Keskustelut Metsänhoito Neulaskato uhkaa metsiämme

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)
  • Neulaskato uhkaa metsiämme

    Erkki Lähde on päivittänyt metsätuhovisionsa nykyaikaan. Metsäradio 2.8.23 kohdasta 6:28 alkaen. Alla referaatti ohjelmasta:

    – kun kysyy latvojen taipumisesta ammattilaisilta, nämä eivät ole huomanneetkaan

    – ohjelmassa siirrytään ilmastonmuutoksen vaikutuksista sujuvasti avohakkuisiin

    – löytyi ihmisiä, jotka ymmärsivät, ettei metsää voi kasvattaa tasarakenteisena

    – jopa valtio hakkaa omia metsiä, jotka ovat todella vanhoja, yli 100 vuotiaita

    – männyssä pitäisi olla neulaset 3-5 vuosikasvussa, mutta nyt on vain yhdessä

    – ennen näin oli, mutta muutamassa vuodessa neulasten määrä on vähentynyt

    – minkälainen puu tässä on 40 vuoden kuluttua? Ei ole puuta ollenkaan, vain kuolleena maassa

    – avohakkuut tuhoavat hiilinielut

    – 3…5 metrisen männyn taimen kasvu pitäisi kiihtyä, mutta tässä viimeisin kasvu on vain puolet edellisestä

    – inventointitiedot kertovat, että puuston kasvu on heikentynyt

    – me saatoimme ennustaa, että kasvu tulee laskemaan

    – kun neulasia on vain yhdessä vuosikasvussa, puu ei voi yhteyttää tehokkaasti

    – taustalla on raaistunut uv-säteily

    – jos olisin hakannut tämän ja saanut rahat, sitten sanon pojalleni, että kerää sinä seuraavat rahat 50 vuoden kuluttua, taitaa jäädä keräämättä

    – neulasten hupeneminen on 1-2 vuodessa kiihtynyt

    – ammattimies sanoo harsuuntunutta kuusta vanhaksi, mutta ei nuo ole vanhoja. Kuusi elää etelässä 250 vuotiaaksi, mutta nuo ovat 100 vuoden molemmin puolin

    – nuorena hitaasti kasvaneesta puusta maksetaan enemmän kuin höttöpuusta

    https://areena.yle.fi/podcastit/1-66163185

    Melkoisen ristiriitainen ohjelma, sekoitus jk-propagandaa ja ilmastonmuutosta. Mitä mieltä, onko männyissä viime vuosina tullut nopeasti pahenevaa neulaskatoa, jota ammattilaisetkaan eivät ole huomanneet?

  • Timppa

    Kävin katsastelemassa meidän mänty- tai sekataimikoita.  Vaikuttaisi, että tänä vuonna mäntyjen keskipituuskasvu on ehkä 5 %:n luokkaa pienempi kuin viime vuonna.  Toisaalta viime vuoden kasvu näytti olleen parempi kuin vuoden 2021.  Hyviähän nämä kasvut oikeissa olosuhteissa kuitenkin ovat.

    Erkkihän väitti kasvun pudonneen  50 % vuodessa, mikä ei tietenkään keskimäärin pidä paikkaansa.  Yksittäinen hirven tai myyrän syömä voikin käyttäytyä noin.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Hupina nämä Erkin kirjoitukset on syytä ottaa, muuten turhaa ahdistumista saattaa herkemmille tulla. Vuodesta toiseen vain uhkia pukkaa, en muista kiitoksia tuloksekkaasta metsiemme hoidosta hän maininneen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Männyn peräkkäisten vuosien kasvut eivät ole riippumattomia toisistaan, vaan ainakin kahden peräkkäisen vuoden säät vaikuttavat, koska neulasten määrä määräytyy silmun muodostuessa. Lisäksi kasvua voi syödä runsas kukinta ja siemensato, joihin männyllä vaikuttavat kolmen peräkkäisen vuoden säät.

    Erkin kannattaisi alkaa levätä jo laakereillaan; kyllä niitä sen verran on jiikoo-taistelussa kertynyt, että peti on riittävän pehmeä.

    Gla Gla

    Taneli: ”Jo se että asian kertojana on erkki lähde pitäisi jo kuulijalle panna kellot soimaan.”

    Kun ohjelmana on luontoradioksi muuttunut metsäradio ja toimittajana Juha Blomberg, kuulijakunnalle Erkki edustaa uskottavaa vastavoimaa halveksittavalle tehometsätaloudelle ja luontokadolle.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäradio 2.8.23. Onko pohjoisen hyväkuntoisissa männyissä enemmän neulasvuosikertoja kuin etelän männyissä, kuten Erkki tuossa haastelussa väittää? Täällä Espoossa näyttää olevan maksimissaan kolme neulaskertaa nuorten mäntyjen latvapäässä.

    Tuoreiden tietojen perusteella yläilmakehän (meitä auringon uv:ltä suojaava) otsonikerros olisi jo toipumassa, kun CFC-aineiden käyttöä on rajoitettu. Uv:tä enemmän olisinkin huolissani alailmakehän otsonista, joka voi haitata kasveja.

    https://yle.fi/a/3-7014483

    Timppa

    Ärsyttävä ohjelma siinä  mielessä, ettei siitä saa sellaista otetta, että voisi valittaa vaikka Julkisen  sanan neuvostolle.  Pitäisi tietää mitä on jätetty kertomatta.  Eihän istutustaimien kasvu voi noin vain hyytyä.

    Onko ollut myyrä- tai hirvieläintuhoa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Voisi ihan hyvin valittaa kun lähes kaikki on pielessä.

    Petkeles Petkeles

    Niin meinasitte valittaa siitä mitä haastateltava on ohjelmassa sanonut näkemyksenään. 👍

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    Kyllä kannustaisin jo ottamaan tämän vakavanpaan käsittelyyn. Eteneminen voisi olla jotain:

    1. Visa soittaa työ paikoille ojennus-puhelun, ainakin Ylen esi-miehille.
    2. Timppa tutkii JSN-tien ja kenties siviilioikeuden mahdollisuuden. MTK:sta lakiapua.
    3. AJ kirjaa faktat, taustoittaa tieteen näkökulmat.

    Pienen ihmisen on vihdoin saatava äänensä kuuluville! Kun persuja yritetään tökerösti vaientaa ja Karpon ohjelmaa ei ole, jäljelle jää Kansan radio (prkl Ylen sekin) ja nuo numeroidut!

    L

    #jkonsalaliitto #ollaankaikkiyhtamielta #erilaillaajattelevatonyhteiskunnansyopa

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Korjaan: ei tuosta kannata valittaa, mutta silti sanoma on pielessä.

    Ilmastonmuutos vaikuttaa kyllä metsiin, mutta todennäköisesti uv-säteily ei ole siinä tärkein vaikutusmekanismi. Avohakkuusta on ilmaston muuttuessa enemmän hyötyä kuin haittaa. Se muun muassa mahdollistaa sekametsät ja puulajivalikoiman laajentamisen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 45)