Perinnönjako pohdiskelua

Se on niin, että myös vaihtoehdossa 1 katsotaan, että osakas on maksanut metsästä sen arvon mukaisen hinnan, ja varainsiirtovero on koko 100 000 eurosta ja metsävähennyspohja samoin. Nimittäin kun metsä ja rahavarat ovat erillisiä omaisuuseriä, katsotaan, että osakas on käyttänyt myös sen 50 000 euron rahaosuutensa kiinteän omaisuuden hankintaan. nimim. kokemusta juuri tästä. Eli vaihtoehdot ei poikkea muutoin kuin metsän ostanut pääsee jakamaan kuolinpesän omaisuutta, eli ”tienaa” osuutensa metsänkaupan hinnasta takaisin. jännä juttu….

Ei pitäisi joo. Varainsiirtovero maksetaan kiinteistön (metsän) hankinnasta ja se on sama, mistä varat hankintaan saadaan – varainsiirtovero maksetaan koko kiinteistön kauppahinnasta. Siis omasta osuudestaan kiinteistöön (metsään) varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa, mutta kaikesta muusta johon on käytetty omaa rahaa tai pesän muun omaisuuserän arvoa. Osituksen perusta on, että jokainen saa kustakin omaisuuserästä osuutensa mukaisen määrän. Kun omaisuuden jaossa käytetään pesä muuta varallisuutta kiinteistön hankintaan jollekin osakkaalle, verottaja katsoo sen kiinteistökaupaksi. Siis tämä on testattu käytännössä. Tästähän ei ole mitään haittaa, koska metsävähennyshyöty on suurempi kuin varainsiirtovero. En tiedä, onko säännökset muuttuneet – tuskin. Tekikö verottaja meidän kohdalla väärin – ei väliä koska se oli meille hyödyllinen päätös.

Kun yksittäisen tilanteen tarkemmat taustat ja niihin liittyvien papereiden yksityiskohdat eivät ole tiedossa, tai käytettävissä, niin ei voi kovin vahvoin sanankääntein näihin yksittäisiin tilanteisiin ottaa kantaa. Tämän aihepiirin asiat ovat kuitenkin täysin riippuvaisia siitä, mitä taustoihin liittyy ja minkälaiset paperit on tehty. Usein on myös niin, että itse asianosaiset eivät ihan täysin itsekään tiedä mitä papereissa käytännössä on tehty.

Tällainen tilanne, johon nimimerkkki Isaskar Keturi viittaa voi tulla eteen osituksessa, jos leski on perukirjassa vedonnut tasinkoprivilegiin, eli oikeuteensa olla antamata tasinkoa vainajan perillisille. Kun tässä tilanteessa ositus toteutetaan niin, että lesken nimissä ollutta omaisuutta laitetaan perillisten nimiin ja vainajan nimissä ollutta omaisuutta laitetaan lesken nimiin, niin kyseessä on vaihto, jolloin näiden vastikkeiden arvosta määrätään varainsiirtoverot maksettavaksi ja vastaan voivat tulla myös luovutusvoittoveroseuraamukset, mikäli vaihdon kohteena oleva omaisuus on luovutusvoittoveron alaista omaisuutta.

Esimerkki 1., leski ei ole vedonnut tasinkoprivilegiin

– Lesken omaisuutta kesämökki 100 000 € ja vainajan omaisuutta metsätila 100 000 €. Osituksessa ja perinnönjaossa perilliset ottavat kesämökin ja leski metsätilan, jolloin ei tule varainsiirtoveroseuraamuksia, eikä luovutusvoittoveroseuraamuksia, eikä kyseessä ole miltään osin vastikkeellinen luovutus.

Esimerkki 2., leski on vedonnut tasinkoprivilegiin

– Lesken omaisuutta kesämökki 100 000 € ja vainajan omaisuutta metsätila 100 000 €. Osituksessa ja perinnönjaossa perilliset ottavat kesäsmökin ja leski metsätilan. Nyt kyseessä onkin vaihto, jolloin kummankin vastikkeen arvosta (100 000 €) maksetaan varainsiirtoveroa. Myös mökistä luopunut leski joutuu maksamaan luovutusvoittoveroa sen mukaan, mikä hänen hankintamenonsa kesämökistä on verrattuna 100 000 € vaihtohintaan. Metsän osalta luovutusvoittoveroseuraamuksia ei tule, mikäli vain lähisukulaisuudet ja muut ehdot täyttyvät.

Se on kuitenkin muistettava, että verohallinnossakin työskentelee ihmisiä, jotka saattavat tehdä virheitä ja sellaisia päätöksiä, jotka eivät mene sen mukaisesti, kuin niiden oikeasti pitäisi mennä. Virheellinen päätös voi olla veronmaksajan kannalta positiivinen, tai negatiivinen. Sellaisten tahojen, jotka tähän aihepiiriin liittyvissä asioissa ihmisiä neuvovat ja heidän puolestaan asioita toteuttavat, kuitenkin aina kertovat asiat (tai ainakin pitäisi kertoa) niin kuin niiden pitäisi olla, ei niinkuin ne saattavat verohallinnon päätöksissä mennä.

– Mikäli tasinkoprivilegiin ei ole vedottu ja kuolinpesän osakkaat saavat omaisuutta osuuksiensa suhteessa, niin kyseessä ei ole vastikkeellinen luovutus, eikä oikeastaan luovutus ollenkaan, vaan kyseessä on ositus ja perinnönjako.

– Mikäli tasinkoprivilegiin on vedottu ja leski saa vain omaa omaisuuttaan ja perilliset jakavat vain vainajan omaisuutta osuuksiensa suhteessa, niin kyseessä ei ole vastikkeelinen luovutus, eikä oikeastaan luotuvus ollenkaan, vaan kyseessä on ositus- ja perinnönjako.

– Mikäi tasinkoprivilegiin on vedottu ja lesken ja vainajan omaisuutta siirretään osituksessa puolelta toiselle, niin tältä osin kyseessä on vaihto, josta kiinteän omaisuuden osalta maksetaan varainsiirtoveroa ja eteen voivat tulla myös luovutusvoittoveroseuraamukset.

– Mikäli jaossa käytetään pesän ulkopuolisia varoja, niin siltä osin kyseeseen tulee luovutukseen rinnastettava tilanne, jolloin tältä ulkopuolisten varojen osalta varainsiirtoveroseuraamuksia kiinteän omaisuuden osalta syntyy.