› Keskustelut › Metsänomistus › Osakaskunnan kokous – ilmaiset pullakahvit ja katiskamerkit

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
1 2 3

  • Osakaskunnan kokous – ilmaiset pullakahvit ja katiskamerkit

    Lähetetty: 17.10.2026, 07:42

    Merkitty: 

    Metsätilakauppojen kylkiäisenä kiinteistörekisteriotteeseen näyttää aina ilmestyvän komea rivi kuudella desimaalilla varustettuja osuuksia erilaisiin yhteisiin vesialueisiin, venevalkamiin, liejupalstoihin ja isoisän aikaisiin sorakuoppiin. Paperilla olo on kuin paremmallakin patruunalla, kun omistaa 0,003450 osaa kolmesta eri lätäköstä ja puolikkaasta kääntöpaikasta.

    ​Aloin tässä kuitenkin laskeskella sijoittajan silmälasit päässä: onko joku teistä oikeasti mukana osakaskuntien toiminnassa, ja ennen kaikkea – onko joku joskus saanut osakaskunnasta tililleen asti riihikuivaa rahaa?

    ​Vai meneekö homma kaikkialla tällä perinteisellä suomalaisella kaavalla:

    ​1. Kokouskutsu julkaistaan kerran neljässä vuodessa jonkin sellaisen paikallislehden sivuilla, jonka levikki päättyy kolme kilometriä ennen kunnanrajaa.

    ​2. Paikalle saapuu neljä kylän vanhinta isäntää, jotka valitsevat toisensa hoitokuntaan, juovat Juhla Mokat, syövät viinerit ja päättävät yksimielisesti istuttaa 800 eurolla kuhanpoikasia ja pitää katiskaluvan hinnan viidessä eurossa.

    ​3. Loput 15 000 euroa makuutetaan osuuspankin nollakorkoisella tilillä ”pahan päivän varalle”, kuten on toimittu vuodesta 1964 alkaen.

    ​Eli tunnustakaa pois:

    ​Onko joku päässyt osingoille, kun osakaskunta on myynyt yhteisen metsäpalstan puut, vuokrannut vanhan soramontun, myynyt vesijättömaata mökkiläisille tai saanut kaapeli-/tuulivoimakorvauksia?

    ​Tai onko teillä osakaskunta fiksusti ohjannut ylijäämiä esimerkiksi kylän metsäteiden kunnossapitoon niin, että omat tiemaksut ovat nollaantuneet?

    ​Entä mitä tapahtuu, jos ”etämetsänomistaja” pölähtää paikalle osakaskunnan kokoukseen kiinteistörekisteriote kourassa kyselemään taseen ja kokouspalkkioiden perään – tarjotaanko santsikuppi vai haetaanko talikko?

    ​Kokemuksia, legendoja ja parhaita osakaskuntatarinoita kehiin!

    Tekijä
    Rahmametsuri Rahmametsuri
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsuri motokuski 17.10.2026, 17:26

    Mitä sellaisella osakaskunnalle tekee jossa ei kalastuksesta huolehdita. Jos kalakanta romahtaa niin loppuu pyydyslupienkin myynti. Nehän lienee suurimmat tulonlähteet.  Keiteleellä vetää nykyään pari troolaria ja kalakannassa se on huomattu. Luvan myyjät sanoivat että koko ajan myytävien verkkomerkki ja kalastuslupien määrä vähenee.  Eipä kohta tarvii jakaa mitään ei osakkaille eikä istutuksiin.  Raha tuntuu tekevän ihmisestä ahneen.

    Timppa Timppa 17.10.2026, 18:06

    Osaavat ne osakaskunnat olla hankalia  Toki myös sähköyhtiöt.  Maalla meidän pihaan ilmestyi yhtenä syksynä sähköyhtiön tyyppi, joka kertoi, että muuttavat avojohdot maakaapeliksi aivan pian.  Meillä oli myös sisäisiä johtoja sähköyhtiön tolpissa.  Tuli kiire hommata sisäisen verkon maakaapelit maahan.  Tietysti se homma onnistui.

    Sähköyhtiön kaapelikeloja ilmaantui meidän pihaan ja maan päälle kaapeleitakin.  Mitään muuta ei sinä syksynä tapahtunut.  Soiton keväällä sähköyhtiöön, jossa kerrottiin, että jonkin maanomistajan kanssa on ongelmia.   Siksi homma on jumissa.  Kesä eteni ja ruoho kasvoi.  Lankomies ei muistanut, että ruohon seassa on kaapeleita.  Ajoi päältä ajettavalla ruohonleikkurilla kaapelin kanssa yhteen.

    Soitin sähköyhtiöön ja kerroin kaapelin tilanteen.  Selvisi lopulta ongelman syy.  Kaapeli oli tarkoitus vetää meidän pihan vieressä olevan pikkujärven poikki.  Kunnanraja kulki tässä järvessä.  Osakaskaskunnan puolella vaastarannalla kaapelia olisi 30 m.  Sähköyhtiö ja Osakaskunta olivat yhtä mieltä siitä, että tästä korvaus on 30 euroa.  Osakaskunta vaati tämän lisäksi käsittelymaksun 100 euroa, jota sähköyhtiö ei luvannut maksaa.  Soittelin vuoroin kummallekin, muttei kumpikaan antanut periksi.

    Eihän siinä muu auttanut kuin, että meidän perikunta maksoi 100 euroa + Alvin.  Saatiin kelat pois pihalta ja nurmikko leikattua.  Tietysti maisemakin parani, kun pylväät johtoineen hävisivät.

    Riippumaton ajattelija 17.10.2026, 18:33

    Vaikka maanmittari selvittäisi kaikki osakastilat ja niiden omistajat, niin on se silti aikamoinen talkoo lähteä jakamaan kaikille osakkaille ylijäämää. Jonkun on kumminkin otettava yhteys näihin omistajiin jollain konstilla, selvitettävä tilinumerot ja sitten vielä hoitaa ne maksut. Voi olla vaikea löytää vapaaehtoisia. Lisäksi pidän vesijättöjen lunastuttamista rannan kiinteistöjen omistajilla eettisesti vähän arveluttavana. En minä ainakaan viitsisi sanoa naapurilleni, että lunasta saunarantasi vesijättö isolla rahalla tai muuten osakaskunta huutokauppaa sen jollekin

    Visakallo Visakallo 17.10.2026, 19:16

    Heh, taitaa minun osaltani olla rikokset 30 vuodessa jo vanhentuneet…

    Kuusiuskova 17.10.2026, 19:17

    Meillä tuli parin metsätilan mukana kanssa näitä yhteisiä alueita. Oli entinen pyykkipalsta, yhteinen hiekkakuoppa (tyhjä jo), lastauspaikka joen rannalla sekä alue saaristossa, missä yhteinen mökki. Sitä saa käyttää halvalla, lienee kyllä muutaman sadantuhannen arvoinen. Ei taida kovin moni sitä nykyään enää käyttää. No, siinäkin olisi vähän jaettavaa jos se myytäisiin.

    PenttiAKHakkinen 17.10.2026, 19:50

    Riippumaton ajattelija ei näytä ajatelleen asioita loppuun asti.

    Puhuvat, että nykyisin saa rantasaunan rakentaa aivan veden ääreen. Toisaalta laki on yksiselitteinen: naapurin maalle ei saa rakentaa. Tarkoittaa, että jos rannassa on lunastamaton vesijättö niin se on osakaskunnan omistuksessa, eikä sinne saa rakentaa mitään. Laiturin rakentamisesta en sano mitään. Siellä on joku 15 m sääntö. Saattaa olla, että jos vesijättöä on 20 m niin ei ole lupa edes laituria rakentaa.

    Lisäisin vielä, että se se vasta kallista on, kun osakas kerrallaan anovat rantansa edessä olevan vesijätön lunastamista.

    Riippumaton ajattelija 17.10.2026, 20:11

    Ei tässä mistään vesijätölle rakentamisesta ollut puhettakaan. Monen tilan kohdalla sitä vesijättöä voi olla isokin pinta-ala, mutta mitään varsinaista käyttöä tai hyötyä siitä vesijätöstä ei välttämättä ole kenellekkään. Tämmöisen maasoiron lunastaminen, usein monella tuhannella eurolla tuntuukin maanomistajista melko turhauttavalta, varsinkin jos osakaskunta ”pakkomyy”.

    Visakallo Visakallo 17.10.2026, 20:16

    Juuri näin Pentti AK! Tämän takia meilläkin lunastimme jo 1970-luvulla ensin vesijätöt, ja vasta sen jälkeen teetettiin rantakaava. Taannoin eräs maanomistaja oli teettänyt melkoisen pätkän tietä lähelle rantaa, mutta joutui purattamaan sen, kun tie olikin tullut teetettyä osakaskunnan alueelle.

    ihmettelijä 17.10.2026, 20:25

    Aika halpaahan tuo vesijättö on. Täällä Päijänteellä maanmittausinsinööri määräsi sen hinnaksi 4 euroa neliö. On hänen mielestä niin huonoa , matalaa rantaa , paremmassa syvemmässä rannassa on pannut lähialueilla  hinnaksi 10-12 euroa neliö. Siinä saa halvalla vanhaan pieneen 2000 neliön tonttiin hyvinkin 1000 neliötä näin lisää ja voi rakentaa lisää vaikka mitä rakennuksia siihen sitten.

    Kuusiuskova 17.10.2026, 20:51

    Tiedän yhden tapauksen misssä yksi mökinomistaja on kieltänyt ihmisiltä liikkuisen rannalla missä hänellä laituri. Ongelma on vaan että hän ei omista sitä rantaa, vaan osakaskunta. Siihen kuin tulee v”#¤umainen osakas niin voi tulla ongelmia tälle mökkeilijälle (ja kalliiksi).

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 27)
1 2 3