› Keskustelut › Puukauppa › Nyt on puuntuottajien vuoro saada osansa

Viewing 9 replies - 1 through 9 (of 9 total)

  • Nyt on puuntuottajien vuoro saada osansa

    Sent on: 16.5.2016 at 06:38

    Pörssin selkeitä valopilkkuja olivat suuret metsäyhtiöt UPM-Kymmene ja Stora Enso.
    Euromääräisesti UPM:n 79 miljoonalla eurolla parantunut tulos rahoituserien jälkeen oli selvityksen yhtiöistä toiseksi suurin teleoperaattori Telian jälkeen.

    Myös Stora Enson 16 miljoonan euron tulosparannus on pörssiyhtiöiden parhaimmistoa.

    UPM:ää voi sanoa jo kestomenestyjäksi, sillä yhtiö on onnistunut tulosparannuksessaan 12 neljännestä peräkkäin. Parempaan on pystynyt vain hissi- ja liukuporrasyhtiö Kone, jonka parannustahti on häikäisevän pitkä, 45 peräkkäistä neljännestä.

    UPM:llä kulukuri on pitänyt ja sitä on auttanut myös raaka-aineiden halpeneminen. Stora Ensolla tahti on ollut vaatimattomampi. Yhtiö vielä varoitti toisen neljänneksen tuloksen heikkenevän alkuvuodesta huoltoseisokkien vuoksi.

    Metsäsektorin hyvä kehitys on auttanut myös alaa palvelevia yhtiöitä. Kemianyhtiö Kemiran onnistui parantaa tulostaan selvästi vuotta aiemmasta erityisesti paperikemikaaleista vastaavan Pulp & Paper -segmentin vahvan liikevaihdon kasvun ja kannattavuuden nousun ansiosta.

    Myös metsäkonevalmistaja Ponsse hyötyi kysynnän kasvusta. Toisin kuin konepajat yleisesti Ponssen liikevaihto ja tulos kasvoivat huomattavasti vuotta aiempaan verrattuna.
    Kauppalehti

    Creator
    Visakallo
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • jees h-valta 16.5.2016 at 08:54

    Alkutuotannon edunvalvonta on epäonnistunut niin maa-kuin metsätaloudessakin. Vai mitä MTK??

    jees h-valta 16.5.2016 at 12:15

    Ja näin sivusta seuraavana voisi antaa MTK:lle vinkin miten etujaan pitää valvoa. Katsokaa mallia luonnonsuojelujärjestöiltä jotka nytkin rähjäävät kuin kissat pistoksissa vaikkei mitään ole edes tapahtunut.

    Panu 16.5.2016 at 12:27

    Onneksi noita osakkeita saa ostaa jos se yhtiön omistajana oleminen tuntuu paremmalta vaihtoehdolta.

    Portimo 16.5.2016 at 20:47

    Katsoin tuossa yhden asiakkaan ensiharvennuksen paperit. Kun ei ollut mahdollisuutta Kemeraan, kantohintaa jäi 3,14 euroa kuutiolle. Pitkä rekkakuorma maksaa alle 150 euroa. Ei kuitenkaan mennyt miinukselle.

    Jos vielä saa viimestä edellisen asetuksen mukaisen kemeran 450 euro hehtaarilta, tienestiä jää vielä 600 euroa/ha. Nykyisillä hinnoilla ja kemerean ehdoilla isännälle ei jää mitään ensiharvennuksesta. Hyöty menee metsäteollisuudelle. Isäntä ei saa edes tarjousta ensiharvennuksesta ja jos annatte metsänhoitoyhdistyksen korjuupalveluun, nollille menee. Tällä menolla ei todellakaan puuntuottaja ole saamassa mitään.

    jees h-valta 16.5.2016 at 21:25

    Saa kyllä kun jaksaa muutaman vuoden odotella. Ajat ja tavat tuppaa muuttumaan.

    Timppa 17.5.2016 at 08:21

    Jos on hoitanut huonosti metsänsä ja ei saa ensiharvennuksesta hintaa, niin valtionko pitäisi palkita Kemeralla? Kyllä tosi outoa ajattelua. Jos jätän autoni huoltamatta ja moottori hajoaa, niin valtionko pitäisi ostaa uusi moottori? Tuntuu, että näiltä palstoilta löytyy viimeiset tosi kommunistit, jotka huutavat joka paikassa valtiota apuun.

    Tehtiin äskettäin kauppaa ensiharvennuspuustakin ja saatiin ihan kunnon hinta.

    Metsurit ym näemmä lupautuivat ensimmäisinä parantamaan Suomen kilpailukykyä. Uutisten mukaan poistuu kolme pekkaspäivää ja tulee mahdollisuus palkanalennuksiin. Mitäs valittajat siitä sanotte?

    pihkatappi 17.5.2016 at 14:49

    Taimikonhoidossa ei parane jättää yli 2000 runkoa hehtaarille. Arvatenkin nämä nolla toleranssin leimikot ovat sellaisia joissa runkoluvun takia järeys on pieni, helposti siihen pääsee tekemällä taimikonhoidon liian varovasti, joka on kokemattoman tekijän suurin virhe. Ja eihän noissa tietysti kaikissa ole taimikonhoitoa tehty ollenkaan. Mielekästä tehdä itsekin harvennusta, kun kaikki pystyssä oleva puusto on kunnollista ainespuuta riittävällä järeydellä.

    Portimo 17.5.2016 at 19:58

    Kai se on niin, että taimikonhoidossa männikön tiheys pitäisi pudottaa 1700 – 1800 taimeen hehtaarilla. Litramäärää tulisi sen verran, että ostajia kiinnostaa.

    Jovain 17.5.2016 at 21:12

    Onhan se niinkin, että epäsuhta puuhuollon kustannusten välillä, verrattuna puun hintaan, tuskin korjautuu millään metsänhoidollisella toimenpiteellä tai innovaatiolla. Alaa on tutkittu ja kehitetty jo vuosikymmeniä, mutta kustannusten osalta on menty koko ajan huonompaan suuntaan.
    Niin hyvä ja välttämätön, kuin toimiva logistiikka onkin, laskun maksaa aina metsänomistaja.
    Olisi aika jo metsänomistajien aktivoitua ja puuttua rakenteisiin. Kustannuksiin voidaan puuttua rakenteissa, josko sieltä löytyisi parannettavaa esim. puukauppatavoissa, puuhuollon järjestämisessä tai esim. metsänkasvatuksessa?

Viewing 9 replies - 1 through 9 (of 9 total)