Keskustelut Metsänhoito Onko metsänuudistamisessa varauduttava kylmiin talviin?

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)
  • Onko metsänuudistamisessa varauduttava kylmiin talviin?

    – Onko suosittava havupuita lehtipuiden sijaan? Pakkashalkeamat pilaavat lehtipuiden tyvet.

    Ensi talvi on hyytävä, mikäli ilmastotutkijoita on uskominen.

    Kylmyys johtuu siitä, että pohjoisnavan jääpeite on sulanut ennätyksellisen vähäiseksi.

    Jos Pohjoisen jäämeren jääpeite jää kesäisin pieneksi, se ennustaa kylmää talvea Isoon-Britanniaan ja Pohjois-Eurooppaan.

    Rutgersin yliopiston tutkija Jennifer Francis kertoi The Guardianille, että edellisen kerran tällaisia talvia oli vuosina 2007 ja 2011.

    – Emme voi tehdä tarkkoja ennustuksia vielä, mutten olisi yllättynyt äärimmäisen kylmästä talvesta, hän kertoi.

    Tämän vuoden napajään sulamismäärä on rikkonut vuoden 2007 ennätyksen. Napajäätä on sulanut yli Texasin osavaltion kokoinen alue.

    IS

  • jees h-valta

    2007-n talven jälkeen pakkashalkeamia kyllä tuli muttei se sen enempiä pilannut. Ne on kylestynyt aikapäiviä sitten ja hintahan on sama meni sitten energiakasaan tai kuiduksi. Kukapa juuri lehtipuuta yrittelee tukiksi kasvatella kun siitä ei kuitenkaan rahallista järkevää korvausta saa. Varsinkaan eliniän puitteissa ainakaan.

    Gla

    Edelleen olen sitä mieltä, että ilmastomuutosspekulaatioiden perusteella ei puulajivalinta tehdä.

    Itäsuomen Antti

    Onneks metsähommissa tuo tarkastelujakso on vähän pidempi kuin vuosi tai kaksi.

    jees h-valta

    Kyllähän tulevaisuutta on hyvä pohdiskella ja kummahan olisi jos ei metsäjäärät nyt ainakin sadaksi seuraavaksi vuodeksi metsiään kasvattaisi. Sehän taitaa olla jo geeneissä että jälkipolvelle ne metsät kasvatetaan. Lehtipuun lisääminen tietää terveempiä metsiä joko sekana tai hyvinä katkoina havuvyöhykkeissä.
    Lämpötilamuutokset on tähän asti tulkittu lisääntymään päin lämmön puolelle jota lehtipuun on todettu paremmin sietävän.
    Ei kuitenkaan missään karuilla kankailla tietenkään.
    Rehevän pohjan kasvua lämmöllä lisäten.

    Puun takaa

    ”Kukapa juuri lehtipuuta yrittelee tukiksi kasvatella kun siitä ei kuitenkaan rahallista järkevää korvausta saa. Varsinkaan eliniän puitteissa ainakaan.”

    Joskus minulla on lieviä vaikeuksia pysyä Jessen ajatuksenjuoksussa mukana. Ajallaan hoidettu koivikko kasvaa metrin pituutta ja sentin paksuutta vuodessa. Koivutukilla on vähintään kolminkertainen hinta kuituun verrattuna, erikoistyvistä puhumattakaan. Mittasimme istuttamani kymmenen hehtaarin 23- vuotta vanhan koivikkon. Rinnankorkeuskeskiläpimitta 23 cm, ja pituutta yli 22 metriä. Pakkashalkeamia ei ole onneksi tullut, mutta meillä rauduskoivikoita ei ole perustettu kylmimpiin paikkoihin.

    Nimetön

    Jessellä selvä tavoite että kun hän täältä lähtee niin ei puoltaleippä perillisille jää.
    Eikö toinen vaihtoehto ois kasvattaa metsää normi tapojen mukaan ja myydä sitte vaikka puolivuotta ennen kuolemaa hyvin hoidettu metsä pohjineen ylihintaan niin kuin nykyään monesti sopivan kokosten puuhapalstojen kans käy?
    Myynti ajankohtaa voi tietystikkin säätää metsän pintaalan ja mitenkä osaa makiaa elämää viettää:)

    jees h-valta

    Kukahan on väittänyt etten hoida metsiäni?
    En voi mitenkään kaluta metsiäni siihen malliin ettei perilliselle jää paljon enemmän kuin itse olen saanut. Eli en mitään.
    En käsitä tuota yli sukupolvien vouhotusta syystä siitä että ei ole enää tarve avittaa taloudellisesti kuten ennen oli hyve.
    Meillä ainakin vähän yli kakskymppinen pari menee samaa tahtia jo kuin me vanhuksetkin. Asuu uudehkossa ok-talossa ja autoja on sen verran kuin pihaan parkkiin mahtuu. Taitaa olla arki-ja pyhäpirssit erikseen.
    Kun molemmat työstää niin pärjää varmasti ja hyvin.
    Mitä tulee laadukkaan lehtipuun kasvatukseen kovahintaiseksi tukiksi on hyvin rajoitettujen alueiden etuus. Esim. täällä siitä ei ole toiveita. Bulkin kasvatus on täällä rannikolla aivan in ja olen siitä aivan tyytyväinen. Nopea kierto ja mani kulkee kuten pitääkin.

    Tee Ström

    Veli venäläisen jalostettavaksi menevät Jessenkin rauduskoivut jatkossa mikäli Tyrvään Sanomia on uskominen.
    ” Vammalan vaneritehdas on vaihtanut omistajaa. Hämeenlinnaan rekisteröity Kwellick Oy on ostanut vaneriliiketoiminnan Fineva Ply Oy:ltä sekä tehdaskiinteistön Vammalan Vaneri Oy:n konkurssipesältä. Sopimukset on allekirjoitettu perjantaina 14. syyskuuta. Tehtaan tuotanto jatkuu keskeytyksettä.

    Tehtaanjohtaja Hannu Haapaniemen mukaan Kwellickin omistaa kolme venäläistä henkilöä.

    Millaista bisnestä he ovat aiemmin tehneet?

    ”Yritys on toiminut puuraaka-aineiden välityksessä.”

    Haapaniemi sanoo, että nykyiset 31 työntekijää jatkavat uusien omistajien alaisuudessa vanhoina työntekijöinä.

    ”Olennaista on, että tehtaan toiminta jatkuu. Tuotannon tasoa on tarkoitus nostaa nopealla aikataululla ja rekrytoida uusia työntekijöitä.”

    Vuonna 2011 Kwellickin liikevaihto oli yli 5 miljoonaa euroa. Yritys on perustettu vuonna 2003 ”.

    jees h-valta

    Toivottavasti veli-venäläinen sitten alkaa ostaa vanerikoivua vanhaan malliin kuten edellisen omistajan aikana. Kerkesi juuri tekemään toimitussopimuksia mm. Metsäliiton kanssa. Ja sitten melkein heti kuppi nurin. Parempaa ja pidempää toimintaa toivoen. Olkoon sitten vaikka ruplina kunhan jälleen ostavat.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)