.

    Hallitusohjelmaan on kirjattu, että puunkäyttö lisääntyy 15miljoonaa kuutiota. Äänekosken uusi tehdas tuo 12 miljardia lisäarvoa kansantalouteen, uskooko joku vielä, että äänekoskelle ei riitä puuta ja se ei käy täysillä? Vartiainen sanoi, että sosiaalidemokratiaa pitää suojella soliaalidemokraateilta itseltään ja muissa puolueissa sosiaalidemokratiaa ajetaan parhaiten. Myös hän sanoi, että SDP on menettänyt todellisuusotteensa. Minun mielestäni voi olla, ja onkin niin, että biotaloutta ajetaan parhaiten muiden toimesta.

    Esimerkiksi metsäpaikka.fi on kehitetty täällä kasvukeskusten ulkopuolella pienessä kaupungissa. Työllistää 10 ihmistä ja ohjelmahan siis kanssa hyödyntää metsään.fiitä.

    pihkatappi pihkatappi

    Hirveästi on ponnisteltu metsäpuolella sen eteen, että sinne syntyisi muutamia hassuja uusia työpaikkoja, jotka eivät tuo lisätuottoa metsänomistajalle, vaan vievät oman osuutensa siitä koko metsätalouden tulon perustasta, eli puun myyntitulosta. Sehän riittäisi että päätehakkuut ilmoitetaan Metsäkeskukselle ja sen jälkeen nämä aukeat – taimikko alat olisivat vaikkapa 30 vuotta palveluntarjoajien selattavissa, ilman virheellistä puuston määrä dataa.

    Nyt kun tuolla on tuo virheellinen data ja etämetsänomistaja tekee jonkin toimijan kanssa puukaupat, tulee ostajalle mahdollisuus epärehellisyyteen lähes olemattomalla kiinnijäämis riskillä. Ja tämän keilausdatan virheellisyyden perusteella myydään taas uusia palveluita metsänomistajalle, että oikea data olisi kaupanteon tukena. Oikea palvelutalous koko yksityismetsätalous, jos ei asioita osaa itse tehdä ja haluaa asioiden menevän oikein, saa maksella joka välissä palveluista.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Ei kannata pelätä nykyaikaa ja menettää todellisuusotetta vaikka jokin muuttuu. Kehitystä ei saa käännettyä menemän takaisinpäin. 70-luvulla oli maaseudun väestö kesällä pellolla ja kylminä aikoina metsätöissä, ei siihenkään ole paluuta.

    pihkatappi pihkatappi

    Eppu epärehellinen perustaa metsäpalveluyrityksen, joka tarjoaa puukauppapalveluja. Eppu kahlaa palstoja läpi, missä on etämetsänomistaja (mieluummin iäkäs nainen) omistajana. Keilausdatan puustotietojen kanssa hän tarkistelee asioita ilmakuvalta ja ehkä jopa maastokäynnillä. Eppu tekee tarjouksia lähinnä silloin kun on arbitraassi mahdollisuus, eli hän tarjoaa ostoa kun Metsään.fi data on jolllain kuviolla vähintään 20% alakanttiin arvioitu ja työsarkaa riittää.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)