Thjaa, ei tainnut kejun laitoksen osto mennä kuin Ratulassa.

Sisältä kattila alaa seuranneena; kävi niin että toimittaja myi sen mitä tilaaja tilasi.

Tilaaja vaan ei tiennyt mitä sen olisi pitänyt tilata. Poliittiset päättäjät ja osaamattomat virkamiehet, siinä se.
JKL yritti vielä vetää toimittajaa vastuuseen omista virheistään ja hävisi.

Taisi vielä käydä niin että unelmat polttoaineesta törmäsivät logistiikka ongelmiin.

Mutta onneksi muillakin kunnilla ja valtiolla on ollut yhtä huono herraonni.

”Esimerkkinä Koneyrittäjien liitto mainitsee kuntakeskuksessa sijaitsevan lämpölaitoksen, joka käyttää n. 20 000 kuutiometriä puuta vuodessa. Energiasisältö on tällöin n. 40 GWh.
Tällaisen laitoksen puuhuollon järjestäminen synnyttää Koneyrittäjien liiton mukaan paikallisesti n. 400 000 euron liiketoiminnan. Energiapuun hankinta työllistää 4-6 henkilöä.”

Varmaan kivihiilen käsittelykin työllistää, joten kokonaan uusia työpaikkoja ei kotimaiseen polttoaineeseen siirtyminen kaikilta osin tuo. Mutta mielummin silti käsitellään kotimista ja uusiutuvaa, kuin ulkomaista ja tuontitavaraa. Juulisi Juttaakin kiinnostavan.

Tässä on taas sellainen ketjun aloitus joka vain osin pitää paikkansa. On se kumma että näistä jutuista irroitetaan osatotuuksia ja niitä sitten yhdeistellään miten sattuu ja niistä saa helposti väärän kuvan asiaa tietämättömille.

Tilanne on se että turvetta Keljonlahteen ei saatu riittävästi ja siten tukipolttoaineena joudutaan käyttämään kivihiiltä. Turpeen noston ongelmana ovat tuotannonkatkokset suolla ja valituksista johtuvat lykkäykset uusista soista. Keljonlahti rakennettiin pääosin turpeen varaan ja puun osuus suunniteltiin noin 50 % koska puun / metsähakken laatu ja saatavuus ei riitä pelkästään pääpolttoaineeksi. Puun ongelmana on myös se että se syövyttää (klooriyhdisteitä) kattilaa ja nyt tavoitteena on että kattilan tehoa nostetaan niin että 70 % olisi puuta. Syovyttävyys hoidetaan niin että siihen polttoaineeseen lisätään rikkiä, joka taas vastaavasti neutarlisoi klooriyhdisteitä. Kivihiilessä ja turpeessa on luonnostaan rikkiä ja siten niiden sekaan voidaan tietty määrä puuta syöttää ilman rikin lisäystä.

Jokainen sen tietää että nykyisenlaisena toimena energiapuunpoltto ei ole tuon kokoluokan laitoksessa enää pääpolttoaine. Puusta ei irtoa niitä kilowatteja joita kovimmilla pakkasilla laitokselta vaaditaan. Sen vuoksi joudutaan ajamaan energiatehokkaampaa tavaraa kattilaan. Minusta Keljonlahti tekee ihan niin kuin pitääkin ja nuo ”lahtosen” sivun kirjoitukset voi heittää suoraan sinne…

Ennen kuin alkaa toistaa aivopesun aiheuttamia tuloksia polttoaineista kannattaa perehtyä mihin suomessa valmistettu kattila pystyy Ruotsissa.

http://www.soderenergi.se/web/Detta_eldar_vi_idag.aspx

Avaa tiedosto Våra bränslen. pdf

Pruskoulun pakkoruotsillakin selviää ettei siellä polteta kivihiiltä (stenkol).

En minä ole mikään kattila-asiantuntija. Kirjoitin vain totuuden mitä paikallinen valtalehti jutussaan kirjoitti. En ottanut siitä erillisia lauseita enkä yhdistänyt niitä eri osakokonaisuuksiin niin kuin aloituksessa oli tehty. Keljonlahti on suunniteltu turpeelle ja puulle. Silloin kun voimala tehtiin ei turpeen haitoista tai saatavuudesta ollut harmainta ajatusta. Kivihiililaitteet sinne asennettiin vasta parisen vuotta sitten turpeen heikon saannin vuoksi. Ilmeisesti tuolle kattilatyypille tapahtuu tuota korroosiota puuta polttaessa josta lehdessä kirjoitettiin. On kuitenkin edullisempaa tuoda sitä kivihiiltä kuin uusia voimalaitoksen kattila kokonaan.