Keskustelut Metsänomistus Nyt se sitten tuli ! Junalasti kivihiiltä Keljoon!

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 66)
  • Nyt se sitten tuli ! Junalasti kivihiiltä Keljoon!

    Jyväskylän Keljon voimalaitoksella piti polttaa kotimaista , mutta näin siinä sitten kävi. Turve ei riitä ja puun tukipolttoaineeksi tarvitaan kivihiiltä . Ihan Uralin takaa jouduttiin tätä ”uusiutuvaa kotimaista ” rahtaamaan junalasteittain.

    Kommentti Lahtosen palstan puolelta kirvoittamaan keskustelua :

    ” REETU: (2013-10-23 22:45:23)
    ja paskat,jyväskylä saastepilvien peitossa ja allergiaa rehottaa..perkele,ei varmasti olis tullu lupaa rakentaa keskelle kaupunkia hiilivoimalaa mutta herrat juonivat sen!!!niin loppu kannonnosto kuin seinään ja metsätähteen menekki hiipui sekä mites nuorten metsien kunnostukset!!?jumalauta metsät rehottavat kotimaista energiaa ja töitä olis kaikille haluaville…!urakoitsijat laittoivat jos minkälaista kantopilkkuria ja energiakouraa sekä energiaa-autoja,nyt sen näkee yrittäjien konkurseissa jotka uskoivat jälleen kerran tyhjiä teollisuuden ja hallituksen lupauksia ja valkoisia valheita!!!eikä paljon sääliä tunneta taaskaan…vittu tykin ruuaksi kaikki päättäjät jotka vain keskenään riitelevät jostain tupakkalaista ym joutavasta…kyllä kokoomus etunenässä tietää miten tavalliset ihmiset laitetaan ahdinkoon ja missä ovat vihreät piipertäjät jotka muka ympäristö asioista valittävät??no sehän jo nähty esim talvivaaran kohdalla että ministeri niinistö tykkää mustasta bemarista enempi kuin asioista joiden puolesta puhuvat eikä taida arhinmäkikään enää paljon pyöräillä työmatkoja….ei muuta kuin lihoiksi ja koko loppukin suomi saatana…”

  • Pähkäilijä

    Eiliseen Ajankohtaiseen kakkoseen liittyen ympäristöministeri Niinistölle joka ei käyttäisi turvetta eikä kivihiiltä vaan uusiutuvia

    http://www.hs.fi/talous/Ylivelkaantunut+Espanja+havittelee+verotuloja+auringosta/a1377491258422

    Ylivelkaantunut Espanja havittelee verotuloja auringosta
    Kotipaneeleille on tulossa erityismaksu

    ############

    http://www.hs.fi/talous/a1377491117437

    Aurinkoenergian kupla puhkeaa
    27.8.2013 2:00 12
    Johanna Kippo
    Espanjan aurinkoenergiateollisuus on romahduksen partaalla.

    Valtio on leikannut alan tukia rajusti pienentääkseen sähköjärjestelmän alijäämää, viimeksi heinäkuussa. Vielä viime vuonna Espanja maksoi kahdeksan miljardia euroa tukia uusiutuvien energialähteiden alalle.

    Alijäämä on kasvanut, kun vihreän energian tuottajille on taattu markkinahintoja korkeampi tuotto, mutta laskua ei ole siirretty kuluttajahintoihin.

    Ala alkoi paisua 2007, kun Espanja alkoi tukea ruhtinaallisesti uusiutuvia energia-aloja Kioton päästötavoitteiden saavuttamiseksi ja vähentääkseen Espanjan riippuvuutta tuontienergiasta ja fossiilisista polttoaineista.

    Kasvu oli hillitöntä. Aurinkoinen Espanja vaikutti ihanteelliselta voimaloille.

    Kymmenettuhannet espanjalaiset ryhtyivät aurinkoenergian tuottajiksi. Maanviljelijät ja karjankasvattajat sijoittivat säästöjään ja panivat talonsa pantiksi pienten aurinkopaneelivoimaloiden perustamiseksi pelloilleen lisätienestien toivossa. Sähkö myytiin yleiseen verkkoon.

    Tuottajajärjestöt varoittavat nyt konkursseista. Ne taas aiheuttaisivat ongelmia Espanjan pankeille, jotka ovat luotottaneet vihreää energiaa 30 miljardilla eurolla.

    Pankit ovat jo kärsineet rakennusalan ongelmaluotoista.

    Espanja on harkinnut erityisen roskapankin perustamista pienille aurinkovoimaloille. Sähköyhtiöt saattavat myös ostaa aurinkovoimaloita halvalla omistukseensa.

    6 m3 6 m3

    ”Kivihiili pääpolttoaineeksi suurimmassa biovoimalassa.”

    Maailman suurimman biovoimalaitoksen Alholmens Kraftin pääpolttoaineeksi on noussut kivihiili.
    Metsähakkeesta on tullut Pietarsaaressa sijaitsevan laitoksen kallein polttoaine.
    Viime viikolla julistettu Pöyryn selvitys puhui karua kieltä puun kilpailukyvyn heikkenemisestä lauhdesähkön tuotannossa.
    Markkinatilanteen muutos on pakottanut pääosin sähköntuotantoon keskittyvän biovoimalaitoksen ottamaan ison askeleen taaksepäin puupolttoaineiden käytössä.
    -Kivihiili on ollut meillä normaalitilanteessa varapolttoaine n. 10 prosentin osuudella, ja nyt siitä on tulossa pääpolttoaine, Ahlholmens Kraftin toimitusjohtaja Roger Holm tiivistää.

    (jääkö JHV:n räipät metsään jatkamaan kasvua?)

    ”Hakkeen kokonaiskäytön kasvu saattaa pysähtyä.”

    Oulun energian lauhdesähkö on lähes kokonaan pysähdyksissä. Yhtiö arvioi, että hakkeen kokonaiskäytön kasvu saattaa Suomessa pysähtyä ensimmäisen kerran 2000-luvulla

    ”Puun hinnassa ei laskevaa trendiä”

    Jyväskylän Energian tuotantojohtaja Tero saarno kertoo, että yhtiön strateginen tavoite on puun käytön nostaminen 70 prosenttiin polttoaineen kokonaismäärästä vuoteen 2020 mennessä.
    Hänen mukaan sa puun kilpailukyvyn heikkeneminen äkillisesti pakottaa kuitenkin miettimään strtegiaa uudelleen, koska kilpailu sähköntuotannon markkinoilla on kova.
    -Viime vuonna minimoimme lauhdesähkön tuotannon, jotta polttoaineet olisivat riittäneet kaukolämmitykseen ja CHP-tuotantoon.
    Turvetta ei ollut riittävästi, ja tällöin myös puuta käytettiin lauhdesähkön tekoon hyvin vähän, Saarnio kertoo.
    Niin kauan kuin kivihiilen maailmanmarkkinahinta ja päästöoikeuksien hinta ovat näin alhaisissa lukemissa, asetelma pysyy samana.

    (artikkelissa viitattiin Keljonlahden voimalaitokseen)

    Koneviesti n:o 16 7.11.2013 / Bioenergia n:o 5

    6 m3 6 m3

    Metsähaketta noissa aiemmin mainituissa laitoksissa käytettiin mm. lauhdesähkön tuottoon.

    Faktaa lauhdesähköstä:
    Lauhdesähköllä tuotetaan keskim. 13 % Suomen sähköntuotannosta.
    Sillä on erityisen suuri merkitys säätövoimana, sillä muut sähköntuotanto muodot eivät aina riitä vastaamaan kysyntään.
    Tällöin tarvitaan myös lauhdesähköä, jonka kapasiteettia saadaan otettua nopeasti käyttöön vastaamaan esim. sähkön käytön tai esim vesi- ja tuulivoiman tuotannon muutoksiin.
    Suomessa on kotimaiseen polttoaineeseen pohjautuvaa lauhdekapasiteettia n. 1500 MW.

    Bioenergia n:o 5

    jees h-valta

    En nyt muista onko Peten kaas aina oltu yhtä mieltä asioista mutta samapa tuo. Nyt ainakin täyttä asiaa Peteltä. Miten meitä aina kuljetetaan kuin pässiä narussa?
    Olen jo senverran monta buumia nähnyt näissä energia-asioissa että nyt se lähinnä jo alkaa säälittää. Kuinka ihmiset lankeaa kaikkeen pas….!

    Pete

    Lauhdesähkön tarvetta ja kivihiilen käyttöä lisää osaltaan hurmoshenkinen lämpöpumppujen suosiminen. Silloin kun valtakunnan lämpöpumput käyvät punaisina ja vastukset apuna, niin lauhdevoimallahan se energia tuotetaan. Eli kivihiilellä. Lauhdesähkön hyötysuhde on noin 1/3, eli suhdeluku on sama kuin propagandan mukaan lämpöpumpulla sähköä lämmöksi muutetaan.

    Ja kansa ostaa pumppuja ja esittelee merkittäviä sääntöjä. Näillä muistoilla ei se kompuran tai koko pömpeliin uusiminen sitten 10v päästä enää kirpaisekkaan.

    Maa- tai ilmalämpöavusteisia sähkölämmitysjärjestelmiä ei Suomen tapaisessa maassa pitäisi ainakaan tukea. Valitettavasti kotimaiset kattilavalmistajat ja valtiollinen energiapuuyhtiö pilasivat pelletin maineen.

    6 m3 6 m3

    Vai p….aa ne LVI-kauppiaat myyvät?
    Taitaa olla niin että siellä puolellakin on tuota osaamattomuutta, laitteitten mitoituksessa säädöissä ja muussa siihen liittyvässä.
    Asiansa osaa yritys kyllä pystyy hoitamaan pinnat kotiin.
    Hanojen ja patteritermostaattien vaihtoon keskittyneet yritykset taasen tössii tuon homman.
    Sitten hehkuu vastukset ja säätövoima käynnistyy.

    Nimimerkillä onnistunutta ja epäonnistunutta laitosta sivusta seurannut.
    Onnistuneen ratkaisun teki lämpöpumppuasennuksiin keskittynyt Firma.
    Epäonnistuneen rivi LVI-liike.

    Gla Gla

    Jonkun selvityksen mukaan hyötysuhde riippuu suuresti siitä, miten homman hoitaa:

    http://www.uudenkaupun
    ginsanomat.fi/mielipide/
    paakirjoitus/542016.html

    Vaikea lukuihin on tarkemmin ottaa kantaa, mutta varmasti väärin polttamalla hyötysuhde jää vajaaksi.

    jees h-valta

    Heh, taisi kuusmottisella nk.kolahtaa kohdille.
    Valitettavasti ankean kankea totuus on että rimpulat on niitä ja niinä pysyy. Ja ihmisillä on taipumus langeta pilipalivehkeisiin juuri siinä kohtaa jossa se on kaikkein typerintä. Nopein laukeaminen ilmalämpöpumppurimpulalla kylmäkoneasentajan asentamana on ollut ulkoyksikön alle kuukauden toiminta. Sitten kolina oli jo niin hirveä ettei uskaltanut asiakas enää käyttää. Kolmesta viiteen vuoteen on jo hyvä saavutus ja se mitäs se sitten on siinä ajassa säästellyt onnellisen rimpulan omistajan pussiin on kyllä tarpeenkin kun seuraavaa tarttis ostella ennen kun edellisenkään maksuerät on loppunna.

    jees h-valta

    Lisään vielä että useimmissa taloissa se pumppu kyllä kestää. Nimittäin kun se on pois käytöstä.Heh. Olen vain kyläillyt useammassa jossa on kyllä laite mutta seliseli-linjaus on aina ettei sitä nyt tarvita tai se hurisee liikaa tai se vain on jotenkin vialla eikä ole vaivauduttu korjaamaan kun takuuaikakin on ohi.

    Pete

    Maa- ja ilmalämpöpumppujen lisääntyminen tarkoittaa lisätarvetta säätövoimalle. Talvella varsinkin kovilla pakkasilla sähkön kulutus lisääntyy rajusti lämpöpumppujen hyötysuhteella heikentyessä. Kovilla pakkasilla tuulivoima ei paljoa auta. Säätövoima tuotetaan lauhdevoimaloissa joissa hukkalämppöä ei pystytä hyödyntämään kaukolämmöksi. Lauhdesähkön hyötysuhde on tosiaan vain noin kolmannes. Lisäksi sähköä kuluu sen siirrossa.

    Maalämpöjärjestelmät mitoitetaan tietoisesti alitehoisiksi. Tämä säästää rahaa investointivaiheessa kun esim maalämpökaivoa ei tarvitse porata niin syvälle. Kovan kulutuksen aikana tarvittava lisälämpö tuotetaan vastuksilla. Näin kun tapahtuu lukuisissa omakotitaloissa ja jopa kerrostaloissa, niin sähkön kulutus kasvaa rajusti. Tämä vaikuttaa myös pörssisähkön hintaan. Nykyisillä sähkösopimustyypeillä tällä ei ole, vielä, vaikutusta pumppulämmitttäjien sähkön hintaan.

    Suomen olosuhteisiin (=talvella on aidosti lämmitystarvetta) lämpöpumput eivät ole kestävä saati vastuullinen ratkaisu. Ne nimenomaan lisäävät äkillisiä muutoksia sähkön tarpeeseen. Tämä heijastuu koko sähkön tuotanto- ja jakeluketjuun. Tarvitaan lisää siirtokapasiteettia lyhytaikaisia kulutuspiikkejä varten. Me kaikki maksamme tästä. Samoin kuin säätövoiman rakentamisesta.

    Sähkön hinnoittelussa kuluttajille tulisi heti siirtyä markkinahintoihin. Tällöin ainakin osa kuluista menisi säätövoiman todellisille käyttäjille, eli pumppulämmittäjille. Näin tulee toki tapahtumaankin kun etäluettavat mittarit on asennettu kaikkiin keskuksiin.

    Pumppujen markkinoijien mainospuheet hyötysuhteista ovat oma lukunsa. Ja vaikka hyvään hyötysuhteeseen päästäisiinkin, niin sähkön hinnan nousu kulutushuipuissa tasapainottaa tilannetta jatkossa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 66)