› Keskustelut › Metsänhoito › Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 112)
1 2 3 4 5 6 … 10 11 12

  • Myyrien ajallinen ja paikallinen esiintyminen ja habitaatin käyttö

    Sent on: 25.12.2018, 19:07

    Merkitty: 

    ”Käytännössä lajien habitaatin valinta riippuu useista bioottisista ja abioottisista tekijöistä. Lajien yksilöt ovat harvoin tasaisesti jakautuneet tilassa ja ajassa, ja usein yksilöt esiintyvätkin lähempänä toisiaan kuin voisi olettaa. Lisäksi tiheimpiä populaatioita löytyy lajin ydinhabitaatista kun taas marginaalihabitaatit ovat asuttuna vain kun kokonaistiheys on suuri. Tutkimme kahden Suomessa yleisenä esiintyvän myyrälajin peltomyyrän (Microtus agrestis) ja metsämyyrän (Myodes glareolus) habitaatin valintaa sekä esiintymistä ajassa ja tilassa nelivuotisen tutkimusjakson aikana. Tutkimus tehtiin suurilla saarilla Etelä- ja Keski-Suomessa, joissa pyyntialueet jaettiin karkeasti kolmeen päähabitaattityyppiin; metsiin, peltoihin ja avohakkuisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että myyrälajit esiintyivät pääsääntöisesti lajin suosimalla ydinhabitaatilla; peltomyyrät pelloilla ja metsämyyrät metsissä, kun tiheys oli alhainen. Tiheyden kasvaessa myyriä alkoi löytyä myös muilta habitaateilta. Erityisesti metsämyyrällä havaittiin habitaatin valinnassa eroja kevään ja syksyn välillä; keväällä metsämyyriä oli lähinnä metsissä, mutta syksyllä myös avohakkuilla. Kokeellinen saalistajien (lumikoiden) lisäys vaikutti habitaatin käyttöön siten, että myyrät siirtyivät pois marginaalihabitaateilta.”

     

    Janne Sundell, Christina Church, Otso Ovaskainen

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 2.1.2019, 09:23

    Ei ole syytä luonnon vuorovaikutussuhdetta kyseenalaistaa, mutta sen ylläpitämiseen myös metsänhoidolla on vaikutuksensa. Massaesiintymien aikana tuskin normaali saalistuspainekaan olisi riittänyt myyrien kurissa pitämiseen. Onhan runsailla avohakkuilla vaikutuksensa myös muihin kasvinsyöjiin. Vähänkö sorkkaeläimet ja muut jyrsijät ovat lisääntyneet avohakkuista ja aiheuttaneet metsänhoidolle tuhoja, taudinaiheuttajista puhumattakaan. Tottahan metsänhoidon tasapainottamisella voidaan vaikuttaa, mutta se ei oikein sovi nykyiseen ajatteluun.

    Gla Gla 2.1.2019, 09:49

    Tietysti metsänhoitokin vaikuttaa. Ja tietysti luonnontilassakin tulee massaesiintymiä. Mutta mitä haluat tällä kaikella keskustelun aiheeseen liittyen sanoa? Entä mitä tarkoittaa metsänhoidon tasapainottaminen?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.1.2019, 12:17

    Niin, emme me ala avohakkuita rajoittaa myyrien määrän vähentämiseksi. Sen sijaan voisimme kokeilla lisätä petojen määrää ja seurata vaikutuksia.

    Timppa 2.1.2019, 14:26

    ” Sen sijaan voisimme kokeilla lisätä petojen määrää ja seurata vaikutuksia.”

    Vaikea uskoa, että petojen määrää nykyisestä lisäämällä pystyttäisiin myyräkantoihin vaikuttamaan.  Enkä edes usko, että petojen määrää voitaisiin lisätä.  Nythän luonto kompensoi poikastuottoa lisäämällä metsästyspaineen vaikutusta.   Niinkin on, että vaikka jossain metsästetäänkin, niin toisaalta on laajoja petojen ”rauhoitusalueita” kuten meilläkin.  Myyriä on tai ei ole petojen määrästä riippumatta.

    Lapissakin on joskus pienten  jyrsijöiden joukkoesiintymisiä vaikkei lähitienoillakaan hakata metsiä.

    Pienten hirvieläinten kantoihin pystytään sitä vastoin vaikuttamaan monellakin tapaa metsästyksen lisäksi.  Talviruokinnasta luopuminen on tehokas keino.  Ilveskannan lisääminenkin vaikuttaa.  Toisaalta silloin tulee syödyksi kettuja ja supeja, joten todellista vaikutusta myyräkantoihin ja borrelioosiin voi vain arvailla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.1.2019, 15:05

    Ravintoketjujen käyttäytyminen ei ole helppo ennustettava. Meillä pitäisi olla vertailualueina sellaisia, joissa ihminen ei sotke metsästyspaineella tapahtumia, vaan peto-saalissssuhteet saisivat asettua normaaliasentoon. Esimerkiksi ketun lumijälki-indeksin keskimääräinen arvo on noin 3,5 (korjattu), mutta joillakin harvoilla alueilla se saavuttaa arvon 20-30. Ainakin niiden määrää on siis mahdollista lisätä.

    Ilves syö myös paljon myyriä.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 2.1.2019, 16:10

    Kettujen lumijälki-indeksi oli koko maan keskiarvona seuraava:

    1990 – 8,3

    2000 – 5,98

    2005 – 4,87

    2008 – 4,53

    2018 – 3,53

    Vuoden 1990 tienoilla nostettiin kettujen tappo nopeasti kahdestakymmenestätuhannesta (20000) kuuteenkymmeneentuhanteen (60000). Se ei vielä riittänyt, vaan 2001 aloitettiin koko ajan kiihdytetympänä jatkettava kettujentappokampanja metsäkanalintukantojen elvyttämiseksi (todellisuudessa kannat ovat sen ansiosta alempana kuin koskaan). Kettukanta onnistuttiinkin puolittamaan vuoden 1990 tasosta, joka tuotti vuosien 2006 ja 2009 massiiviset myyrätuhot. Myyrät osaavat säätää omaa kantaansa kun petouhka puuttuu. Puuttuvan petouhan ansiosta niitä on nyt myös marginaalihabitaateissa (taimikoissa).

    Tuosta 2001 aloitetusta erikoistehostetusta kettujentappokampanjasta kirjoitti riistakolmiolaskennan kehittäjä professori harto linden vuonna 2003 seuraavaa: ”…Henttosen hypoteesi on ollut monissa piireissä varsin suosittu. Esimerkiksi pari vuotta sitten työskennellyt metsäkanalintutyöryhmä nojautui voimakkaasti siihen. Hypoteesi on uskottava ja elegantti. On kuitenkin rehellisesti todettava, että sitä ei ole tutkimuksellisesti todistettu…”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.1.2019, 16:29

    Oleellinen seuraus AC:n ajatelmasta: kun myyrät käyttävät hyväkseen kaikki habitaatit ja myös ydinhabitaattejaan täysin vapaasti, myyrien absoluuttiset kokonaismäärät (kaikki habitaatit yhteen laskien) nousevat nykyisin korkeammalle kuin ennen. Nykyisen kaltaisia myyrähuippuvuosia on kyllä ollut ennenkin, mutta myyriä ei ehkä ole ollut kaikkialla.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 2.1.2019, 16:56

    Helsingin yliopiston koko maan kattavassa talvilintulaskennassa (yhtäjaksoinen aikasarja vuodesta 1956 lähtien) on ollut teeriä seuraavasti keskimäärin yhtä laskentareittiä kohti:

    1963 – 11,161

    1980 – 8,604

    1989 – 4,083

    1992 – 1,503

    2000 – 1,961

    2005 – 1,31

    2008 – 1,413

    2018 – 0,908

    Kun kettujen määrä puolitetaan niin teerien määrä putoaa neljäsosaan. Mitäs asiasta kirjoittikaan henttosen käsikassara otso huitu: ”…Enkä oikein saa aivojani logiikkasi ympärille siinä, että suuremmalla määrällä kettuja olisi positiivinen vaikutus kanalintukantoihin…”

    arto arto 2.1.2019, 17:12

    Ilves syö myös paljon myyriä……Meillä ilvekset syö jänistä ja metsälintuja. Monet metsot keväällä syönyt soitimelta. Tänään löytyi ennako raivauksilla karhun talvipesä. Oli suon keskellä nousevan kumpareen puolivälissä suuressa kusiaispesässä. Jäi rauhaan ei häiritty.

    Timppa 2.1.2019, 17:12

    Kettukantaan saattaa metsästyskin vaikuttaa jotain, mutta ratkaisevassa asemassa ovat muut kuolleisuustekijät: kapi, ilvekset, liikenne.   Ja tietysti myyräkantojen heikkeneminen.  Esimerkiksi meidän ”resevaatissa” on kettukanta taantunut vaikkei niitä metsästetä.

    Myyrien määrää säätelevät ilmeisestikin taudit ja loiset.   Vuoden 2009 suuren myyrähuipun jälkeen on meillä päin kulunut 10 vuotta ilman havaintoja tuhoista vaikka metsiä on uudistettu koko ajan systemaattisesti.  Siis luonnosta havaitut tosiasiat eivät tuo Antonin väitteitä.

     

     

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 112)
1 2 3 4 5 6 … 10 11 12