› Keskustelut › Metsänhoito › Neulasnäytteen tulokset

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)

  • Neulasnäytteen tulokset

    Lähetetty: 7.3.2026, 10:23

    Merkitty: 

    Kasvupaikka luokiteltu MT, Tt2 ikää n.17 vuotta. 99% kuusi, 1% lehtipuu. Laitoin neulasnäytteen pienten kloroosioireiden vuoksi. Tulokset ohessa:

    Typpi (N) 11,3 g/kg Alhainen < 12,4

    Fosfori (P) 1,4 g/kg Alhainen < 1,4

    Kalium (K) 5,8 g/kg Sopiva >5,0

    Kalsium (Ca) 5,1 g/kg Sopiva >3,1

    Magnesium (Mg) 1,2 g/kg Sopiva >1,2

    Boori (B) 11,6 mg/kg Sopiva >8,0

    Kupari (Cu) 2,8 mg/kg Välttävä 2,6-3,4

    Sinkki (Zn) 30,5 mg/kg Alhainen < 40,0

    Mangaani (Mn) 831 mg/kg Arveluttavan korkea >600

    Rikki (S) 0,85 g/kg Liian alhainen < 0,9

    Olisin sitä mieltä että antaa olla. Luonto hoitaa omansa.

    Tekijä
    Jalmari Kolu
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Panu Panu 7.3.2026, 10:40

    Typen puute aiheuttaa kloroosia, tosin tuo ”Alhainen” lukema ei kovin pahalta näytä. Omissa kuusikoissa ja kuusentaimikoissa oli viimeisessä neulasanalyysissä typpi 14 ja 16 g/kg.

    Paljonko on pituutta 17v taimilla? NP-lannoitus todennäköisesti toisi kasvuun hyvin potkua.

    Jalmari Kolu 7.3.2026, 10:46

    Pituutta on siinä 6-7m. Lehtipuuta kun saisi lisää, koivua ja erityisesti leppää niin tilanne parantuisi luontaisesti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.3.2026, 11:10

    En lannoittaisi. Ajoissa harventaminen latvusten hyväksi. Kloroosi voi johtua kuivasta kasvukaudestakin?

    Jalmari Kolu 7.3.2026, 12:00

    Kuiva kasvukausi voi tuoda kloroosin oireita. Samaten maalaji on karkea HkMr, eli vähän kuivan puoleinen kuuselle. Kuvio on ns. liian hyvin raivattu, eli lehtipuun osuus liian pieni. Itse ajattelisin että esim. ennakkoraivaukseen asti annetaan kaiken lehtipuun rehottaa ja sitten harvennus ajoissa ja ehkä tiheyssuosituksen alarajoille.

    Lannoitusta saa pohtia seuraava omistajasukupolvi. Itse en näe kannattavana edes eh:n jälkeen.

    Kahlschlag Kahlschlag 7.3.2026, 13:14

    Jos tuo on kivennäismaalla, yllättävän vähän on typpeä. Minulla suopohjalla – CT, rämemännikköä – typpi tuoreessa näytteessä 13,2 ja VT-osalla 13,5.

    Minun näköjään kannattaisi lannoittaa kokonaan se runsaan 10 ha:n kuvio tuhkalla, kun olen miettinyt, että jättäisin CT-osan pois arvellen, että typpi rajoittaa kasvua.

    Boori tuossa näytteessäsi on hyvä. Olisiko vähän liian kuivalla pohjalla – todellisuudessa VT? – tuo kuusentaimikko?

    Jean S 7.3.2026, 13:52

    Voisihan sitä hakea noita selvästi vajauksella olevia hiveniä erillisinä vähän niinkuin maatalouskaupan puutarhapuolelta ja testailla vaikuttaako johonkin. Niiden levitysmäärät eivät kuitenkaan ole isoja joten vaivakaan ei ole suuri.

    Korkeaa mangaanipitoisuutta on perinteisesti pidetty osoituksena märkyydestä. Näissä pohjavesivaikutteisissa kangasmetsissä (?) tuntuu tietysti aika hölmöltä.

    Nostokoukku 7.3.2026, 14:25

    Korkea mangaanipitoisuus on tyypillistä tiiviille savimaille, märkyydestä kärsiville ja happamille metsämaille. Liiallinen pitoisuus haittaa yhteyttämistä, aiheuttaa lehtien kellastumista tai lehtien reunojen murtumista ja muiden hivenaineiden saantia, erityisesti magnesiumin ja kalsiumin. Myös tuhkalannoituksella lisätään maaperän mangaania ja sitä lisää myös maanmuokkaus. Mangaani esiintyy usein yhdessä korkean rautapitoisuuden kanssa. Pohjavesiin se vaikuttaa makuhaittoina ja veden samentumisena. Korkeat pitoisuudet juomavedestä voivat aiheuttaa lasten älykkyyden laskua ja Parkinsonin tautia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.3.2026, 15:25

    Onko kellään tietoa siitä miten mangaanin liukoisuudelle käy suon tuhkalannoituksessa? Mitä peltoviljelyn ohjeissa kerrotaan siitä miten happamuus vaikuttaa Mn liukoisuuteen? Entä voiko liian korkea vesipinta suolla aiheuttaa ongelmia ravinteiden ottoon? Puulajit vaikuttavat varmaan asiaan, mm. haihduttamalla eri määriä vettä ja tuottamalla erilaista kariketta. Taka-ajatuksena tässä kysymyksessä siis: jos tuhkalla saadaan ravinnetalous kuntoon ja pH korkeammaksi ja märkyyttä ei ole, maaperän mangaani ei aiheuttaisi ongelmia. Vai miten käy?

    Nostokoukku 7.3.2026, 19:50

    Mangaani on ongelma happamilla ja märillä kasvupaikoilla. Siellä mangaani esiintyy kaksi-ionisessa muodossa ( Mn2+) ollen kasveille käytettävissä ja saattaa aiheuttaa kasvuhäirioitä tai jopa mangaanimyrkytyksiä. Emäksisissä ja ilmavissa kasvupaikoissa mangaani esiintyy useampiarvoisessa ionimuodossa, joka absorpoituu huomattavasti heikommin kasvien käyttöön aiheuttaen jopa mangaani puutosta. Kasvukokeissa tuhkalannoituksella männyn neulasten mangaanipitoisuus on saatu jopa puolittumaan viidessä vuodessa viljavilla suokohteilla. Sen sijaan mustikanlehtien mangnaanipitoisuus on voinut nousta jopa kymmenkertaiseksi.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)