Keskustelut Metsänomistus Myrskytuhoasiassa hallituksemme kädettömänä

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 72)
  • Myrskytuhoasiassa hallituksemme kädettömänä

    Merkitty: 

    Ahti- ja Paula-myrskyt koettelivat karulla kädellä Pohjois-Pohjanmaan pohjois- ja koillisosan metsiä kaataen ja pirstoen yli miljoona kiintokuutiometriä puuta ja vaurioittaen rakennuksia ja rakennelmia sekä muuta infrastruktuuria ja aiheuttaen pelkästään metsänomistajille miljoonamenetykset. Omalla kotikylälläni Kuusamon Lämsänkylässä myrskytuhot olivat pahimmat miesmuistiin. Vanhat jo edesmenneet isännät muistelivat aikoinaan vastaavaa tapahtuneen joskus ennen viime sotiamme. Hyvä lapsuuden ja nuoruuteni aikainen lähinaapurini Kaino Palosaari tiesi kertoa silloisen tuhon kulkeneen hieman nyt sattunutta idempänä.

    Myrskyvahingot olivat nyt niin laajat ja suuret, että ne paljastuivat itsellenikin vasta vaiheittain. Syynä tähän oli se, että metsätiet olivat myrskyn jäljiltä pääosin tuulenkaatojen tukkimia, jolloin kokonaisarviointia oli mahdotonta tehdä nopealla aikataululla. Vieläkään en ole kaikkiin omiin myrskyn riepottelemiin kohteisiini paikan päällä päässyt tutustumaan, mutta tiedon ja datan niistä olen silti saanut haltuuni. Siitä suuret kiitokset Metsä Groupin ostoasiamiehille, jotka käyttivät kokonaisen pitkän päivän pelkästään MetsäKortesalmen myrskytuhoalueisiin paikan päällä tutustumalla, ne gps-rajaten ja inventoiden.

    Hyvin suurelta osin voi todeta, että siinä meni suuri osa omasta elämäntyöstä kertalaakista ja hetkessä nurin. Esimerkiksi 15 -vuotiaana istuttamani muutama vuosi sitten ensiharvennettu vajaan viiden hehtaarin kokoinen nuori kakkoskehitysluokan kasvatusmetsikkökuvio käytännössä lakosi kumoon kokonaan. Surullisinta tämän kuvion kohdalla oli se, että se oli alkuaan isoisäni aikana ilmeisesti traktorilaikutusjälkeen uudistettu ja epäonnistunut, koska se oli pohjoisrinteenä paksukunttainen ja vedenvaivaama. Aurausjälkeen uudelleenistutus taas oli onnistunut erinomaisesti. Tämä kuvio on nyt siis kahteen kertaan uudistettu ja molemmat ovat päätyneet kesken kiertoajan uuteen pakkouudistamiseen. Tässä välissä näistäkin on maksettu – vieläpä kahteen kertaan – raskaat perintöverot.

    Kaikkiaan Paula -myrsky tuhosi MetsäKortesalmen kasvatusmetsiä uudistuskuntoon noin 50 hehtaarin alalla. Tuhot ulottuivat kymmenkunnalle metsäpalstalle ja kaikkiaan puustoa meni nurin noin 5000 kiintokuutiometriä. Taloudelliset tappioni lienevät luokkaa keskiverto-omakotitalon arvo. Menetykset kertyvät puuston hakkuuarvon alenemisesta leimikoiden tultua myrskytuhosavotoiksi normaalin päätehakkuun sijaan, korjuun ajoittumisesta olosuhteiden pakosta myyjän kannalta heikkoon markkinatilanteeseen, odotusarvojen ja arvokasvun menetyksistä, puuston osittaisesta pirstoutumisesta ja tukkipuuosuuksien menetyksistä sekä siitä, että kaikkea puustoa ei voida markkinaehtoisesti korjata talteen.

    Suurin menetys kohdallani on luonnollisesti se, että tulevaisuuden hakkuumahdollisuudet kapenevat ja elinaikanani käytettävissä oleva kasvunlisä supistuu merkittävästi. Kaikkein harmillisinta on se, että myrsky vei mennessään pääosin kohdalle osuneiden palstojen parhaimmat metsikkökuviot. Toisaalta tuhot yltivät paikoin jopa taimikoihin, sillä uudistuskuntoon meni kolmen hehtaarin kuvio ensiharvennusikää odotellutta nuorta metsää. Syöksyvirtaukset vaikuttivat vihanneen erityisesti myös mökkitontteja, saaria ja rantametsiä, missä maisemat muuttuivat tyystin totutuista monen omistajan kohdalla koko loppuelämän ajaksi. Metsäsuunnitelman tämä myrsky vie täysin uusiksi ja sitä se tekee monen kohdalla myös tulevaisuudensuunnitelmienkin suhteen.

    Kaikkein korneimmalta tämän hävityksen keskellä tuntuu se, että metsäministeri käy meille kertomassa valtiovallan terveisiä siitä, että myrskytuhojen korvaukset pitäisi metsänomistajien hoitaa vakuutusyhtiöiden kautta. Vakuutuskorvaukset vaan sattuvat pääosin olemaan sinne itse etukäteen maksettuja varoja. Vakuutusten myynti on myyjille bisnestä, vakuutuksenottajille vain riskien tasaamista vuosikymmenten ajaksi. Ja vakuuttamallakaan ei voida varautua kaikkiin menetyksiin ja kustannuseriin. Koska metsänkasvatus on ylisukupolvista toimintaa, missä omistaja ei juuri koskaan pääse nauttimaan perustamiensa taimikoiden päätehakkuutuloista, olisi vähintäänkin kohtuullista, että valtiovalta osallistuisi tässä katastrofissa edes uudistamiskulujen korvaamiseen tai uudistamisvelvoitteen höllentämiseen.

    Metsälain uudistamisessa vuonna 2014 Kemera-tukiin tehty heikennys luonnonilmiöiden metsiin aiheuttamien tuhojen korvauksesta luopumisesta olisi nyt kiireesti otettava uuteen tarkasteluun, sillä moni metsänomistaja ja erityisesti metsänhoidosta elantonsa saava puuntuottaja menetti nyt yhdessä myrskyssä suuren osan elinkeinotoimintansa edellytyksistä. Joku korona on omalla kohdallani ollut täysin merkityksetön verrattuna näihin mittaviin myrskytuhoihin. Tässä voi kysyä sitä, että mitä virkaa on sellaisella yhteiskunnalla, mikä jakaa rahaa pitkin vieraita maita ja mantuja, mutta ei näe kotimaan kehitysavulle sijaa myrskynsilmässäkään?

    Nyt olisi saatava pystyyn myös kansalliset jälleenrakennustalkoot metsänsä ja puunsa menettäneiden hyväksi, jotta puustoisen lisämaan saanti kohtuuhintatasoisena turvattaisiin niille puuntuottajille, jotka vielä tämänkin koettelemuksen jälkeen jaksavat uskoa siihen, että puulla päästään parempiin päiviin.

    Muutoin olen edelleenkin sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava!

    Joukamo Kortesalmi (ps.)

    kaupunginvaltuutettu

  • Haba Haba

    Et sitten keksinyt muuta. Miksi yhteisövero on 20% ja puunmyyjiltä kupataan 30%/34%?
    Ei olisi kohtuullista 20% periä liikevoitosta puunmyyjiltäkin?

    aegolius

    Oletko habannaama huomannut, että toisen kertomasi veron maksaa _yhteisö_ ja toisen henkilö. Yhteisöveron jälkeen maksetaan vielä henkilövero ennen kuin sen Porschen voi ostaa.

    Tolopainen

    Ilmeisesti tässä nyt tarkoitetaan osinkoveroa, Suomessa ei voi verottomia osinkoja saada. Meillä on maailman korkein pääoma verotus ja yksi keveimmistä palkkatuloveroista, jos katsotaan pieniä tuloja. Puolueet ovat halunneet että keski ja suurituloisten rahoittaa ja pienituloiset hoitavat kulutusta. Omistamista on potkittu päähän,  meitä ympäröi valtavat pääomat niin idässä kuin lännessä, Suomen itsenäisyys on viety rahalla. Kaikki tärkeimmät yhtiöt ovat pääosin ulkomaisessa omistuksessa. Voimme tietenkin  äänestää persuja ja kuvitella olevamme itsenäisiä, sitä emme ole, emme ole koskaan olleetkaan.  Miten junttipuolueessakaan valta ei pysy rahvaalla, vaan johdossa on näkymätön tohtori. Puolueet ovat kaikki epädemokraattisia. Liike nytkin on selkeästi perheyhtiö, jossa valtaa käyttää Harkimoiden perhedynastia kuten aikoinaan SMP:ssä Vennamot. Kyllä olisi Jori C Ernrothille vahva tilaus, Suomen historian rehellisimmälle politiitikolle. Siitä olen tyytyväinen, että Marin pitää lomaa ja antaa koirien haukkua.

     

     

     

     

     

    Mettämakuri

    Riikka on kuulemma tuleva pääministeri 😉

    Pankinjohtajan taimikon raivaava metsuri(pl.eestiläiset) maksaa bensalitrasta suhteessa enempi kuin kuin pankinjohtaja Teslan ”vihreästä” akkuvirrasta.

    Ola_Pallonivel

    Tolopainen on väärässä. Kyllä on osingot verottomia, jos olet tarpeeksi suuri omistaja esim. pörssiyhtiössä.

    Kalle Kehveli

    Tolopainen on hyvin harvoin oikeassa missään, eikä osinkoasiassa nytkään. Verotusta tulisi kiristää näiden vapaamatkustajien kohdalla reippaasti. Kepun ja kokoomuksen ajama asia omalle sisäpiirille. Tätä voi kutsua jo koplaukseksi.

    Puuki

     Verotusta tulisi kiristää näiden vapaamatkustajien kohdalla reippaasti. 

    Tästä voinemme olla yhtä mieltä .  Varsinkaan  firmat jotka on naamioitu yleishyödyllisiksi ei maksa veroja juuri ollenkaan , ne ei maksa yhteisöverojakaan.  Ne ensin verolle , kotimaiset veroparatiisit (mm.  Kojamo, sosdemkom sisäpiiriä) ja ulkomaiset myös. Koko EU:n verotusongelmat ratkeisi suunnilleen sillä  ja Suomen siinä samalla.

    Panu Panu

    MHY lähetti kartan kovimpien tuulenvoimakkuksien alueista. Isoin yli 30m/s  alue kulkee Pudasjärven ja Taivalkosken eteläpuolelta koilliseen. Jos kartta pitää paikkansa niin saatoin selvitä pienin vaurioin. Kohta se nähdään.

    husse

    Uudistamisvelvoitteen höllentäminen olisi oikein näihin myrskytapauksiin. Kyllä silti valtaosa haluaa pitää maapohjansa tuottavana, eikä jätä joutomaalle.  Mutta jos menee 50ha nurin yhdessä illassa, niin kohtuus olisi uudistaa heti noista vaikkapa vain viidesosa.

    Näitä myrskytuhoja on odotettavissa joka vuosi. Riskit kasvaa jos meinaa vanhaan malliin kasvatella uudistuskypsäksi metsänsä tasarakenteisena, raivaten aluspuuston jotta tuuli pääsee puhaltamaan. Koillismaalla harvennetaan metsät ppa 8-12 luokkiin, niin noissa Keski-Suomen mittapuulla vajaatuottoisen harvoissa metsissä myrskytuhot ei ole yllätys.

    husse

    Myyjän kannalta heikko markkinatilanne

    Ryhdyttävä kansallisiin talkoisiin

    Ei kiitos ryhdytä talkoisiin. Yhtään veroeuroa en halua laitettavan näille metsänomistajille. Jokainen maksamani veroeuro on tienattu metsätöistä ja juuri tällaisten kortesalmien kuristamana joka penni on ollut tiukassa. Markkinatilanne on metsäkonekuskeille, metsureille ja yrittäjille aina heikko, kilpailutetaan hinnat henkihieveriin. Ja nyt vielä talkoisiin!

    Eniten arvostan niitä jotka myyvät puuta oli markkinatilanne mikä tahansa, eikä hintoja kytäten. Tai metsurintöitä kilpailuttaen ottamalla halvimmalla.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 72)