› Keskustelut › Puukauppa › Onko myyjä valmis maksamaan ostajalle korjuukustannuksista?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5

  • Onko myyjä valmis maksamaan ostajalle korjuukustannuksista?

    Sent on: 17.12.2015, 09:42

    Kun korjuukustannukset nousevat korkeammaksi raivaamattomassa rääseikössä mitä myytävästä puusta saatava hinta tulee myyjästä maksumies, mikä sinäsä on reilu peli.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/stora-enso-siirtyy-tienvarsihinnoitteluun-kainuun-harvennuksilla-1.134364

    ”Stora Enso siirtyy tienvarsihinnoitteluun Kainuun harvennuksilla
    METSÄ 8.12.2015, 12:00

    Stora Enso aikoo ottaa uuden hinnoittelun käyttöön koko maassa, jos se osoittautuu toimivaksi Kainuussa.

    Stora Enso aikoo ottaa uuden hinnoittelun käyttöön koko maassa, jos se osoittautuu toimivaksi Kainuussa. Harvennusleimikon kantohinta selviää vasta korjuukustannusten jälkeen.

    Stora Enso Metsä on ottanut Kainuussa kokeilukäyttöön kustannusperusteisen tienvarsihinnoittelun. Leimikon kantohinta selviää vasta korjuukustannusten jälkeen.

    ”Uutta hinnoittelua sovelletaan harvennushakkuille. Metsänomistajalle puusta maksettava hinta tarkentuu korjuun toteuduttua, kun sovitusta tienvarsihinnasta vähennetään korjuun kustannusvähennys”, kertoo johtaja Antti Partanen Stora Ensosta..
    Partasen mukaan harvennushakkuiden korjuukustannukset vaihtelevat voimakkaasti puun järeyden ja metsäkuljetusmatkan mukaan.

    ”Uusi hinnoittelumenetelmä palkitsee aktiivisia ja hyvin metsäänsä hoitaneita metsänomistajia. Oikein ajoitetut metsänhoitotyöt järeyttävät puustoa ja panostukset metsäteihin puolestaan lyhentävät metsäkuljetusmatkaa. ”

    Partasen mukaan uudistus mahdollistaa ensiharvennusrästien purkamista, koska uuden hinnoittelumenetelmän vuoksi voidaan ostaa leimikoita, joille ei aiemmin ole ollut kysyntää.
    Stora Enso aikoo ottaa uuden hinnoittelun käyttöön koko maassa, jos se osoittautuu toimivaksi Kainuussa.

    JARMO PALOKALLIO”

    Tekijä
    Pähkäilijä
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • pihkatappi pihkatappi 31.12.2015, 10:23

    Ne ovat puukustannuksia, kun ostomies käy etukäteen kävelemässä harvennuskauppakohteet tarjousta varten. Jos tarjoukset pyydetään vaikka viideltä ostajalta ja jokainen kuluttaa puolipäivää 300 motin harvennusleimikon hinnan arviointiin, niin eihän siinä ole mitään järkeä.

    rame 31.12.2015, 15:54

    Jep, entistä synkemmäksi vain muodostuu kuva tämän alan toimintatavoista jos tarjouksetkin tehdään 70-luvun työtavoilla tässä digiajassa.

    Metät kunnossa! 31.12.2015, 16:43

    rämeelle sen verran kommenttia, että hintahaarukan saa valokuvan perusteella autokaupassakin vaihtorahan tarpeesta, mutta jos oikein kauppaa aletaan tekemään harvoin vaihdokista saa näkemättä sitä viimeistä hintaa. Eiköhän tässä ole sama tilanne? Digitaalisessa muodossa olevasta tiedosta saa annettua hintahaarukan, mutta se ei välttämättä tyydytä molempia osapuolia. Ostaja toki käy oletettavasti kohteessa jos kyseessä on esim. 5000 m3 leimikko. Sitä ei enemmistö leimikoista kuitenkaan valitettavasti ole.
    Tämä sisään ajettava malli heittää vastuuta koneyrittäjille, mutta lopputulos on täysin sama. Yhteistyökumppanien kanssa (jotka eivät kuseta) tehdään useampi kuin yksi kauppa.

    rame 1.1.2016, 06:27

    Avausviestissä pistää silmään eniten se että yhtiö käyttää häikäilemättömästi suvereenia asemaan hyväkseen heittämällä helmiä sioille asettamalla vastakkain metsänomistajan ja koneyrittäjän vaikka he eivät ole minkäänlaisessa sopimusushteessa keskenään.

    Kaikilla osapuolilla on kuitenkin jos edettäisiin markkinatalouden pelisäännöillä oma yrittäjäriskinsä.

    Yhtiöllä valmistaa tuotteita kilpailukykyiseen hintaan.

    Koneyrittäjällä tehdä korjuutyötä yhtiölle kilpailukykyiseen hintaan.

    Metsänomistajalla kasvattaa puita kilpailukykyiseen hintaan.

    Uusi Suomi 17.12.2015
    Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén kirjoittaa Puheenvuoro-blogissaan Suomen talouden tilasta.
    Markkinatalouden pelisäännöillä ne muutkin kasvavat taloudet toimivat. Vai onko se liian yksinkertaista? Virén kysyy.

    metsänvartija 1.1.2016, 10:53

    Voihan ne puut toimittaa tehtaalle asti, tehdashinnan näkisi tietokoneelta.

    Ei kai tuo niin vaikeaa ole.

    pikkutukki 1.1.2016, 13:22

    Räme raataa täyttä asiaa !

    pihkatappi pihkatappi 2.1.2016, 07:04

    Parastahan se olisi kun eurot olisivat kaupantekohetkellä suurinpiirtein selvillä. Mutta voisihan sen ajatella niinkin että leimikkotekijät ovat mitattavia asioita, jotka muodostavat puutavaralajien lopulisen hinnan. Ja jos osa toimijoista kertoo yksikköhinnat ennen kaupantekoa ja osa käyttää tätä Stora Enson mallia, niin siinähän on vara valita.

    Miten hyvin ilmakuvista selviää poistuman litrakoko tai ennakkoraivauksen tarve?

    rame 4.1.2016, 07:37

    Busineksen pitää olla raakaa mutta rehellistä.

    Kaikenmoiset sumplimiset ja hyvä veli järjestelmät pitää kuopata, ne ovat ns. menneen talven lumia kun eletään tätä nopean tiedonvälityksen aikakautta.

    Hyvästä maineesta kannattaa pitää isonkin yhtiön kiinni, siitä on kyllä ollut esimerkkejä viimeaikoina tiedotusvälineissä.

    jees h-valta 4.1.2016, 08:31

    Hmm, räme meinaa että hyvästä maineesta kannattaa pitää kiinni. Kerron nyt erilaisen esimerkin. VW konserni veti maineensa kuralle syksyllä jenkkien kaunaisen kateellisuuden siivittämänä. Mutta kas kummaa, Joulukuussa VW oli maassamme esim. myydyin automerkki. Olisko käynyt niin että kunnia meni mutta maine senkun kasvaa?

    pihkatappi pihkatappi 4.1.2016, 08:31

    Mikä on järkevä tapa asettaa leimikolle hinta, kun ne ratkaisevat leimikon hinnoittelu tekijät eivät näy siellä tietokoneella. Metsässä tepastelu ei taida olla nykypäivä pienillä leimikoilla ja kaikille leimikoille maksettava keskihinta on ihan perseestä. Minusta tuntuu että leimikkotekijöiden mittaaminen on helpointa sillä motolla. Ehkä jotkut kriteerit pitää olla, että ei vedetä pärstäkertoimella tms noita yksikköhintoja.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 50)
1 2 3 4 5