› Keskustelut › Puukauppa › OSTAKAA…OSTAKAA…VAIN 59,35€ /m3 !!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6

  • OSTAKAA…OSTAKAA…VAIN 59,35€ /m3 !!

    Sent on: 29.10.2012, 19:46

    59,34 euroa kiintokuutio. Mitähän olen ostamassa , varmasti jotain todella erinomaista tuotetta ?!

    Niin… tähän hintaan saa Koneyrittäjä-lehdessä (n:o 8 lokakuu 2012)
    oleen TTS:n tutkimuksen mukaan ennakkoraivauksen ja koneellisen kokopuukorjuun (ei lähikuljetusta) pieniläpimittaiselle lehtipuuvaltaiselle energialeimikolle . Koivukohteen poistuma oli reilu 2000 runkoa. Raivaustyön osuus oli 20,49 euroa/ m3. Lähi- ja kaukokuljetus , haketus ja varastointi vielä tähän (59,34eur) päälle niin alkaa tuotteen kokonaishinta hahmottua…..niiiiin ja KANTOHINTA myös .

    Miltäs sisarista ja veljistä tuntuu , kestääkö kansakunnan ahterit maksaa energiasta noita hintoja. Olisiko venäläinen puu tai jopa kotimainen tukki edullisempaa poltettavaa?

    Tekijä
    suorittava porras suorittava porras
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • jees h-valta 29.10.2012, 20:30

    Minua ei ainakaan edes kiinnosta koneyrittäjien vaikerrus mitä se maksaa. Hyvinpä nuo erikoistuneet näyttävät ostavan ja kumma kyllä ei ole montakaan kuukautta kun Lassila&Tikanoja konsernin Biowattikin tekee ensimmäisen voitollisen neljänneksen. Tappio on kokoajan pienentynyt ja sekin lähinnä raskaista investoinneista lähtevää. Noita laskelmia sitten riittää aina puoliskosta riippuen ja kauppaa silti tehdään ja kumma kyllä kiinnostaa ja kannattaa.

    jees h-valta 29.10.2012, 20:32

    Sitä paitsi minä ainakin myyn siihenkin tarpeeseen aivan minkä kokoista kukin haluaa kunhan maksaa käyvän hinnan. Ja sen käypyyden määritän minä.

    suorittava porras suorittava porras 29.10.2012, 20:50

    Vertailun vuoksi vastaava työkustannus MÄNTYVALTAISELLA kohteella oli 28,25 euroa /m3. Kumpaakohan mieluummin ostetaan , lehtipuuta vai havupuuta , jos TODELLISET työkustannustekijät otetaan huomioon?

    PS nämä tiedot ovat peräisin Metka eli metsäenergiaa kannattavasti hankkeen yhteydessä tehdystä tutkimuksesta.

    Itäsuomen Antti 29.10.2012, 20:58

    No sitä niittää mitä kylvää. Samanlaisia risukoita minäki raivaan vuodesta toiseen. Ja tositaseks olen todennu että työpalkat siitä jollain tapaa aina saa. Vaihtoehto kun on silputa ne sinne metän pohjaan. Kukaan ei nimittäin pakota myymään.

    jees h-valta 29.10.2012, 20:59

    Joka asennossa kasvaa metsä mutta aikamääre vain pitenee.
    Kyllä olen ostanut viisikymppistä kuusivaltaista jota ei ollut hoidettu läpi koskaan kasvuaikanaan. Vain tarvepuita haettu eli sille kohtaa tuli aina pieni aukko tistysti mistä isompia kaadettu ja hevospeliilä telottu. Se oli muuten kelpometsää mutta raivaustyö oli kyllä aika kova. Sitä alikasvoskuusta joka osin kuivaa oli niin paljon että paikoin läpikulku jopa vaikeaa. Paljon tuli polttopuuta. Mutta ylös päässeet olivat aivan komeita kuusia. Siihen tehtiinkin ensin harvennushakkuu raivaukseni jälkeen mutta kieltämättä en ollut tyytyväinen jäämäpuustoon joten muutaman vuoden päästä hakkautin aukoksi. Se ei vain lähtenyt järeytymään ja oli hiukan riukumaisen näköinen. Ja tuulituhoa tuli. Oli jotain kuuskymppistä hakkuuaikoihin.

    jees h-valta 29.10.2012, 21:04

    Tuon laskijan mukaan sitten ei mikään laji metsätyötä koneellisesti kannata. Mutta ei ihan kaikkea onneksi ole pakko ottaa ihan tuolla vakavuudella. Sen olen oppinut jo muussakin kauppamaailmassa että laskijoita on niin liukuri kuin luikurimalliakin. Toinen laskee muovisella perseenalusella ja toinen laskee laskimella päin persettä.

    suorittava porras suorittava porras 29.10.2012, 21:30

    Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan 10 cm läpimitaltaan oleva lehtipuun kanto tuottaa tehokkaimmin uutta kantovesaa (pieniläpim.energiakohteet suurelta osin läpimitaltaan tätä luokkaa tai alle). Sen raivauskierroksen joutuu siis tekemään ennen seuraavaakin hakkuuta ..ja sitä seuraavaa. Syvät raiteet tulevat luonnolliseti korjuutapahtuman kaupanpäällisinä , kun kokopuun korjuussa ei synny kantavuutta lisäävää hakkuutähdemattoa ajouriin.

    ..että näin maalaisjärjellä ajatellen myöhästynyt taimikonhoito tulee tällä menetelmällä todella kalliiksi. Kemeratkin on jo puolitettu ja on enemmän kuin todennäköistä , että risukoihin niitä ei enää jatkossa heru.

    Gla Gla 29.10.2012, 21:33

    Risusavottamies: ”Ois mukava nähdä miltä hoitamaton OMT risukko näyttää 70 vuoden päästä.”

    Voin laittaa kuvan 60 vuotiaasta omt-kohteesta joskus talven mittaan. En tiedä sen historiaa aikojen alusta, mutta viime aikojen hoitamattomuus on maastossa nähtävissä. Eipä siinä mitään erikoista ole. Tiheä metsä, jossa kasvaa tai on kuolleena kaiken kokoisia puita. Mutta luonto ei sitä milloinkaan kelvolliseksi talousmetsäksi harvenna. Kiinnostavaa on se, millainen siitä tulee harvennuksen jälkeen. Maapohja on pehmeää ja kosteaa kangasta, jossa kuuset saattaa ottaa nokkiinsa tuulista.

    Jossain julkaisussa todettiin, että 300 päävaltapuuta kasvaa samalla tavalla riippumatta siitä, onko metsä harvennettu vai ei. Ero hoidetun metsän suhteen syntyykin siitä, miten loput n. 1500 puuta kasvaa.

    Gla Gla 29.10.2012, 21:48

    Jos jossain on laskettu pieniläpimittaisen kohteen kustannukset ja todettu ne tähtitieteellisiksi, mitä siitä pitäisi päätellä? Että sellaista kohdetta ei kannata yksikköhinnalla hakata. Muuta energiapuuhun liittyvää ei siitä sitten selviäkään.

    Eipä kyllä tulisi mieleenikään motoa tuollaiseen kohteeseen laittaa jätettävää puustoa vahingoittamaan. Naapurin luonnonsuojelijalla on pieni kuvio n. 8 metristä sekapuustoa niin tiheässä, ettei sekaan meinaa sopia. Kuitukokoiseksi lihonutta ei taida käytännössä yhtään olla. Vielä siitä näyttäisi saavan raivaamalla kelpo kohteen, kunhan vain jaksaisi jurnuttaa muutaman päivän. Pian kuitenkin alkaa olla myöhäistä.

    suorittava porras suorittava porras 30.10.2012, 20:56

    Tämä (liian)pieniläpimittaisen puun korjuuvillitys sai alkunsa jo vuosia sitten. Kuulin varsin monelta taholta ajatuksesta , että taimikoita ei tarvitsisi hoitaa . Tehtäisiin vain nuoren metsän kunnostus koneella , ja saatava puu ohjattaisiin energiaksi. Tämän jälkeen olisi ensiharvennuksen vuoro.

    Tarkemmin asian todellista kannattavuutta miettimättä esitettiin koneenvalmistajille toive rakentaa värkkejä pienpuun käsittelyyn. Samalla alettiin tarjota metsänomistajille tukiporkkanoita , jotta he myisivät nmk-kohteiden puut energiaksi .
    Moni metsänomistaja tarttui syöttiin ja koneitakin / lisälaitteita suunniteltiin ja valmistettiin innokkaasti.

    Toimintaa ruokittiin erilaisilla tuilla , josta johtuen metsänomistajille muodostui liian ruusuinen kuva tavasta toimia . Tämä käsitys elää voimakkaana edelleen monien mielessä. Se ,että sieltä ryteiköstä ei löydykään metsän aineksia ja , että toiminta ei ole missään suhteessa kenellekään tuottavaa on jäänyt sivuseikaksi . Onhan vaivalloisesta raivausurakasta tullut yllättäen rahasampo eikä ole tarvinnut edes rukkasia kastella.

    Energialaitokset ovat olleet kaukaa viisaita korjuukustannusten hallinnassa. Puun kerääminen kilokaupalla poistaa olosuhderiskin täysin ostajalta ja pitää materiaalin hankinnan kustannukset näennäisesti aisoissa. Yrittäjien kokemukset ovat kuitenkin olleet vähemmän innostavia . Työtehoseuran yllä mainitusta tutkimuksesta selviää , että yrittäjille on langennut joulupukin osa tuottavan liiketoiminnan sijasta.
    Metsänomistaja (=hänen perillisensä) saa puolestaan odotella päätehakkuutuloja pari vuosikymmentä pidempään nyt valitun energialinjaisen kasvatusvaihtoehdon takia.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 56)
1 2 3 4 5 6