Keskustelut Metsänhoito Ötökät

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)
  • Ötökät

    Näyttää tulevan oikea ötökkäkesä?! Muutama vuosi sitten mäntypistiäinen jyrsi männynlatvoja toukanpaskaksi urakalla. Pahimpiin syöminkien jarruksi helikopterista tupsuttivat mönisärmiövirusta.

    Tälle kuusenpurijalle ei tutkijat ole tainneet keksiä mitään räjähtävää? Vai onko vahingot niin vähäpätöisiä, ettei aihetta ole?

  • Pete

    Oma havaintoni on, että kirjanpainajan kanta on vielä hyvinkin alhaisella tasolla. Ei se kuitenkaan mihnkään hävinnyt ole. Tuulenkaadoissa ja puupinoissa (niissä joita ei ole ruiskutettu tikaskuoriaista vastaan) on yllättävän vähän iskeymiä.Pystypuissa, sellaisissakin joissa näkyy pihkavuotoa edellisiltä vuosilta, ei ole uusia iskeymiä.

    Kanta on alhaalla, mutta takuuvarmasti runsastuu tämän kesän aikana. Toinen parveilu toteutuu ja siinä kuoriaisia on jo paljon. Edelleenkin ehkä(?) kuitenkin niin vähän ettei pystypuilla ole suurempaa vaaraa. Toki jos tämä tällaisena jatkuu koko kesän niin voihan se tulla se kolmaskin parveilu…

    Etelä- ja Keski-Suomessa katkottu kuusi täytyy saada tienvarresta tehtaalle jo kesäkuun puoliväliin mennessä vaikka laki ei sitä edellytäkään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Feromoniansalla voi haarukoida oman alueensa ötökkätilannetta ja jos kuoriaisia on, myös vähentää määrää. Myös niitä voisi vähentää ajoittamalla hakkuut kevääseen, jolloin ne menevät puiden mukana tehtaille.

    Pete

    Ehkä tehokkain tapa leikata kantaa paikallisesti on viivästyttää talvella hakattujen lahokuusien (=sellukuusi tai havukuitu) ajoa metsästä pois kesäkuun puoliväliin asti. Paremman ”ansan” saa kun levittää kyseisen kuusitavaran levälleen ja vielä metsätien varteen hajalleen mielellään aurinkoisille paikoille. Feromoni houkutin vielä siihen viereen roikkumaan.

    Viimetalven hakkuista kertyneet lahokuuset vaan lähtivät heti ensimmäisenä tehtaalle, sen verran kova tarve tais havusellupuulle olla…

    Kesäkuun lopulla tulee toinen parveilu, se on jo selvää. Siihen voinee varautua samalla tavalla se kellä sopivaa tuoretta kuusitavaraa on. Kun kuoriainen on hallitusti ”ansapuiden” sisällä niin toukkien kehittymisen seuraaminen ja seuraavan parveilun ennustaminen on helppoa. Jos on riski, että tavaraa ei saa oikeaan aikaan metsästä pois, niin pinojen ruiskuttaminen jollain torjunta-aineella ei ole iso urakka.

    mehtäukko

    Tuohan olisikin hyvä paikallinen keino saada tuholaiset hiiteen.

    Mutta eikö laajemmilla epedemia-alueilla joissa parveilu voidaan etukäteen tietää, olisi jollain ”luontokestävällä” myrkyllä aihetta suorittaa lääkitys? Siis että tuholaiset tuhoutusivat mutta metsä ja luonto säästyisi?

    Pete

    Olisi varmaan syytä, mutta sellaista ainetta ei taida olla. Monisärmiövirus on tehokas ruskomäntypistiäiselle (vai oliko sille toiselle), mutta kirjanpainajalle ei biologista torjuntakeinoa ole. Intressi sellaisen kehittämiseen on varmaan Keski-Euroopassa kyllä suuri, eli ei sitä Suomessa varmaan keksitä jos keksitään muuallakaan.

    Paras ja ainoa tapa hoitaa asiaa on huolehtia tuulenkaadot ajoissa pois (mutta ei välttämättä liian ajoissa jos haluaa kerätä kuoriaiset niihin ja on varma että saa rungot pois metsästä ja mielellään hakkeeksi ennen kuin lähtevät liikkeelle).

    Vanhat kuusikot kannattaa laittaa pinoon ajoissa. Tämä on varmaan paras keino ja siitä saa rahaakin.

    Jatkuvakasvatus on selkeä riski. Karummatkin maat kuusettuvat ja niitä kuusia sitten kasvatetaan. JK lisää myös juurikääpää ja se taas puolestaan lisää tuulenkaatoja.

    Kuuselle sopivalla kasvupaikalla elinvoimaisten viljelykuusikoiden kasvattaminen ei ole riski tulevaisuudessakaan.

    Turhat ”viimeiset väljennykset” kannattaa jättää kirjanpainajankin takia pois ohjelmasta ja kasvattaa kuusikot täystiheinä päätehakkuuseen. Riittävä kuviokoko ja kuvioiden järkevä rajaus vähentää reunametsän määrää. Toki niitä reunoja täytyy seurata ja reagoida sitten tarpeen mukaan.

    Jos metsässä on tuulenkaatoja joita ei saa metsästä järkevästi pois, niin toukkien kehittyminen kyllä pysähtyy kun rungot käsittelee torjunta-aineella. Ainakin Karate Zeon 0,5% liuoksella tuntuu toimivan hyvin. Voi olla, että liuos voi olla reippaasti laimeampaakin. Käsittely on jokseenkin kevyt operaatio verrattuna kuusien karsintaan ja kuorintaan…

    Mani

    Pihan vierestä kaadettiin nyt kevättalvella parikymmentä kuusta. Nyt ovat kannot ja oksakasat täynnä kirjanpainajan reikiä. Millähän ”myrkyllä” ne pitäisi käsitellä. Ilmeisesti hetimiten? Myös karsimattomissa okasakasoissakin on jopa oksissa näitä reikiä.

    Jätkä

    Katso Peten kommenttia edellä.

Esillä 7 vastausta, 1 - 7 (kaikkiaan 7)