› Keskustelut › Metsänhoito › Murroksen jälkeen – metsien käytön tulevaisuus suomessa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)

  • Murroksen jälkeen – metsien käytön tulevaisuus suomessa

    Sent on: 20.2.2016, 18:15

    ”Tulevaisuudentutkimuksen periaatteiden mukaan tulevaisuutta ei voi ennustaa, vaikka käytännön tulevaisuustyössä ennusteita usein tehdäänkin. Etenkin hyvin pitkän aikavälin ennusteissa osumatarkkuus on ollut varsin huono…
    …Suomen metsien käyttömuodot ovat ajan mittaan muuttuneet hyvinkin paljon. Erätaloudesta siirryttiin kasken- ja tervanpolton kautta mittavaan paperi- ja sahateollisuuteen. Jälleen kerran on tultu vaiheeseen, kun massa- ja paperiteollisuuden ainespuun käyttö on supistumassa.”

    ”…Etenkin hyvin pitkän aikavälin ennusteissa osumatarkkuus on ollut varsin huono…”
    Että silla lailla!
    Nyt ovat olleet sensortin povarieukot asialla, että toiveet ja todellisuus ovat sekoittuneet pahemman kerran, sillä nuo sitaatit ovat otsikon mukaisesta kirjasta, joka on julkaistu 2011. Eli tässä on kysymys erittäin lyhyen aikavälin ennusteesta.

    Nämä suursankarit sepustelevat edelleen: ”…Tämän kirjan tavoitteena on tarkastella käynnissä olevaa metsäalan murrosta ja sen vaikutuksia, arvioida miten murrokseen tulisi reagoida sekä hahmottaa kuvaa alasta murroksen jälkeen seuraavien 10-20 vuoden aikana…”

    Nyt pitäisi jokaisen puuntuottajan hälytyskellojen soida (ja kovaa): ”…Tilanne voidaan nähdä myönteisessä valossa: kun perinteinen puunjalostus vähenee, tulee lisää tilaa muille puuhun ja metsiin perustuville tuotteille ja palveluille, kuten bioenergialle sekä metsien käytölle virkistykseen, matkailuun, suojeluun, hiilensidontaan sekä maisema- ja kulttuuripalveluihin. Näiden uusien mahdollisuuksien hyödyntäjiksi tarvitaan myös muita kuin nykytoimijoita…”

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 20.2.2016, 18:25

    Tuossa sanotaan että tulevaisuutta ei voi ennustaa ja sehän näyttäisi pitävän paikkansa.

    jees h-valta 20.2.2016, 18:54

    Vaikka perinteinen lankkuteollisuus varmasti vähenee ei tämä biomaailma anna tilaa mihkän liian lavealle pipertämiselle. Käsitän toki matkailun, virkistyksen, hiilensidonnan ja kulttuuriakin mutta pipertämisen laajennukseen meillä ei enää ole varaa missään muodossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.2.2016, 23:29

    Määrittelisitkö jees h-v ”pipertämisen”? Tarkoitatko ehkä monimuotoisuuden turvaamista? Aika monienkin ihmisten mielestä monimuotoisuuden (ts. eliöiden ja elinympäristöjen) katoaminen on yksi pahimmista uhkista ihmiskunnan tulevaisuudelle.

    Elinympäristöjen muuttumiseen ja katoamiseen pääsyylliset ovat toisaalta luonnon voimaperäinen käyttö ja toisaalta päästöt. Nämä taas aiheutuvat luonnon kantokykyyn nähden liian suuresta kulutuksesta (rikkaat maat) ja liian suuresta väestönkasvusta (köyhät maat).

    mehänpoika 21.2.2016, 07:22

    Tuoreessa Riitta Alestalon kolumnissa 19.2, ”Tolkun loikka kaavoitukseen” kerrotaan samasta aiheesta. Yksityismetsätaloutta on viety, ja viedään edelleen, huonompaan suuntaan. Eihän metsissä todellisuudessa ole minkäänlaista tuotannon ylijäämää. Puuvarastoa on kertynyt, ja se on pelkästään hyvä asia. Se houkuttelee metsäteollisuuteen investoijia investoimaan.

    Olisi pitänyt puhua tässäkin Antonin avauksen pohjana olivassa Lauri Hetemäen ynnä muiden tutkielmassa asioista ja niiden kehittämisestä asioiden oikeilla nimillä. Puhutaan metsien muista käyttömuodoista, virkistyspalveluista tai terveyspalveluista. Näiden ympärille pyritään kehittämään tuottavaa liiketoimintaa. Hyvä näin!

    Kuitenkin kun pyritään salaamaan sellainen metsien käyttö, mikä on pahasti ristiriidassa metsien puuntuotannon kanssa, ollaankin vaarallisilla vesillä. Tarkoitan kaupallista hirvenmetsästystä. Muu kaupallinen toiminta metsissä tuskin on haitaksi metsien omistajille ja puuntuotannolle.

    Alussa mainitsemani Riitta Alestalon kolumni kästteli jopa metsien kaavoitusta, minkä toteuttaminen olisi pohjana hirvestysmatkailulle metsänomistajilta enemmälti lupia kyselemättä. Metsänomistajien kannattaisi todella olla nyt hereillä. Hirvimiehillä voi olla toki muitakin mielipiteitä.

    harrastelija harrastelija 21.2.2016, 07:25

    Takavuosina mm Hannes Mäntyranta esitteli hyvin monenlaisia ideoita puun käytön lisäämiseksi. Murros syntyi siitä, että sellun keitossa lyhytkuituinen eucalyptus syrjäytti meidän kotoisen havupuun.
    Toinen oli tietysti ”paperittomaan” toimintaan siirtyminen – joka ei nyt ihan toteutunut ainakaan vielä – mutta on vähentänyt kovasti kumminkin Suomalaisen paperin menekkiä.

    Nyt on pitkäkuituinen havusellu nostanut suosiotaan ja varsinkin MG on saanut myytyä tai lopettanut tuottamattomat perinteiset paperitehtaat.
    Havusellun teko lisättynä bioraaka-aineeseen on mielestäni ajankohtainen murros metsäteollisuudessa!

    Tämä murros olisi pitänyt saada jalalle voimakkaasti jo 1970-luvulla jolloin netemäisten fossiilisten polttoaineiden saanti tuntui loppuvan ja hinta oli korkealla. Halpa öljy on hidastanut biopoltto-aineiden kehittämistä. Samoin se on ainakin Suomen mittakaavassa pysäyttänyt energiapuun käyttöä.

    Nämä ovat omia moietteitäni, mutta todennäköisesti ne ovat täysin vääriä 🙂 Näin olen ainakin ”menestynyt” pörssissä, jossa vaaditaan ainakin lyhyen aikavälin ennustajan kykyä.
    Esim. MG:llä kaiken järjen mukaan pitäisi mennä hyvin ja edessä siintää loistava tulevaisuus!
    Pörssikurssi menee vain alaspäin kuin lehmän häntä!

    Pitäiskö siteerata itseään Sibeliusta, kun Aino-vaimo kyseli kotiin tuloa ravintolasta;
    * olen säveltäjä ( harrastelija ) enkä ennustaja vastasi Jean ravintolamelun seasta !

    Rane 21.2.2016, 08:48

    Yksi murros on todennäköisesti 3D-tulostus.Kuinka nopeasti laitteet halpenee jokakodin varusteiksi ja kuinka monipuolisiksi niillä valmistettavat tuottesortimentti kehittyy.
    Hukkuuko maailma muovikrääsään?Kuinka käy maailmankaupan tuotevirtojen?Miksi tehdä tuote Kiinassa tai Intiassa jos sen voi tulostaa siivouskomerossa?Voiko puusta tehdä tulostettavaa materiaalia?

    harrastelija harrastelija 21.2.2016, 11:27

    Olin tilaisuudessa jossa Mäntyranta esitteli näitä Jeesin mainitsemia ”piperryksiä”. Ihan hyviä ideoita korvata muovi puusta saatavilla tuotteilla, jotka eivät rasita jätteillään maapalloa.

    Suomi on näköjään Euroopan toiseksi suurin metsätuotteiden tuottaja Saksan jälkeen. Tämä tarkoittaa, että teollisuus on niin suurta, että esim. paperin valmistamista on korvattava muulla kuin vastaavalla bulkkituotteella.

    Kyllähän se näyttää olevan jonkin verran mahdollista myös muulla kuin paperilla ja lankulla. UPM:llähän on useita tarratehtaita maailmalla ja ei kai se niitä muuten pitäisi ellei nekin tuottaisi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.2.2016, 11:52

    Jos puuvillaa aletaan korvata puupohjaisilla kuiduilla, kyse ei ole ”piperryksestä”?

    Kuitenkin, toiston uhallakin, kun lukee vaikka tämän päivän Hesarista jutun amerikkalaisesta ja meksikolaisesta työläisestä, niin tulee johtopäätökseen, että talousjärjestelmässämme on jotain perustavaa laatua olevaa vialla. Jos pitäisi siirtyä voiton maksimoinnista vaikka hyvinvoinnin maksimointiin, ja mitä se sitten käytännössä tarkoittaisi.

    Gla Gla 21.2.2016, 14:14

    Antonin aloituksen viimeiseen kappaleeseen, kuten muuhunkin kirjoitukseen yhdyn täysin. Talousennusteita tehdään jatkuvasti monen eri tahon toimesta ja niitä korjataan muutaman kuukauden välein. Sääennusteissa kohtuullinen luotettavuus yltä 1-2 vrk:n päähän jne. Puunkäytössä pitäisi pitkän aikavälin ennustajien katsoa kuitenkin totuutta silmiin ja unohtaa talouskoulusta valmistuneiden vihreiden talousmiesten omaan näppäryyteensä kompastuva ajattelutapa. Ainoa mahdollinen suuntaushan on se, että uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä korvataan uusiutuvilla, eikä tähän saumaan yksinkertaisesti mahdu ajatus puun käytön vähenemisestä, vaikka paperin kulutus vähenisikin. Suojelua tarvitaan, mutta sen edellytys on puun tuotannon tehostuminen talousmetsissä. Se taas ei edes ole välttämättä ristiriidassa puun tuottamisen kanssa. Pitää vain ymmärtää, mistä monimuotoisuus rakentuu, vaikka tuskin silmin havaittavia pieneliöiden seuraaminen ei yhtä elämyksellistä suurille massoille olekaan, kuin hirven näkeminen. Virkistysarvotkin mahtuu talousmetsiin, koska liikkuminen raivatussa ympäristössä on usein helpompaa kuin luonnontilaisessa. Jostain syystä tuoreissa kansallispuistoissakin ensimmäisenä kunnostetaan polkuja.

    Hiilensidontaa on vaikea nähdä mo:n kannalta taloudellisesti kannattavana toimintana, kun edes asiantuntijat eivät ole yksimielisiä siitä, millainen metsä hiiltä sitoo ja mikä tuottaa. Kuten edellä Alestalon kirjoitukseen viitaten todettiin, maisema-arvoissa on tavoitteena suppean näkemyksen omaavien tyyppien halu pysäyttää kehitys nykyhetkeen ja museoida lähivuosikymmenien muokkaama kulttuuri ainoana oikeana nykyisenkaltaisen ihmiskunnan tuhansien vuosien mittaisessa ajanjaksossa. Itse näen siis järkevän kehityksen varsin suoraviivaisena toimintana, jota ei pidä hörhöilyllä terrorisoida.

    Kuitupuunkasvattaja 21.2.2016, 15:08

    Lankkuteollisuus tulee olemaan vielä todella pitkään paljon arvokkaampaa kansantaloudelle kuin biopolttoaineiden valmistus puusta.

    Siinä vaiheessa kun tukiaiset on kupattu EU:sta, polttoainevalmistajat siirtyvät mm. Etelä-Amerikkaan. Polttoaineeksi kelpaa mikä tahansa jätepuu tai euka, mutta lankkuteollisuus tarvitsee lujuudeltaan kestävää raaka-ainetta.

    Lankkuteollisuuden puolesta puhuu myös hiilen sitominen. Lankussa hiili sitoutuu pitkäksi aikaa.

    Aivan eri asia on taas tuottaa puusta muuta raaka-ainetta (mm. lääke- ja kemianteollisuus sekä muovit ja puuvilla) kuin polttoainetta. Tässä on iso mahdollisuus pohjoisella havumetsävyöhykkeen puuperäisellä kemianteollisuudella.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)