Keskustelut Metsänhoito OMT-kuusikoiden lannoitus

  • Tämä aihe sisältää 16 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta sitten AvatarJätkä toimesta.
Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
  • OMT-kuusikoiden lannoitus

    Onkohan palstalaisilla millaista näkemystä tai kokemusta lehtomaisen kankaan kuusikoiden kasvatuslannoituksen kannattavuudesta?

    Tässä olisi hieman suunnitelmissa Metsän NP:n helikopterilevitys kahdesti harvennetuille (viimeksi pari vuotta sitten) keskiläpimitaltaan n. 21-23 cm oleville kuvioille, jotka ovat enemmän tai vähemmän kärsineet boorin puutteesta ja latvusten perusteella kärsivät paikka paikoin vieläkin, mutta joilta vikaantuneet rungot on kuitekin harvennuksien yhteydessä pääsosin poistettu. Lisäksi lannoitettaisiin kolmeen kertaan harvennettuja keskiläpimitaltaan 26-28-senttisiä kuusikoita, joilla ei ainakaan silmiinpistäviä ravinnepuutteita ole.

    Kuvioilta löytyy myös paikka paikoin hieman karumpia kohtia, joille lisätyppi tekee varmasti hyvää, mutta toisaalta mietityttää millainen kasvunlisäys ja sitä kautta tuotto lannoitusinvestoinnilla olisi saavutettavissa vai olisiko sittenkin järkevämpää vain suorittaa ensin mainituille kuvioille Bortracilla terveyslannoitus, johon voisi Kemera-tukeakin saada.

  • Menninkäinen

    Ei kai tässä ole kukaan enään tekemässä kolmatta harvennusta 500 runkoluvun metsään. Pitää muistaa lähtökohdat. Nykyään istutetaan 1600-1800 taimea hehtaarille. Aikoinaan kuusia on istutettu 2000-3000 välillä. Niille on tehty ensiharvennukset suhteessa pienempään puustoon kuin nykyään.

    Ja kyllä teemme meillä edelleen kolmen harvennuksen kiertoja kuusikkoon. Varsinkin kuvioilla joissa esiintyy paljon kasvuhäiriöitä.

    akkli

    M83 Omt lykkää puuta ihan itsestään .Boorin puute on niitä Parikkalan kuusikoitten vitsauksia,senhän näkee 6:lla ajaessakin.Ropsauta booria kyllä metsä kaunistuu ja kasvaa.

    metsä-masa metsä-masa

    Lannoittaminen on kaikista kannattavinta lisäkasvun ollessa tukkia. Mutta, OMT kasvupaikkana on kyllä riittävän voimakas kasvupaikka ilman kasvatuslannoitustakin. Jos runkoluku ha:la on 500 kpl, siellä on kaikki rungot terveitä tukkirunkoja.

    Haittapuolena nopeille nykysahoille kuusileimikoissa on ylisuuret tyvitukit, jos alueella ole sorvin ostajaa. Lisäksi uudistus aikaan on oltava nopea ja seurattava taimien alkukehitystä kun maan ravinteisuus on vahva ja lannoituksella sitä on vielä lisätty, valokasvillisuus aivan räjähtää häiritsemään taimien alkukehitystä.

    Jätkä

    Lannoituksen jälkeen pitää antaa niin kauvan kasvuaikaa, että lannoituksen vaikutus loppuu, ennenkuin päätehakkuu tehdään. Kymmenen vuotta riittää aivan varmasti vaikutuksen loppumiseen. Ei kannattaisi maalailla piruja seinille ainakaan niillä tiedoilla, jotka ovat vääriä.

    Qotscha

    Kiitoksia mielenkiintoisista vastauksista. Ja tosiaan, jos olen itseäni epäselvästi ilmaissut, on varttuneempien kuusikoiden runkoluku 500:n tienoilla kolmannen harvennuksen jälkeen, eikä niitä suinkaan enää ole tarkoitus harventaa.

    silvafennica.fi/pdf/article5253.pdf
    jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/522605/metla-201212207532.pdf
    docplayer.fi/19317744-Kangasmaiden-lannoitus.html

    Tällaisia tutkimustuloksia aiheesta tuli nopealla googlailulla vastaan. Joissakin tapauksissa lannoituksella on päästy ihan mukaviin kasvunlisäyksiin, kun taas toisissa tapauksissa hyöty on ollut olematon. Voisi tietysti maalaisjärjellä ajatella, että hyvin paljon riippuu siitä, ollaanko lähempänä tuoretta kangasta vai lehtoa.

    EDIT: Ja en edelleenkään ymmärrä, miksi en saa viesti linkkien kanssa lähetettyä.

    Jätkä

    Jeessille. Kyllä pussit ovat olleet ennemminkin säkkejä – jopa suursäkeistä voidaan puhua.

    Läheskään kaikki eivät ole höynähtäneet Viherpiipertäjien sakkiin, vaan järki on pysynyt tallella.

    ”- Eipä sitä muuten opettajaksi pääsisikään”!

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)