Keskustelut Metsänhoito Muokkauksen vaikutus kasvuluokkaan

  • Tämä aihe sisältää 20 vastausta, 11 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarJätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)
  • Muokkauksen vaikutus kasvuluokkaan

    Havaintoja hiljattain hankitulta palstalta. Palstalta löytyy alava pinnanmuodoltaan tasainen osin kivinen n.2ha MT-tyypin kuvio. Hoitamattomalla ja ojanperkauksen tarpeessa olevalla kuviolla heikkolaatuista hieskoivua ja alla osin nuorta kuusta.  Kosteimmissa kohdin ei puustoa tai vain pajua ja näköjään tervaleppää. Puuston ikä noin 30-35 v.  Maapohjassa mustikkaa, puolukkaa, heinää, kortetta ja sammalta.

    Mielenkiinnon tässä herätti se että vanhoissa ojamaissa niissä kohdin missä valo pääsee maapohjaan saakka kasvaa käenkaali.

    Mitä palstalaiset on mieltä pystyykö kuusi hyödyntämään noin 0.5m syvyydessä olevaa ilmeisen ravinteikasta maa-ainesta kasvussaan. Uskoisin että nykyisessä vesitase tilanteessa pohjavesi on 30-40cm maanpinnasta. Eli ainakaan tällähetkellä ei. Louheikkoisissa kohdissa vesi seisoo kivien välissä.

    Mietin myös radikaalimpaa vetoa; kaikki matalaksi ojat uusiksi ja roisi kääntömätästys siten että ravinteikas ilmeisesti hiesu mättäiksi pintaan. Vai mahtaisiko pekkä ojien perkaus riittää? Ja olisiko kääntömätästyksellä sitten lopulta vaikutusta muuta kuin uuden puusukupolven alkutaipaleella?

  • Panu Panu

    Kuulostaa vähän siltä, että kannattaisi aloittaa uudistuksella, riippuen kuinka paljon sitä nuorta kuusta on. Ojat pitää joka tapauksessa kunnostaa. Mätästykseltä en odottaisi muuta kuin taimien kasvuunlähdön varmistusta.

    Kuusen juuret ovat pinnassa mutta 30-40cm on niin vähän, että kyllä ne sinne ulottuvat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä tarkoittaa noin 0.5m syvyydessä olevaa ilmeisen ravinteikasta maa-ainesta? Pinnassa on siis 0,5 metriä paksu musta humuskerros ja sen alla kivennäismaa? Jos näin on ja soistumista havaittavissa, silloin vähintään ojitus lienee tarpeellinen, ellei sitten päädy avohakkuuseen ja ojitusmätästykseen. Ravinteet ovat kyllä myös siinä kuntassa, ei pelkästään kivennäismaassa.

    Gla Gla

    Ainakin kangasmaalla pääosa ravinteista tosiaan on maan pintakerroksessa. Ravinteiden määrä putoaa nopeasti, kun mennään syvemmälle. Ojamaissa on varmaati sekoittunut pintamaat muihin, joten ravinteet riittää ketunleivän tarpeisiin.

    Kunttakerros

    Niin, totta.. Kohde on kivistä ja osin kuntta lepää pelkistä kivistä koostuvan pinta-aineksen päällä ja hienompi siltti maa-aines löytyy syvemmältä. Nyt kun kohde on märkä on tämä hienompi maa-aines luullakseni pitkälti vesirajan alapuolella.  Mutta jos/kun ravinteet ovat pääosin pintamaassa niin ehkä kyse ei sitten ole aivan siitä mitä olin ajatellut. Joka tapauksessa eliolosuhteet näyttäisivät olevan pintakasvillisuudelle suotuisammat niissä kohdin missä karkeaa kivistä maainesta on sekoittunut syvemmällä olevan hienomman aineksen kanssa.

    Mutta kuten mainitsitte kyse ei liene syvemmältä esiintulleista ravinteista vaan ehkä yleisesti paremman kasvualustan muodostumisesta jossa myös maatuvalla kuntalla on osuutensa.

    Kuten mainitsin, tekisi mieli kokeilla muuttuuko kuvion kavuolosuhteet noiden vanhojen ojanreunojen tavoin omt maaksi sillä että maa-ainesta kauhalla kuokkien sekoittelisi. Kannattavuudesta, ainakaan itselle en sitten tiedä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ratkaisevaa puiden kasvuolojen kannalta on ravinteisuuden lisäksi se, että kasvukauden ajan pohjaveden pinnan on pysyttävä vähintään 30 senttiä maanpinnan alapuolella. Puut eivät ole vesikasveja.

    Jätkä

    Joskus on minua valistettu sellaisella periaatteella, että jos metsämaa sekoitettaisiin parikymmentä cm:n syvyyteen asti jyrsinkoneella, maan kasvukyky nousisi ainakin yhden metsätyypin verran ja pysyisi korkammalla tasolla määrättömän ajan. Kriittisin kohta on lähes välittömästi kunttakerroksen alla. Kuusen juuret eivät hyvissä olosuhteissa ylety minnekään puoleen metriin  – alaspäin. Kyllä ne on visusti pintajuuria. Katsokaa vaikka lehtomaisella kankaalla kaatuneita ISOJA kuusirunkojen juurakoita ja sitä kohtaa, mista juurakko on kaatunut. Suurin osa juurista on kymmenen sentin syvyydessä olleita. Joskus paljastunut kohta on pelkkiä kiviä ja puut ovat viiden kuution jättiläisiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voi olla hyvinkin totta tuo tuotoksen nousu, mutta tuollaisen toimenpiteen hyväksyttävyys on sitten toinen juttu. Muilla kuin kuusella on myös paalujuuret jotka menevät syvemmälle paitsi jos siellä tulee vesi vastaan. Kysyjän tapauksessa siis saattaisi auttaa syvempään ojitus jos on tarkoitus kasvattaa muutakin kuin kuusta. Ojitusmätästys nostaisi myös kivennäismaata taimien ulottuville. Kun tekee paljon mättäitä niin pääsee lähes Jätkän kuvaamaan tilanteeseen.

    Kuitupuunkasvattaja

    Maan sekoittaminen (ojitus, mätästys, auraus) näyttää hyvältä tavalta parantaa kasvuoloja. Sekin näyttää hyvältä, että vanhojen ojitusten ojamaat lyödään levälleen pitkin sarkaa.

    Olisipa hyvä kuulla tutkittua tietoa, että lisääntyykö ravinteiden huuhtoutuminen. Tuo Jätkän mainitsema kasvukyvyn parantuminen hakaan ikuisuuteen alkaa epäilyttämään.

    Mikä osa maan sekoittamisessa on suraan ravinteiden saamista matalajuuriselle kuuselle ja mikä osa on lämpötalouden parantumista? Kun lämpötalous ja hapen määrä maaperässä paranevat, myös mykorritsan olot paranevat ja puusto kasvaa paremmin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mikä osa maan sekoittamisessa on suraan ravinteiden saamista matalajuuriselle kuuselle ja mikä osa on lämpötalouden parantumista?

    Mitenkäs tuon tutkii, kun molemmat tapahtuvat yhtä aikaa, kun maata myllätään.

    UPM:n kohteilla tutkittiin, kuinka paljon avohakkuu tai avohakkuu + maamuokkaus lisäsivät huuhtoutumista verrattuna alueeseen jota ei hakattu. Olikohan vertailussa vielä harvennuskäsittelykin. Suurin vaikutus oli avohakkuulla. Huuhtoutumista voidaan vähentää sillä, että ei muokata kohti vesistöä, ei muokata suojakaistaa, ja otetaan myös huomioon maalaji: hienompijakoinen maa lähtee helpommin liikkeelle veden mukaan.

    Maanmuokkauksen vesistövaikutukset pysyvät yleensä pieninä, ellei hakata isoja alueita kerralla aukoksi. Asiasta on tehty kirjallisuuskatsauskin.

    http://jukuri.luke.fi/handle/10024/544645

     

    Kurki

    Mitä palstalaiset on mieltä pystyykö kuusi hyödyntämään noin 0.5m syvyydessä olevaa ilmeisen ravinteikasta maa-ainesta kasvussaan. Uskoisin että nykyisessä vesitase tilanteessa pohjavesi on 30-40cm maanpinnasta. Eli ainakaan tällähetkellä ei. Louheikkoisissa kohdissa vesi seisoo kivien välissä.

    Hapettomassa pohjavedessä ei ole juuria, ei hienojuuria eikä sinijuurta. Jos pohjavesi olisi 0,8 metrin syvyydellä ojitusmätästyksellä kaikilla juurilla olisi enemmän tilaa elää ja auttaa maanpäällisen puun kasvua. Sienijuuri ja hienojuuret, jotka puille veden antavat, saisivat aina vettä, sillä pohjavesi olisi vielä lähellä pintaa ja kuusetkin kestäisivät kuivia kausia paremmin. Tosin puiden tarvitsema vesi tulee yleensä taivaalta ja pitää pintamaan kosteana.

    Linkissä vaaditaan hienojuurien ottamista hiilitaseen laskentaan mukaan. Tämäkin nielu puuttuu. Tutkijoiden mukaan nielu olisi suurempi kuin maanpäällinen karikenielu.

    http://www.metla.fi/ohjelma/mil/loppuraportti/salemaa.htm

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 20)