Keskustelut Puukauppa Onko myyjä valmis maksamaan ostajalle korjuukustannuksista?

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)
  • Onko myyjä valmis maksamaan ostajalle korjuukustannuksista?

    Kun korjuukustannukset nousevat korkeammaksi raivaamattomassa rääseikössä mitä myytävästä puusta saatava hinta tulee myyjästä maksumies, mikä sinäsä on reilu peli.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/stora-enso-siirtyy-tienvarsihinnoitteluun-kainuun-harvennuksilla-1.134364

    ”Stora Enso siirtyy tienvarsihinnoitteluun Kainuun harvennuksilla
    METSÄ 8.12.2015, 12:00

    Stora Enso aikoo ottaa uuden hinnoittelun käyttöön koko maassa, jos se osoittautuu toimivaksi Kainuussa.

    Stora Enso aikoo ottaa uuden hinnoittelun käyttöön koko maassa, jos se osoittautuu toimivaksi Kainuussa. Harvennusleimikon kantohinta selviää vasta korjuukustannusten jälkeen.

    Stora Enso Metsä on ottanut Kainuussa kokeilukäyttöön kustannusperusteisen tienvarsihinnoittelun. Leimikon kantohinta selviää vasta korjuukustannusten jälkeen.

    ”Uutta hinnoittelua sovelletaan harvennushakkuille. Metsänomistajalle puusta maksettava hinta tarkentuu korjuun toteuduttua, kun sovitusta tienvarsihinnasta vähennetään korjuun kustannusvähennys”, kertoo johtaja Antti Partanen Stora Ensosta..
    Partasen mukaan harvennushakkuiden korjuukustannukset vaihtelevat voimakkaasti puun järeyden ja metsäkuljetusmatkan mukaan.

    ”Uusi hinnoittelumenetelmä palkitsee aktiivisia ja hyvin metsäänsä hoitaneita metsänomistajia. Oikein ajoitetut metsänhoitotyöt järeyttävät puustoa ja panostukset metsäteihin puolestaan lyhentävät metsäkuljetusmatkaa. ”

    Partasen mukaan uudistus mahdollistaa ensiharvennusrästien purkamista, koska uuden hinnoittelumenetelmän vuoksi voidaan ostaa leimikoita, joille ei aiemmin ole ollut kysyntää.
    Stora Enso aikoo ottaa uuden hinnoittelun käyttöön koko maassa, jos se osoittautuu toimivaksi Kainuussa.

    JARMO PALOKALLIO”

  • harrastelija harrastelija

    Kauppaa olen tehnyt kaikkien näiden isojen yhtiöiden kanssa ja jokaisen kanssa on onnistanut.
    Kainuussa on ollut odotettavissakin UPM:n varovainen puun osto muualta kuin omista metsistä. Alunperin n. 300 000 ha on antanut raaka-ainetta kajaanin tehtaalle, mutta nyt tehdasta ei enää ole.
    Silti UPM tekee sijoituspalstoilla sopimuksia puun myynnistä ja metsäomaisuuden hoidosta.

    harrastelija harrastelija

    tuplaus

    harrastelija harrastelija

    $ Et taida saada ensiharvennusleimikkoa tien varteen tuolla hinnalla edes hyvästä kohteesta. Saatika jos on kyseessä raivaamaton rytö niin vielä vähemmän.

    Hakkuutaksa on noin 15- 17 euroo riippuen puun koosta ja ajo noin 5,5 – 6,5 euroo alle 300 m ajo. Mutta siitä huolimatta kannattaa tiedustella hankintapuukaupana.
    Lähetetty: 19.12.2015
    Lähettäjä: Metsuri motokuski $

    Kyllä se vain on onnistunut.
    Yhtiön sopimusyrittäjistä en tiedä, enkä välttämättä haliakaan tietää – kahden kauppa ja kolmannelle korvapuusti 🙂

    Omiin tarpeisiin esim. polttopuuksi olen maksanut suoraan motoyrittäjälle. Toki yhtiön ostomiehen kanssa tietoisesti.
    Kuinka sitovat lienevät sopimukset urakoitsijoiden kanssa? Onko suotavaa, että moto tekee sivussa töitä kokonaan yksityiselle tai vaikka eri yhtiölle?

    metsänvartija

    Hyvä oksapuu, nyt ollaan samalla asialla.

    Ensiharvennukset on historiaa, maahanmätöllä se raippa puu hoidetaan.

    3-4 apuharvennusta taimistonhoidon jälkeen, luonta on paras leimausmies.

    hatelo

    Metsänomistajien sumutusta mielestäni tämäkin,tarkoituksena on vain ja ainoastaan alentaa kuitupuun hintaa.Riski leimikon korjuukustannuksista siirretään metsänomistajalle, kun ei suoraan pystyhintana iletä tarjota hintaa 5€/motti. Ja korjuukulujakaan ei saa tuolla kauppamuodolla vähentää itse verotuksessa.Noilla seuduilla rajan pinnassa alkaa olla kohta enson yksinvalta kuitupuun osalta.No toki metsäliitto ostaa puita jäseniltään.Alkaa olla yhä tärkeämpää metsäsijoittajalle metsän sijainti. Nollaraja on palaamassa ja metsää ei kohta valitettavasti kannata omistaa kuin lähellä tehtaita ja toimiville tehtaille vievien junaratojen läheisyydessä.Itse en ole enää kiinnostunut saloilla sijaitsevista metsätiloista.

    uudehko metsänomistaja

    Kysymys kuuluu:”Onko myyjä valmis maksamaan korjuukustannuksista?”

    Mitä muuta myyjä voi tehdä. Puuta kasvaa kolmasosa puun käyttöä enemmän. Ostaja määrää tässä markkinatilanteessa hinnat, niin myös tavat, joilla hinnat määräytyvät.

    Totta kait myyjä voi kieltäytyä myymästä. ainakin muutaman vuoden. Mutta kun metsä kasvaa koko ajan . ”Muutaman vuoden” jälkeenkin. Ilman hakkuita metsä menee pilalle. Mitä innokkaampi metsän omistaja on sitä varmemmin hän tekee kaupat.

    Jätkä pätkät

    Suurpuunjalostusteollisuus on sahannut omaa oksaansa jo kauan tuomalla venäjältä ”halpaa” puuta, joka tehtaan portilla maksaa sille tuplaten kotimaisen puun hinnan.
    On näyttänyt siltä, että suomalainen metsänomistaja istuu samalla oksalla ja tipahtaa samalla kuin teollisuuden toiminta.
    Metsäliitolla olisi nyt miljoonien taalojen paikka aloittaa puunhankintapalvelu, jossa sopivalla kalustolla korjataan harvennushakkuutkin kilpailukykyiseen hintaan ja hankintakustannukset koituisivat puunmyyjän hyväksi verotuksessa.
    Onhan metsäliitto metsänomistajien oma osuuskunta, jonka tulisi palvella omistajiaan ilman voitontavoittelua.

    Burl

    Epäilevästi suhtaudun minäkin näihin aikeisiin uudesta hinnoittelutavasta. Toisaalta kun katsoo, mitä ensiharvennusrääseiköitä hakataan naapureiden mailla ja kun ymmärtää korjuuolosuhteiden vaikutuksen korjuun hintaan, niin uuden hinnoittelutavan vaikutus saattaisi yleistyessään olla jopa yhteinen etu aktiiviselle puuntuottajalle, koneyrittäjälle ja metsäfirmalle. Nythän kalliisti korjattavien kohteiden kustannus häviää useampia kuvioita sisältävien leimikoiden keskihintaan ja eri metsänomistajien kesken.

    Jos todelliset kustannukset saataisiin näkymään aiempaa selvemmin puukauppatiliin, niin se motivoisi hoitamaan metsiä niin, että niissä on olosuhteet huomioon ottaen edellytykset kannattavaan savottaan. Eikä välttämättä pelkästään ensiharvennuksilla, vaan myös myöhemmillä hakkuilla.

    Vaikkakin jatkuvaa vääntöä käydään myyjän, ostajan ja korjuuyrittäjän välillä, niin kyllä tässä kaiken kaikkiaan pitkälti samassa veneessä ollaan. Kenenkään ei kannattaisi käydä pikavoittoja tavoittelemaan, vaan pyrkiä maksimoimaan yhteistä etua, joka samalla on myös eri osapuolien etu.

    Edit: käsitteiden täsmennystä

    pihkatappi pihkatappi

    Korjuukustannuksiin vaikuttavat ensisijaisesti metsänomistajan tekemät toimet, eli oikeanlainen panostaminen metsätalouteen tuo ne kustannussäästöt puunkorjuuseenkin. On täysin väärin että puusta maksetaan samaa hintaa, oli kuljetusmatka kilometrin tai 200 metriä. Ja on täysin väärin että puusta maksetaan samaa hintaa oli runkoko 50 litraa tai 100 litraa.

    Taitaa olla joillain tuo muutosvastarinta tullut äidinmaidossa. Ensin laitetaan olosuhteet leimikkotasolla huippuunsa ja sitten vastustetaan uutta systeemiä jolla itsekin saisi vaan paremman tilin. Onhan se vähintäänkin oikein että pusikoiden myynti vähenee tai että niistä maksetaan se 3 euroa motille ja kunnon harvennuksista sitten 15 euroa motille.

    rame

    Puukauppatilissä pitää näkyä kuvion hoitamattomuus, siitä ei kai ole erimielisyyttä.

    Mutta se että ostopuolen mahdolliset virhearvioinnit kohteesta ja mahdolliset työaikaiset ongelmat saadaan kätevästi siirrettyä metsänomistajan piikkiin jälkikäteen ei kuullosta hyvältä.

    Onko kiinteiden mottihintojen antaminen ammattilaisilta liikaa vaadittu ennen työn aloitusta? Muilla aloilla kiinteähintaiset tarjoukset ovat arkipäivää.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 50)