Keskustelut Metsänhoito Näin muuttuu maailma…

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 217)
  • Näin muuttuu maailma…

    Vielä vuosikymmen sitten metsänomistajia kehotettiin viivyttämään taimikonhoitoa , että ”saadaan kemerat ”. Samaa neuvoa tarjottiin isännille raivaamattoman leimikon suhteen lisäyksellä , että hakataan puut ensin motolla ja raivaillaan siitten palsta siistiksi , että ”saadaan kemerat ”.
    Energiapuusavotoita markkinoitaessa kehotettiin myös odottamaan ja viivästyttämään nuoren metsän kunnostamista , että ”saadaan kemerat ”

    Nyt alkaa järki viimein voittaa raivausasioissakin .

    Lainaus :

    ”Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes painottaa, että taimikonhoitoa ei kannata viivyttää, vaikka kemeratukia ei työn suorittamisen oikealla hetkellä olisikaan saatavilla.

    ”Taimikonhoidon viivästyessä myös työn kustannukset kasvavat. Jo yhden vuoden viivästyminen hidastaa työtä 10–30 prosenttia oikeaa aikaan suoritettavaan työhön verrattuna.”

    Kunnon ohjeitakin alkaa viimein tulla , kun löysä raha ei ole ohjaamassa toimintoja . Onneksi viisaammatkin kertovat työn ajoituksen vaikutuksista työkustannuksiin . Tähän asti on yleisesti vain valitettu metsänhoidon kalleutta .

  • jees h-valta

    Suorittava ja epämääräiset ”ohjeet”.
    Mikä on oikea aika ja mikä kannattaa ja mikä ei. Täällä taas Länsi-Suomessa juuri tänään uutisoitiin että energiapuukauppa alkanut lupaavasti taas viritä. Eipä ole kemera-yhteydestä puhuttu siinä mitään. Ja ainakin omissani, nyt juuri hakatussakin latvusmassa taas kerättiin ja ilmeisesti jopa paalataan. Ja mielestäni aivan asiallistyyppisellä hinnalla joskin vielä parannuksen varaakin on. Mutta ei enää mitätön partikkeli hakkuussa sekään.

    Metsuri motokuski

    Paljon täälläkin kirjoitellaan metsän korkotuotoista ja siitä miten kustannukset tahtovat kasvaa jatkuvasti. Aika usein hyvä korkotuotto saadaan sillä että hoitotoimet ovat ajallaan ja pyritään siten mahdollisimman hyvään tuottavuuteen.

    Omalta kohdaltani voin sanoa että kahdella – kolmella vuodella lykätty raivaus nostaa hehtaaritaksaa noin 40 % kun vesakonkasvu on kiihkeimmillään. Onhan se merkittävä kustannuslisä jonka saaminen sellaisesta metsätilasta, jossa on paljon nuorta metsää niin on vaikeaa.

    Tuo metsäkeskuksen kirje josta suorittava oli ottanut lainauksia on ihan paikallaan ja se varmaan kannattaa lukea. Siinä oli paljon muutakin kuin tuo suorittavan lainaus.

    metsänvartija

    Kyllä mp-rahat tuli suureen tarpeeseen 90-luvulla.

    Verotus kun muuttui, niin varauksien tulouttamiseen taimikonhoidot sopivat hyvin. Kemera rahat on sitten bonus.

    Taimikonhoito on se tärkein metsänhoidollinen toimenpide, rästit on valtavat.

    Vaikka kaikki suunnitelmat on valmiina niin ei raivaussaha soi.

    1000;lle koulutetulle henkilölle riitäisi töitä pelkästään risusavotassa moneksi vuodeksi. Nämä työllistäisivät 5000 lisää. Huolto ym. tarvetta riittää.

    Kyllä moni työtön mielellään ottaisi työtä vastaan kun sitä vaan olisi.

    Kannattaisi lopettaa ikuinen mussutus rahoituksesta ym. Ihme porukkaa tosissaan.

    Jokin kansallinen hätä ohjelma olisi tarpeen tässä taloustilanteessa.

    jees h-valta

    Metsuri motokuskikin syyllistyy lähinnä oman työnsä mainostamiseen ja ei ota lainkaan huomioon että yleisin tapa hoitaa metsää on kuitenkin mo:n itse tekemä raivaus ja silloin moni jättää sen tarkoituksella myöhemmäksi saadakseen yksinkertaisesti poltinpuuta.
    Ja vaikka ei keräisikään on aivan yks hailee meneekö siellä omatoimisella päivä enemmän vai vähemmän raivatessa. Monta kertaa selkeämpi raivata hiukan isompaa kun todella näkee puun kasvatuskelpoisuuden. Mutta toki ymmärrän nämä varhailijat koska siinä saa vielä toisenkin raivauskeikan samalta tilaajalta samalle kuviollekkin.Joka vie suurinpiirtein koko metsänhoidon niin pitkälle pakkaspuolelle ettei siitä juuri ole mahdollisuus enää nousta.

    Timppa

    Jesselle sanoisin, että silloin ollaan tosi myöhässä, jos ensimmäiseltä raivaukselta saa polttopuita. Nykyään raivailen 5 vuotta sitten istutettua aukkoa (entistä hakamaata, istutettu osin koivulla osin kuusella). Aika hyvin on ennättänyt paikoin kasvaa pusikkoa. Toki istutuskoivutkin ovat kasvaneet hyvin. Viime vuonna olisi ollut ehkä vähän parempi raivata. Kuusienkin kannalta vuotta aiempi raivaus olisi ollut paikallaan. Viime vuonna tilanne näytti aivan toiselta, mutta tämän vuoden kasvu on ollut valtavaa.

    Meillä ei kyllä ole koskaan tullut mieleenkään odottaa jotain Kemera-rippusia, vaan perkaus tehdään, kun se on ajankohtainen.

    jees h-valta

    Jos varhaisperkaus on asiallisesti tehty ei ole ollenkaan myöhäistä ottaa pitkän kaavan mukaan. Toki kuusi on hiukan hidas joten eihän tuota ole helppo toistakymmentävuotta pitää koivikon ahdistuksessa mutta itse kasvatankin sekametsiä jolloin kuusen palvontaa ei suoriteta. Sekin saattaa mennä samaan pannun pesään.
    Ja mitä poltinpuun saantoon tulee siihenkin on tarpeet erittäin moninaiset. Itse käytän pannun pesässä lähes kaiken pienistä alkaen.
    Ja mitä metsätalouden tuottoon tulee monet tekevät poltinpuulla aivan hyvää bisnestäkin. Tosin en minä. Silloinhan se ei ole välttämättä metsän hoidossa ollenkaan huono välivaihe.

    Jätkä

    Kyllä se niin on, että taimikon seassa ei onnistu energiapuun kasvatus niin, että taimikon kehitys on hyvä.
    Jos uutta sukupolvea yritetään perustaa istutustaimilla, pitää niille arvokkaille taimille antaa mahdollisuus pärjätä elon taistossa.
    =Perkaus männyntaimikossa, kun vesakko on noussut samaan korkeuteen männyn kanssa.
    Kuusikossa pitää ottaa hallanvaara huomioon.
    Jos toimii Jessen opein, ei kannata istuttaa tai kylvää mitään, ainoastaan maanpinnan kevyt rikkominen riittää ja ”poltinpuuta) (risua) tulee sen verran, kuin maaperä pystyy tuottamaan.

    Nuo Jessen jutut antavat hieman osviittaa hänen käsityksistään metsätaloudesta. Ne perustuvat pelkkiin haaveisiin.
    polttopuun kasvatus näyttää olevan hänellä puupäälaji, mutta kun hän esiintyy isojen pinta-alojen ja monen metsätilan omistajana, niin polttopuuta pitäisi olla metsissä paljon ilman kasvattamistakin.
    Tarve hänellä on polttaa parikymmentä mottia märkiä puita vuodessa, joten tuolla vauhdilla hänen metsänsä jäävät hoitamattomina tuhon huomaan.

    kuusessa ollaan

    Muutama vuosi Kemeraa takana ja erittäin tehokkaasti on saatu tuhottua suomalaisen metsänhoidon ja -kasvatuksen tulokset.

    Muualla päin vasta opetellaan laadukkaan puun kasvatusta, kustannustehokkaasti. Me olemme tutkineet ja kehittäneet vuosisadan erehdysten ja onnistumisten kautta entistä paremmin kasvavat metsät, samalla suojellen. Nyt sitten kipataan koko homma ja annetaan metsien rapistua harsinta-aikakauden kuntoon, siltä nimittäin näyttää moni energiapuuharvennus.

    Kukin saa tehdä puolestani metsillä mitä haluaa, muttei sitä pitäisi tukea valtion puolesta!

    pikkutukki

    Polttopuuksi harvennuksilta koivukuitua . Jos itse ensiharventaa voi ottaa alamittoja mukaan , muuten homma tuusaamista . Ei sovi minulle pikkurisujenkeräys !

    jees h-valta

    Jätkä ja jätkän ”arvokkaat” taimet?
    Itse laitan joka vuosi maihin taimia joissa tulee ykkönen eteen hänen arvokkaalleen. Siitä sitä käsitystä joka on todella sieltä kuusiuskontokunnan syntyajoilta, vuosilta sotatantereiden muokatut maat ja paljasjuuritaimet.
    Kyllä tulee joka uudisala muokattua (mätästys) ja istutettua todella oikeasti arvokkailla taimilla. Mutta kun pyrin todella tehokkaaseen heti valmiiseen taimikkoon jonka kelpoisuutta ei perästä tarvitse avitella vaan sillä mennään aina oman maun mukaan jopa suoraan ilman välivaiheita ja hien hajua päätehakkuuseenkin asti.
    Voinkin taas tässä kuusen kasvun jo loputtua laittaa kuvaa siitä seurantataimikosta josta olen joka vuosi luvannut näyttää ”huimaa” kehitystä. Ja jonka kanssa todella on naapuri hionnut ja myrkyttänyt ja hionnut. Tulette näkemään tämän vuodenkin ”huiman” kehityksen.
    Minun taimikoihini sopii aina ilman häiriöitä poltinpuun kasvatus joka nyt on pääasiassa hieskoivun ja lepän sekä joidenkin kuusenrääppien yhteisseosta. Mutta ne ovatkin heti alkuun alikasvosta jotka ovat heti kasvussa tappioasemassa. Eivät haittaa pääpuulajin kasvua ollenkaan.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 217)