› Keskustelut › Puukauppa › MTK perää ostajilta puukaupan pelisääntöjen noudattamista

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 108)
1 2 3 4 … 9 10 11

  • MTK perää ostajilta puukaupan pelisääntöjen noudattamista

    Sent on: 22.6.2019, 11:28

    Lainaus MT/Juha Marttila:

    ”Metsänomistajille tärkeiden luontokohteiden, riistatiheikköjen ja maisemien huomioon ottaminen puukorjuussa vaarantuu, ellei puun korjuun aloittamisesta ilmoiteta asianmukaisesti.”

    Metsäalan toimijat ovat yhdessä sopineet metsänomistajan luonnonhoitotoiveiden viemisestä käytäntöön Monimetsä-hankkeessa. Metsänomistajille tärkeä monimuotoisuuden turvaaminen yhteisten pelisääntöjen mukaisesti edellyttää, että tieto puunkorjuun aloittamisesta on metsänomistajan ja hänen edustajansa tiedossa.

    Myös puun katkonnan valvonta on metsänomistajille hyvin tärkeää. Tämäkin edellyttää ajallaan tehtyä ilmoitusta puun korjuun aloittamisesta. Katkonnan valvonta varmistaa, että puun rungoista arvokastukkiosa hyödynnetään tarkasti pitkäikäisten puutuotteiden valmistukseen, eikä tarpeettomasti katkota kuitupuuksi.”

    Artikkelissa , josta otteita edellä , kannetaan huolta siitä ,että leimikon aloittamisesta ei aina ilmoiteta. En tiedä , missä lopultakin mättää , mutta hakkuukoneen aloittaessa leimikkoa tieto lähtee leimikon omistajalle tai hänen edustajalleen ennen , kun kalikkaakaan katkeaa. Näin ainakin isompien puutavarayhtiöiden ollessa kyseessä .

    Aloitusilmoituksen tekeminen voi toki tapahtua vasta silloin , kun kone on jo palstan reunassa. Tällöin ainakin aloitusajankohta on 100%.sen varma . Ei ole tavatonta sekään , että leimikkotiedot tipahtavat hakkuukoneen ohjelmistoon vasta matkalla kohteelle , joten ilmoitusta on mahdotonta tehdä tätä ennen. Tämä on yleistä , kun eletään  kädestä suuhun- periaatteella. Asiakkaan tarpeet sanelevat , mitä hakataan ja milloin. Myös korjuuolosuhteilla on osansa pelissä.

    Edellä mainittuun tulisi myyjäosapuolenkin sopeutua ja rakennella puukauppasopimukset perinpohjin valmiiksi jo puukauppatapahtumassa. Esimerkiksi luontokohteet ja monimuotoisuuden huomioimisen erityisehdot on kirjattava kauppasopimukseen . Kohteet on merkittävä myös leimikkokarttaan samassa yhteydessä . Epämääräiset suulliset ohjeet palstan reunalla olisi pikkuhilja unohdettava , kun kaikki on mahdollista tehdä täsmällisesti kirjallisena ennakkoon. Tällöin työmaa voidaan aloitta tiedonkulun vaarantumatta korjuun kannalta sopivalla hetkellä.

    Mitä tuohon katkonnan valvontaan tulee , hoitaa sen puolen teollisuus ja ostava asiakas . Siellä on paras tieto siitä , mitä kulloinkin tarvitaan. Sopimaton tavara aiheuttaa vain kustannuksia ja painetta alentaa kantohintaa. Olisikin syytä keskittyä enemmän muuttamaan kauppatapoja nykyaikasiemmiksi ja enemmän asiakkaan tarpeet huomioon ottaviksi sen sijaan , että keskitytään vahtimaan asioita , jotka eivät lopulta palvele muita , kun valvontaa suorittavaa organisaatiota pitämällä työllisyyttä yllä. Runkohinnoitteluun siirtyminen voisi olla yksi keino helpottaa paineita valvonnan suhteen.

    PS.Jatkokertomus  Otto Jaakkosen kuusen seikkailusta antaa vähän perpaktiiviä siihen , mihin maame kipailukyky sahatavaramarkkinoilla perustuu . Kannattaa luke ajatuksella. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006150868.html

    Tekijä
    suorittava porras suorittava porras
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Metsuri motokuski 22.6.2019, 17:58

    Tolopainen: Jos tukille on sovittu minimi ja maksimimitta, kaikki mitat niiden välillä ovat sallittuja. Mittoja on nykyisin paljon enemmän kuin ne kolmenkymmenen sentin jaolla olevat.

    No ei se nyt ihan noin ole. Sehän riippuu ihan kauppakirjasta. Se on totta että kaikki tukki eivät ole ”jalan” mitoilla. Pituudet riippuu ihan siitä kuka on ostaja ja mikä on sahattavan lopputuotteen mitat. Hyvä esimerkki taitaa olla kuusi jota on seurattu lehdistössä. Nythän laudat ovat perillä ja nekin oli sahattu versowoodilla 36 dm pituuteen ostajan pyynnöstä. Eli mitat voi olla ihan mitä vaan jotka ovat kauppakirjassa sovittu. Muutokset tehdään yhdessä myyjän kanssa jos ne oikein hoidetaan.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 22.6.2019, 18:01

    Missä päin kasvaa sellaisia 2-3 tukin metsiä (Jätkä tuossa edellä)?

    Viimeisessä pystykaupassani (2018) myin 1952 kulotetun ja kylvetyn kuivahkon kankaan (eihän siellä kunnolla kasva kuin mänty) päätehakkuun. Seurasin motokuskin touhua vähän kauempaa, näkyi tulevan 6-7 pölkkyä (rungosta). Kysyessäni mitä tulee, vastaus oli: viittä tukkipölkkyä tulee. Runkoja oli 600 hehtaarilla.

    MTK:n marttilalla on huoli riistatiheiköistä. On perusteellisen vätys tyyppi. Viimeisessä metsälehdessä (12/2019) sentään jopa eliisa kunnostautuu pääkirjoituksessaan: ”…Jos puut istutettaisiin kukin laji sille parhaiten sopivalle kasvupaikalle, kuusen osuus olisi nykyistä paljon pienempi. Nyt taimikoita perustetaan maapohjille, joilla mänty ja koivu kasvaisivat paremmin. PAHIN ESTE MÄNNYN JA LEHTIPUIDEN KASVATTAMISELLE ON HIRVI…”

    Toistakymmentä vuotta olen moukaroinut tuotakin asiaa eteenpäin juuri tällä palstalla, ja nyt jopa päätoimittaja alkaa siteerata minua. Ei ole mennyt hukkaan. Piskit ovat roikkuneet lahkeessa, mutta karavaani on viimein lähtenyt liikkeelle.

    Näkökulmassa (metsälehti 12/2019, sivu 4, vasen alareuna) valtteri skyttäkin on viimein valaistunut kysyessään: ”Ketkä eivät ole kiinnostuneita siitä, miten satatuhatpäiset hirvieläinkannat vaikuttavat metsiin.”

    Ykkösenä tuolla listalla on metsäteollisuus (koska hirvien kaluamista puista voi hyvin tehdä sellua).

    Kakkosena ovat ympäristöjärjestöt (lehtipuut eivät uudistu suojelumetsissä, katso mitä eliisa kirjoitti tuolla edellä).

    Kolmosena MTK, josta skyttä kirjoittaa: ”Hirven metsästysjärjestelmään on vaadittu metsänomistajille suurempaa sanavaltaa. Käytännön tulokset antavat odottaa itseään vuodesta toiseen.”

    Jätkä 22.6.2019, 18:14

    Anttoo. Joka paikassa, missä hilluu nämä ”Sirppihallan” hyväksi havainneet. Pohjanmaalla se alkaa – vanhaa merenpohjaa, jossa kaikki viljavammat paikat on tehty pelloksi, jossa vesi seisoo jopa kevälläkin ja jossa maa on melko tasaista ja pilvet ovat painaneet ihmisetkin kumaraan.

    Tollo siellä ihastelee hieskoivikkoa, että ”Voi kun olisi saanut perinnäksi tuollaista, nyt olisi jo kymmenmetristä.

    Nuo tyypit eivät ole edes nähneet koskaan kuuden tukin puita, puhumattakaan kahdeksan tukin metsästä, he luulevat, että 140 kiintoa hehtaarille on jo aarniometsää.

    Tolopainen 23.6.2019, 04:44

    Tukkeja ei nykyisin enää tehdä jalkamitoilla vaan senttimitoilla, miksi edes puhutaan vanhoista mitoista, koska pituudet vaihtelee enemmän kuin tuo plus miinus kolme senttia, vaihteluväli on yli 10cm. Olenhan minä noita mitannut metsurimitalla.

    mehtäukko 23.6.2019, 06:37

    Aloituksen perääjä kun taida tietää kentän pelitilanteista hajuakaan?

    Myhistyksen korjuupalvelun raakkitukkisuma kun vähennetään suoraan alle kuitupuun hintaiseksi sahan lajittelussa ,- mo:n tilistä tietenkin.

    Se siitä niistä pelisäännöistä ahnehtia kenenkin piikkiin.

    Tolopainen 23.6.2019, 07:17

    Niinpä eli MHY ei todellisuudessa voi mitään katkontoja valvoa, kun hankintatukkien raakit tehdään vasta siinä yrityksessä , joka tukit ostaa. Esim. välitystukkien laadusta vastaa ne myynyt metsänomistaja, vaikka hän voi olla myynyt ne eri laatuvaatimuksilla kuin välitysfirma.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 23.6.2019, 07:34

    Pääsääntö lienee kuitenkin edelleen, että myyjä saa puukauppatilin motomittauksen pohjalta? Miten sahalla pidetään erillään tietyn myyjän puut?

    Katkontatiedon suurin merkitys lienee puukaupan teossa, harvemmin enää hakkuussa, kun sopiva ostaja leimikolle on valittu? Parasta olisi jos puukaupan käytännöt edistäisivät avoimuutta ja luottamusta eli katkonnan vertailuista pitäisi pyrkiä pois. Raakksta lienee kohtuutonta vaatia tukin hintaa. Suuri raakkien tekijä tyvitukkiin on hirvi.

    Tolopainen 23.6.2019, 07:46

    NiinMHY:n kautta myydyt tukit ovat aina välityskauppaa, joiden mittaus ja laadunvalvonta tapahtuu  varsinaisen ostajan toimesta. Ei niitä motolla mitata, kun ostaja ei hyväksy kuin omiean urakoitsijoiden tekemät motomitat. Tuo lienee joillekin liian vaikea asia tai sitten MHY propakanda estää ymmärtämisen.

    mehtäukko 23.6.2019, 08:08

    Nytpä onkin aloituksen ohilaukaus reposteltavana.:Mtk perää… Ei ole oma pesä alkuunkaan kunnossa.

    Sahalla tukit ovat omissa lokeroissaan erillään. Autosta puu menee myös suoraan teriin.

    Jos korjuupalvelun tekijäin mittalaitteet ovat iskussa ja säätäjä tietää mitä tekee, sahan tukkimittarin tulos ON yhtenevä. Ptl sekoitus, ajamattomat puut jne heittävät tulosteet.

    Tukin apteerauksesta ja tukin paksuuden hyödynnettävyydestä on Mtk:n kuin myhistyksen aivan turha elämöidä.

    suorittava porras suorittava porras 23.6.2019, 09:32

    Puun hinnoittelua tulisi yksinkertaistaa nykyisestä niin,että ostaja voisi katkoa puutavaran täysin vapaasti asiakkaidensa toiveiden mukaisesti. Näin puun jalostusarvo tulisi optimoitua täysimääräisesti ,joka vaikuttaisi pitemmällä aikavälillä myös raaka-aineen hinnan kehitykseen. On aivan järjetöntä tehdä joitakin asioita huonommin vain jäykän kauppatavan takia. Siinä häviävät kaikki osapuolet . Tavaralajimenetelmästä ei myöskään saada kaikkea hyötyä irti .

    Anneli pitää hirveä suurena syyllisenä tukin vajaalaatuun. Kohtalaisen monta ratkaisua( 40 vuotta)vajaalaadun suhteen tehneenä voin kertoa ,että hirvi on varsin pieni tekijä laadun alenemiseen. Mäntyjen istuttaminen vinoon ja taimikonhoidon laiminlyönti kaikkien puulajien kohdalla on aiheuttanut suurimmat laadun alenemat varsinkin tyvitukin osalla. Maapohjan ravinteiden epätasapaino pilaa monesti koko rungon puun kasvaessa mutkaiseksi ja oksaiseksi. Ylispuuksi varttunut koivu on puolestaan tuhonnut varsin monen havupuun taimen  latvuksen joko kokonaan tai niin ,että ainakin tukin laadun täyttävä tyvitukin osuus on menetetty alempiarvoiseksi kuiduksi. Nämä ovat juuri niitä pöllejä ,joita ”valvonnassa” tulee vastaan ja joista syytellään tiettyjen firmojen huonoa katkontaa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 108)
1 2 3 4 … 9 10 11