› Keskustelut › Metsänhoito › Onko odotettavissa hyviä vuosikasvuja

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)

  • Onko odotettavissa hyviä vuosikasvuja

    Sent on: 28.12.2013, 19:11

    Puiden juuriston toimiessa ne pystyvät keräämään kokoajan ravinteita ja kasvattamaan uusia juuria. Ja koska vettä sataa koko ajan niin ravinteet valuvat juuristoon. Onhan siis juuristo toiminnassa itse näkyvän puun ”nukkuessa” Jos luuloni on oikea, niin ensi kevään kasvu voi olla huikeaa.

    Tekijä
    Suden jälki
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 28.12.2013, 19:16

    Suden jälki:
    ”Puiden juuriston toimiessa ne pystyvät keräämään kokoajan ravinteita ja kasvattamaan uusia juuria. Ja koska vettä sataa koko ajan niin ravinteet valuvat juuristoon. Onhan siis juuristo toiminnassa itse näkyvän puun ”nukkuessa”. ”

    Toiveunta, kyllä puu nukkuu nyt kokonaan.
    A.Jalkanen voisi hiukan selvitellä meille asiaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    tupe tupe 28.12.2013, 20:21

    Kesä 2013 oli hyvä ja ensi kesän kasvut ovat hyviä tämän takia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.12.2013, 20:35

    Sateen kuten lumenkin mukana tulee kyllä ravinteita, ja mineralisaatio eli ravinteiden liukeneminen kivennäismaasta varmaan jossain määrin toimii leudon talven aikana. Kuitenkin nyt on sen verran viileää, että luulisin, että vaikka puiden juuristoissa tapahtuu ylläpitohengitystä, ne eivät nappaa liuenneita ravinteita, vaan ne huuhtoutuvat syvemmälle maaperään sekä vesistöihin.

    Puille olisi siis parempi, jos lämpötilat olisivat kunnolla miinuksen puolella: mitä lämpimämpää, sitä enemmän hengitystä, joka kuluttaa keväällä kasvuun tarvittavia sokerivarastoja. Periaatteessa siis kasvu voi olla leudon talven jälkeen pienempi kuin normaalin talven jälkeen.

    http://www.hiilipuu.fi:
    Eri lähteistä muodostuvaa maan kokonaishiilidioksidipäästöä kutsutaan nimellä maahengitys. Sen muodostaa lähinnä kaksi päätekijää: 1) juurten kasvu- ja ylläpitohengitys sekä 2) kuolleen orgaanisen aineen hajotus. Kuolleen orgaanisen aineen sisältä hiili on ravintoa maan hajottajaeliöstölle, jonka toiminnan seurauksena hiilidioksidia vapautuu.

    Sivustolla kerrotaan lämpötilariippuvuudesta, että puu ”hengittää” eli kuluttaa sokerivarastoja melko samalla tasolla lämpötilavälillä -10 …+10 astetta, mutta maahengitys lisääntyy jo lämpötilan noustessa yli +5 asteen. En osaa sanoa onko tuossa tarkoitettuun maahengitykseen laskettu mukaan juuriston osuus vai tuleeko kasvu vain mikrobien toiminnasta.

    Lisätkää viisaammat: kasvaako juurten hengitysnopeus jyrkästikin lämpötilan noustessa?

    Suden jälki 31.12.2013, 13:42

    Kiios Jalkaselle hyvistä kommenteista. Uskon puiden nyt nukkuvan, …mutta miten ne bakteerit, jotka itseasiassa tekevät suurimman osan juurien työstä. Kun puun antamat sokerit loppuvat, niin onko bakteereillä tulevaisuuden uskoa, eli jatkavatko ne omia toimiaan ?
    Toisaalta ajatellen antaako puu syksyllä ylimääräiset ravinteet juuriston bakteereille?. Mitä siis tapahtuu syksyllä ylimääräisille ravinteille, joita puu ei tarvitse itse selvitäkseen talvesta. En oikein usko että puu vapaaehtoisesti pudottaisi neulasien tai lehtien kautta yhtään turhaa pois, ellei ole pakko vaikka hallan takia. Puun on pakko olla sosiaalinen bakteerien kanssa. Mutta jos alaspäin siirto tapahtuu, niin miten sen puu tekee. Hengityshän on vain haihdutusta.
    Pyydän jo anteeksi tyhmää kysymystä. Vanha viisaus: ” Yksi hullu kysyy enemmän kuin 10 viisasta ehtii vastata”

    Suden jälki 31.12.2013, 14:18

    Mitä lämpimämpi maa sen enemmän bakteerit hajottavat biomassaa uudelleen käytettäväksi. Tropiikissa sitä tapahtuu koko ajan ja varmaan se on yksi syy miksi kaikki kasvaa niin nopeasti. Suomessakin tapahtuu routarajan alapuolella uskomattomia tarinoita, joista meillä ei ole hajuakaan. Luulemme tietävämme asioista.
    Todellisuudessa Suomen oloissa on tehty vasta muutama tutkimus juurten ja bakteerien yhteiselosta. Kiitos edes näistä! Tulevaisuuden kannalta bakteerien toimintaa ja niiden merkitystä eri olosuhteissa olisi suotavaa tutkia enemmän. Bakteerien toimiminen on elintärkeä asia koko Suomen luonnon kannalta. Määrärahojen puute ja eri sektorien kilpailu rahoista kuuluu asiaan. Silti toivoisin että joku Päättäjä panostaisi asiaan.
    Käpytikan munan värityksen tutkiminen voi olla jollekin erittäin tärkeää, mutta….

    Suden jälki 31.12.2013, 15:07

    Koska ruuhkaa ei ole, niin jatkan omia höpötystäni.
    Kun lepän bakteerit ovat alkuperäisiä Suomalaisia eläimiä, niin voisiko yrittää samaa muillakin puilla. Lepän typpeä tuottavat bakteerit annetaan tutustua muidenkin puiden kanssa. Sitähän tietysti tapahtuu koko ajan, mutta entäs jos se annetaan heti siemenessä. Sitäkin tehdään.
    Entäs jos pienellä geenitutkimuksella muokattaisiin lepän bakteereja soveltuvaan vaikka viljan kasvatukseen ?
    edelleen työtön; 040-52 79 620

Esillä 6 vastausta, 1 - 6 (kaikkiaan 6)