Keskustelut Metsänomistus Osaran aukeat

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
  • Osaran aukeat

    Torstaina 14.2. -13 ilmestyneen Metsälehden pääkirjoituksessa ja sivulla 6 olevassa artikkelissa oli mielestäni turhan optimistisia metsänkasvulukuja pohjois-suomesta. Tapio Sinkkilä arvioi että pohjoisessakin päästäisiin 60 vuoden kiertoaikaan ja 500 k-m3 hehtaari määrään. Itse omistan palstan jossa on mm. taimikko jonka olen itse istuttanut v. 1979 eli 33 vuotta sitten, itse olen suorittanut taimikonhoidon raivaussahalla vuonna 2000, kenties puolenkymmentä vuotta myöhässä mutta kuitenkin. Tällä hetkellä alueella (n.2,5 ha) on hyvin kasvava taimikko, huom TAIMIKKO jossa ei ole vielä montakaan kuitupuun kokoista runkoa. Taimikon harvensin v -79 kemera kelpoiseksi. Tämän perusteella voisi melkein väittää että em.artikkeliin ja pääkirjoitukseen on lukujen kohdalle tullut yksi nolla liikaa! Odotan asiallisia kommentteja asiaan.

  • Peräkylän Tarzan

    Osaran aukeiden luvut ovat mittauksiin perustuvia todellisia lukuja.
    Aloittajan tapauksessa täytyy olla muitakin kasvutekijöitä pielessä myöhästyneen taimikonhoidon lisäksi. Hivenainetasapaino? Ravinnetasapaino? Vesitalous? Epäedullinen pienilmasto?

    Kurki

    Voisiko aloittaja täsmentää millainen maapohja tuolla puukuviolla on.
    Onko räme, ojitettu räme tai suo?
    Onko kangas, kuiva, tuore?
    Onko muokattu, muokkaamaton?
    Onko simenlähtöinen taimikko?

    En yhtään ihmettele sitä että kivinen tai kallioinen, kuiva, typetön maapohja juuri ja juuri puuta jaksaa kasvaa, sillä niitä löytyy kyllä missä päin Suomea tai mailmaa tahansa.

    Tuo kuva Osaran aukeilta kyllä näyttäisi jo kertovan että kiertoaika 60 vuotta ja 500 m3 pitää hyvin paikkansa.
    Lämpösumma ei Suomen alueella aina puurajalle asti ole juuri minkäänlainen kasvuarajoite, vaan kasvu on kokonaan kiinni maapohjasta.

    Metsäkupsa

    Osaran aukeat muuttuneet runsaspuustoiseksi puupelloksi.Aina löytyy keltumaata ym.jotka puuntuotannolisesti surkeita.Nm.suharin taimikko kyllä jostain syystä lukujen valossa heikosti kasvanut,maassako vika vai missä?.No tuleehan tiukkalustosta puuta aikanaan ikkunanpokiin,..

    suhari

    Kiitoksia asiallisista kommenteista. Aloitus kirjoitukseeni oli tullut muutamia virheitä, korjaan ; taimikko istutettu v. -79, vesakon torjunta v.-99 , ehkä puolikymmentä vuotta myöhässä. maanmuokkaus menetelmänä auraus kasvupaikka tuore kangas, ei merkittävän kivinen, loiva pohjoisrinne, ja huom. korkeus meren pinnasta 240m. Kuvion eteläpuolella luonnontilainen metsä joka on todistettavasti palanyt kaksikymmenluvulla. Tuolla palaneella aluella, siis n. 100vuotta vanhassa metsässä joka on saanut rauhassa raippaantua ja kasvaa, on mittausten mukaan paikoin 80m3 /ha ja paikoin 140m3/ha . Tuota nyt ei voi tietenkään suoraan verrata hoidetun metsän tuottoon mutta tuntuu suorastaan mahdottomalta ajatella että siinä voisi olla 500m3/ha puuta.Itse Osaran aukeiden laidalla lapsuuteni viettäneenä ja metsien kasvua seuranneena ja näiden aukeiden nykytilan huomioineena uskallan väittää että 60 v;n kiertoajalla ei päästä lahellekään 500m3/ha puumäärään.

    Pete

    Niin eikös tämä Osaran aukeiden puun kasvu ole aika helppo mitata. Tiedetään kylvö/istutus vuosi, tiedetään harvennuspoistuma ja nyt sitten mitataan olemassa oleva puusto relaskoopilla. Sillä pääsee kokenut mittaaja muutaman motin tarkkuudella oikeaan, eli todellisuutta vastaavaan tulokseen. En nyt jaksa uskoa mihinkään salaliittoonkaan, eli siihen, että tuloksia vääristeltäisiin. Jokainen voi käydä alueella itse motit mittaamassa, historia tunnetaan hyvin ja harvennuspoistumankin voi arvioida kantojen peruusteella aika tarkasti. Minulla ei ole vaikeutta uskoa julkaistuja tietoja. Tottakai isolle alueelle mahtuu paljon vaihtelua, mutta kokonaisuutena pidän tuloksia aivan uskottavina. Miksi et itse usko? Yhden oman taimikon parusteellako vain?

    Puun takaa

    Pete on täysin oikeassa Osaran aukeiden suhteen. Jos mistä, niin juuri sieltä on mittauksiin perustuvaa tietoa käytettävissä.
    Suharikin on siinä oikeasa, että hoidetun ja hoitamattoman metsän tuottoero on huima. Oikealla hoidolla saadaan kasvuaika parhaimmillaan puolitettua ja kuutiotuotto moninkertaistettua.

    A.Jalkanen

    Kurki: kasvukausi Lapissa on noin puolet lyhyempi kuin eteläisimmässä Suomessa. Myös korkeus merenpinnasta vaikuttaa lämpösummaan. Kasvu on lämmön, veden ja ravinteiden yhteisvaikutus. Siksi mm. ojittamaton suo kasvaa heikommin kuin ojitettu.

    Santtu

    Olikos se niin, että osaran aukeat sijaitsee Pudasjävellä pääosin ja pikkasen Posion puolella. Olen kuullut, että niistä on jouduttu 650 ha jo nyt hakkaamaan avohakkuulla puuston heikon laadun tai harvuuden takia. Muistaakseni varsinaiset Osaran aukeet, jotka on 1950 luvulla viljelty, ovat n. 18000 ha? Ilmeisesti kuutuioita tulee kummiskin kuin Sallassakin muilla viljelykohteilla 🙂

    Vaikuttaa, että lisää on tarvis hakata ja yllätys yllätys, syynä on Osaran aukeiden kehitysluokkajakauman korjaus ja monimuotoisuuden lisäys. Kyllä ne metsämiehet keksii 🙂

    On ollut hieno lukea täältä, miten keskustelupalstan retkeily Mhy Pudasjärven toiminnanjohtajan myötävaikutuksella onnistu. Muuten onko ko. Mhy Pudasjärven toiminnanjohtaja joutunut pois Mhystä?

    Kurki

    AJ:
    Kurki: kasvukausi Lapissa on noin puolet lyhyempi kuin eteläisimmässä Suomessa. Myös korkeus merenpinnasta vaikuttaa lämpösummaan. Kasvu on lämmön, veden ja ravinteiden yhteisvaikutus. Siksi mm. ojittamaton suo kasvaa heikommin kuin ojitettu.”

    Laitoin kuvan kuukausi sitten tuonne Lukijoiden kuviin, sivu 3 ”Männikkö Levillä”.
    Näyttää se mänty kasvavan lämpösummasta huolimatta tuolla puurajallakin ja vielä korkealla.

    Kurki

    Sahurilta vielä kysyisin, kun maan muokkauskin on suoritettu, onko maa pukannut vesakkoa ja ruohikkoa kovasti?
    Jos ei, niin kyse ei ole tuoreesta kankaasta, vaan ehkäpä kuivasta kankaasta.
    Se selittäisi heikon kasvun.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)