› Keskustelut › Metsänomistus › Museovirasto voi yllättää metsänomistajan

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2

  • Museovirasto voi yllättää metsänomistajan

    Sent on: 31.5.2018, 07:01

    Paljon on vuosien mittaan tullut manattua 90-luvun tikkametsien telaketjusuojelua, naturaa ja oravia, kun vapaalla kädellä on vedetty paksuja tussiviivoja suojelukarttaan, mutta eipä siinä vielä kaikki. Nyttemmin on kunnostautunut Museovirasto. Ainakin täälläpäin on tullut tietoon tapauksia, että metsänkäyttöilmoituksen jälkeen ei ole voitukaan aiottuja hakkuita toteuttaa, koska Museovirasto on äskettäin rajannut täysin maanomistajien tietämättä useiden tilojen alueita suojeluun. Miten tämä on mahdollista tänä päivänä, jolloin korostetaan tiedon vapaata kulkua, vapaaehtoisuutta ja yksilönoikeuksia? Jos haluaisi edelleen kaataa puita näiltä suojeluun merkityiltä alueilta, on joka kerta haettava erikseen 150 euroa maksava lupa Museovirastolta. Tämä ei luonnollisestikaan takaa sitä, saako yhteenkään puuhun koskea. Sama koskee rakentamista ja muuta maankäyttöä. Onko palstalaisilla kokemuksia Museoviraston toiminnasta?

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Visakallo Visakallo 1.6.2018, 07:31

    Luonnonsuojelupuolella on hallinnossa kehitytty valtavasti 90-luvun kauhuvuosista, mutta kävikö niin, että sen ajan pahimmat änkyrät siirrettiinkin Museoviraston palvelukseen? Oli miten oli, salailu ei palvele suojeluasioissa kenenkään etua.

    puunhalaaja 1.6.2018, 18:05

    Jäin vielä miettimään tuota aloitusviestin tilannetta. Onko sinulla Visakallo tarkempaa infoa näistä tapauksista? Kiinnostaisi tietää, että millä perusteella alueita on rajattu suojeluun (so. mitä suojeltavaa kohteissa on), kuinka isoja alueita on rajattu ja koska tämä rajaus on tehty. Lisäksi olisi mukava tietää näkyykö rajaukset esim. paikkatietoikkunassa, siellähän voi kuka tahansa tutkailla noita arkeologisia kohteita, ja montaa muuta asiaa.

    Visakallo Visakallo 1.6.2018, 18:43

    Kysymys ei ole arkeologisista kohteista, vaan maatilojen, asuintalojen ja peltoaukeiden muodostamista maaseutumaisemista. Kysymys ei tässä ole suojelun vastustamisesta, vaan Museoviraston menettelytavoista. Miksi asiassa ei ole oltu yhteysessä kiinteitöjen ja tilojen omistajiin? Hehän ovat kuitenkin ainoita, jotka suojelun voivat käytännössä hoitaa. En tiedä rajausten tarkenpaa ajankohtaa, mutta ilmeisesti ne eivät ole kovinkaan vanhoja, koska vasta äskettäin asiat ovat tulleet metsänkäyttöilmoitusten kautta omistajien tietoon. En tiedä, näkyykö ko. kohteet jossain julkisissa tiedoissa. Jos näkyvät, niin on sitäkin erikoisempaa, ettei omistajille ole niistä kerrottu.

    puunhalaaja 1.6.2018, 20:33

    Visakallo, liittyykö tähän hässäkkää? http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232382-vaihemaakuntakaavailu-2-jamijarven-osalta-poistettava

    Visakallo Visakallo 1.6.2018, 20:42

    Ei liity, näyttäisi olevan enemmänkin siellä Jessen maisemissa. Ilmeisesti näitä vastaavia kaavoituksia on tehty ympäri valtakuntaa.

    puunhalaaja 2.6.2018, 16:33

    Tuossa tiedottamisen ontumisessa olisi suorastaan lehtijutun paikka, metsälehdelle tai maaseudun tulevaisuudelle sopiva aihe.

    hemputtaja 2.6.2018, 17:54

    Olen melko varma, että metsänomistajat suhtautuvat sekä muinaismuistoihin, että luonnonsuojeluun suhteellisen myönteisesti. Tietysti on pysyttävä kohtuudessa.

    Se vain on niin, että museointiväki ja luonnonsuojelijat herkästi unohtavat, että ihmisten on elettävä oli sitten kyse mistä tahansa. Hyviä esimerkkejä vonksahtaneesta ajattelusta ovat nuo rakennusten suojelut. Niitä kun ei ole tehty museoitaviksi vaan ihmisten käyttöön. Metsät taisi myöntää ihmisille käyttöön jo Kustaa Vaasa. Taisi olla sitten 1840 luvulla kun valtio hamusi omistukseensa metsät, joita kukaan pystynyt omakseen osoittamaan. Liekö tullut katumapäälle ja kieronkonsteilla yrittää nyt napata loputkin.

    Hyvä esimerkki seurauksista löytyy täältä Espoosta. Motonetin vieressä on  hirsirakennus lahoamassa pahassa puskikossa. On kuulemma Espoon vanhin puurakennus. Mitähän helvetin hyötyä senkin museoinnista on saatu.

    Toinen mikä tuntuu unohtuvan on Perustuslaki. Epäilen, että moni ls- ja museointihanke menisi puihin, jos perustuslain pykäliä omaisuuden ja yksilön suojasta alettaisiin soveltaa/noudattamaan.

    Visakallo Visakallo 3.6.2018, 17:49

    Jos rakennuksia ja maisemia halutaan oikeasti suojella, pitää kaiken toiminnan lähteä rehdistä ja avoimesta yhteydenpidosta omistajien kanssa. Kaikkinainen salailu on kiusantekoa ja se aiheuttaa pelkää vahinkoa. Käytännössä koko suojelun mahdollistavat ja rahoittavat kiinteistöjen omistajat, sillä Museoviraston maksamat suojelukorvaukset ovat lähes olemattomia. Asenteiden on sielläpäässä nyt muututtuva, tai muuten tällainen jälki-stalinistinen laitos joutaa lopetettavaksi.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
1 2