Keskustelut Puukauppa OSTAKAA…OSTAKAA…VAIN 59,35€ /m3 !!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 56)
  • OSTAKAA…OSTAKAA…VAIN 59,35€ /m3 !!

    59,34 euroa kiintokuutio. Mitähän olen ostamassa , varmasti jotain todella erinomaista tuotetta ?!

    Niin… tähän hintaan saa Koneyrittäjä-lehdessä (n:o 8 lokakuu 2012)
    oleen TTS:n tutkimuksen mukaan ennakkoraivauksen ja koneellisen kokopuukorjuun (ei lähikuljetusta) pieniläpimittaiselle lehtipuuvaltaiselle energialeimikolle . Koivukohteen poistuma oli reilu 2000 runkoa. Raivaustyön osuus oli 20,49 euroa/ m3. Lähi- ja kaukokuljetus , haketus ja varastointi vielä tähän (59,34eur) päälle niin alkaa tuotteen kokonaishinta hahmottua…..niiiiin ja KANTOHINTA myös .

    Miltäs sisarista ja veljistä tuntuu , kestääkö kansakunnan ahterit maksaa energiasta noita hintoja. Olisiko venäläinen puu tai jopa kotimainen tukki edullisempaa poltettavaa?

  • Mehtäinssi

    Samaa mieltä suorittavan portaan kanssa. Niin kaunis ajatus kuin vihreä metsäenergia onkin,ei sen kasvattaminen ole mielestäni itsetarkoitus eikä kauhean järkevääkään. Kuitenkin edelleen tänä päivänä myyjän tili tulee sopivan järeästä tukkipuusta, ja siihen Suomen oloissa päästään oikeaan aikaan tehdyillä harvennuksilla ja ennenkaikkea taimikonhoidoilla. Energia- ja NMK-tuet on tullu sen takia kun nuo tärkeimmät työt eli taimikonhoidot on jätetty laajemmassa mittakaavassa tekemättä.

    Johonkin laatumännyn kasvatukseen oikealla maapohjalla tuo jonkinasteinen energian kasvattaminen voisi olla kokonaisuuden kannalta järkevää, mutta tarkalla silmällä sekin pitää tehdä ettei kasvatettavaksi ajateltu puusto kärsi liiaksi. Ja sitten kun joku rupeaa siitä llaatukasvatetusta extraa vielä päätehakkuuvaiheessa maksamaan…

    jees h-valta

    Mitä useammin metsästä tuloja sitä varmemmin osuu tuloja ihmisen rajalliseen elinaikaan. Siksikin kannatan lämpimästi vihreää energiaa ja sen vartavasten kasvatusta. Ne tukkitilit tuppaa lipsumaan seuraaviin sukupolviin tai tuleville omistajille.
    Siksi pidän pelkkää työvoittoista taimikon hullunlailla raivaamista aivan turhana touhuna. Kevyt avitus ja energiatili kotiin.

    Pähkäilijä

    Vieläkin näyttää menevän työkalut sekaisin nuoriin metsiin mennessä. Kun pitäs mennä raivaussahan kanssa niin on menty motolla…

    Mutta puulle hintaa 60€/m3, siihen pari kymppiä motille lisää kuljetukseen ja haketukseen tulee hinnaksi 80€/m3. Kun kyseessä on koivu lähtee motista 2500 kWh jolloin 1000 kWh hinnaksi tulis 32 euroa. Vastaavasti polttoöljyä saa 32 eurolla alle 300 kWh.

    Toisaalta 80€/m3 -> 32€/ i-m3 eli heittomotti koivuklapeja. Siihen hintaan ei niitä missään myydä.

    Puu on aina ostajalle kallista ja myyjälle liian huonohintaista.

    suorittava porras suorittava porras

    Eipä siellä taimikossa tarvitse hullun lailla montaa kertaa pyörähtää , kun ottaa mallia ruotsalaisilta. Energiavaihtoehto tarjoaa ikuisen raivauskierteen . Ruotsalaimallissa pari intensiivistä raivauskertaa varhaisessa vaiheessa lopettaa uusien vesojen syntymisen lähes täysin ja metsä saa kasvaa rauhassa ensiharvennukseen saakka ilman metsäkoneen raiteita taimikossa.

    Ne energialeimikotkin on raivattava enakkoon. Tutkimuksen mukaan raivauskustannus oli 20 euroa /m3 (reilu 700 euroa /hehtaari) . Mitä jää jaljelle mottihinnaltaan vitosen puusta (energiapuun käypä hinta) , jos siitä ”vähennetään ” raivauskustannus? LASKU 15 euroa /kuutio. Jos korjuun toteuttaja perii työstään oikean hinnan , on LASKU vielä suurempi.

    Avauksessa esitetty työkustannus oli syntynyt 4000 rungon tiheydessä kasvaneelta kohteelta , jossa poistettavien runkojen keskitilavuus oli 15-20 litraa.

    Näitä taustoja vasten harjavaltalaisen unelmat saada tuloja energiakohteiltaan tuntuvat toiveajattelulta. Kun kaivattu markkinatalous rynnistää metsään täydellä voimalla , voi joillekin tulla suru puseroon. Tuolloin on pärjättävä omillaan ja ilman kemeroita .

    Kantona

    Tuumailen joskus, paljonko tuo metän kasvatus oikein maksaisi jos sen kuuliaisesti tekisi oikein niinkuin nämä useat touhuajat tekevät.

    Sen hyvän päätehakkuutilin jäleen on kuitattu vanhat velat ja aletaan tyhjästä.

    Raivataan hakkuuaukea. Laikutetaan, mätästetään ojitetaan. Kauempana asuen ostetaan taimet ja istututetaan istutusurakoitsijalla.
    Poletutetaan taimien ympäriltä heinät urakoitsijalla.
    Raivautetaan taimikko hieskoivuista ja haavoista urakoitsijalla.
    Raivautetaan taimikko metsurilla, että koneet pääsee töihin kun jotain hakattavaa on odotettavissa.
    Kuunnellaan valitusta siitä, ettei näistä voi mitään maksaa vaan pitää laittaa vähän rahaa mukaan kuorma-autokuskille tehtaalle vietäväksi, että vuorineuvos jotenkin pärjäisi.
    Odotellaan ja harvennetaan nollasummapelillä ja velkaannutaan lisää.
    Myydään päätehakkuuleimikko ja muistellaan alkuperäistä metsänomistajaa, joka alkoi velkaantua sata vuotta sitten kun oli saanut edelliset laskut maksettua.

    Tai tehdään niinkuin minä. Annetaan metän kasvaa, ei tehdä mitään mistä ei tule tiliä ja nautitaan luonnosta. No tämä kysyy vähän panksuunia mutta on kivaa eikä aiheuta stressiä. Isot, järeät puut näyttävät metsältä ja ovat komeampia katsella kuin metsänraivaajan hieltä ja pankkiirin pelolta haisevat taimikkoraiviot

    Gla Gla

    Kantona on ilmeisesti päättänyt harsia metsiään. Mainitsit, että ei tehdä mitään mistä ei tule tiliä. Menetelmäsi kyllä kuulostaa siltä, että tiliä ei tosiaan tule.

    Sitä en kuitenkaan tiedä, miten esimerkkiisi liittyy velkaantuminen verrannollisena vallitsevalle tavalle hoitaa metsiä. Itse en keksi metsiin liittyen muuta tapaa velkaantua kuin ostaa lisää metsää. Se taas ei riipu siitä, miten metsiä hoitaa, mutta vaikuttaa olelllisesti velanmaksunopeuteen.

    Ainoa, mistä taidetaan olla samaa mieltä on se, että energiapuukohteen kasvattaminen ei ole tavoitteena. Fakta tietysti on se, että energian hinnalla on vain yksi suunta, joten tulevaisuudessa tilanne saattaa olla toinen. Kuitenkaan alussa mainittu pieniläpimittainen kohde ei ole ratkaisu siinäkään tilanteessa.

    jees h-valta

    Eihän tässä silti mitään raippametsiä tarvi kaataa kun energiaa tehdään. Pienen puun juuret on vielä suppealla alalla ja virta riittää kyllä 4000/ha taajuudella aivan hyvin kohtuujäreyteen. Ei aivan ensiharvennukslle asti silti.

    suorittava porras suorittava porras

    Eritelläänpä hieman tuottavuuksia:

    Kokessa käytettyllä koneella pystyy hakkaamaan normaali kouravarustuksella avohakkuulta 150-250m3 puuta vuorossa . Ensiharvennukselta (hoidettu metsä) valmistettua puutavaraa kertyy 35-70m3 vuorossa.
    Kun koneeseen tehdään lisäinvestointi ja asennetaan energiakoura tuotokset putoavat roimasti . Kokeessa päästiin 2-3 m3:n tuntituotoksiin , mikä tarkoittaa 16- 24m3/vuoro. Herää kysymys maksetaanko työstä missään niin paljon ,että tehty lisäinvestointi tuottaa itesensä takaisin? Ajokonekin on varustettava vaakalaitteistolla energiakohteille. Tämäkin lisää korjuun kokonaiskustannusta.

    Kun puu kasvatetaan järeämmäksi , ei moisia lisäinvetointeja tarvitse tehdä. Samalla koneella pystytään tekemään aukot ja harvennukset. Ajokoneeseenkaan ei tarvitse asenta vaakaa. Paljon turhia invetsointeja on siis jouduttu tekemään vain sen tähden , että metsät on jääneet heikolle hoidolle. Nakerretaanko nykyisellä energiapolitiikalla maamme metsätalouden kilpailukykyä?

    suorittava porras suorittava porras

    …ja riittääkö työvoima!?

    Kun energiakohde joudutaan raivaamaan ennen korjuuta synyy kustannuksia . Kokeessa yli 700 euroa hehtaarilta. Tällä rahalla ja vastaavassa ajassa laitetaan jopa kolme hehtaaria nuorta taimikkoa oivaan kasvukuntoon. Kyse on vain oikeasta ajoituksesta. Kumpi onkaan kokonaisuuden kannalta edullisempaa? Se , että metsuri painii kolminkeraisen ajan risukossa kunnostamassa nuorta metsää eneriapuunkorjuuta varten , vai se , että metsuri (ei tarvitse olla edes ammattilainen) raivaa taimikon sopivalla hetkellä ja energiapuunkorjuulta vältytään kokonaan?

    Pulaa on paitsi metsureista , myös ammattinsa osaavista koneenkuljettajista. Saman kysymyksen voisi esittää myös heidän kaohdallaan. Onko järkevää uhrata ammattilaisen ja koneen kallista aikaa tuherteluun risukossa , kun tuottavampaakin työtä olisi tarjolla?

    Tekijöitä ei tulla saamaan riittävästi heikosti tuottavaan ja kannattamattomaan toimintaan , joten olosuhteita ja toimintatapoja on ohjattava taloudellisempaan suuntaan. Energiapuuta ei tule pyrkiä tuottamaan tinkimällä hyvästä metsänhoidosta ! Kun metsien kasvusta huolehditaan saadaan sekä ainespuuta , että energiaa kilpailukykyiseen hintaan ja ajoittamalla toiminta oikein alhaisilla tuotantokustannuksilla. Uhkaavaan työvomapulaankin töiden sopiva ajoitus tuo helpotusta.

    jees h-valta

    Mitenhän se on metsän ihmisiän tuotoista pois jos otetaan yksi tili lisää jo ennen ensiharvennusta. Suorittavakin voisi miettiä kun tuntuu ettei mikään muu kuin järeä tukkimetsä maistu konemiehelle. Kun siihen jää kuitenkin normaalit harvennukset siitä eteenpäinkin. On kumma ettei metsäala haluaisi muka lisää työllistäviä ja kantorahatuloja tuovaa toimintaa metsiin?
    Siksi ihmettelen kun Metsä-Groupinkin joht. Jordan haluaa ostoon mänty ja koivukuitua ja kolmantena heti energiapuuta. Onkohan suorittava käsittänyt työnsä jotenkin väärin?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 56)