Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Olen huomannut kuusentaimikoissa hirvien pitävän pehtipuupuskat kurissa. Hirvi taittaa lehtipuun latvat, näin pitäen pituuskasvut matalina ei jää kuusentaimet pahasti varjoon. Kannattaisi kuusentaimialueilla suosia hirviä eikä tappaa niitä.
6puu: ”Kannattaisi kuusentaimialueilla suosia hirviä eikä tappaa niitä.”
Meillä lienee keskimääräinen kuviokoko n. 1-2 ha suuruusluokkaa. Alueelle, jossa hirvi liikkuu, mahtuu kuvio jos toinenkin. Siksi hirvistä puhuttaessa kuusentaimialue on käsitteenä täysin järjetön. Edes maaperän perusteella ei tuollaista luokitusta pidä tehdä, koska koivua voi kasvattaa mt- ja omt-pohjilla siinä missä kuustakin. Samoin karkeammilla mt-pohjilla voi kasvattaa mäntyä. Tai voisi, jos hirvikanta olisi kohtuullinen.
Saane hirvet välillä käydä naapurin koivut syömässä, mutta kaikki apu minun kuusentaimikon pelastamiseksi on hyväksi. En ole metsästäjä, kannatankin että hirviä olisi vähemmän ja ainakin teiden läheisyydessä. Siellä kaukana takamailla kuusikoissa toivoisin vaan niitä olevan.
6puu voi olla huoleti. Niitä on varmaan RIITTÄVÄSTI siellä takamailla sinunkin kuusikkoasi tallaamassa. Huomautan kuitenkin että kuusikaan ei kaipaa sitä yhtä istutustallausta enempää. Ja raivaussaha on keksitty sitten niihin HIRVEISIIN lehtipuuongelmiin.
Omissa metsissäni kokemukset hirvistä taimikossa perkausapulaisina huonot.En toivo hirviä edes perämetsän kuusentaimikoihin,sillä hirvet ovat ruvenneet ”nuuttaamaan”kuusia,runnelleet ja katkoneet latvoja.Joitain puskeneet nujuun,tai muutoin viottaneet.Myös tukkikuusien sorkkaeläinleimaukset harmina.
Jesse: Niinpä varmaan jos linnunpönttökuusia meinaat viljellä. Muuten ei kyllä kannattaisi paljon sotketuttaa kuusen hienojuuristoa. Senverran on kyllä tietoa millaisia karjalaitumen kuuset yleensä ovat olleet.
Runsas on harjavallan hirvikanta. Kuusentaimikoiden maapohjat ovat ihan mustalla mullalla, että juuretkin polkevat poikki.
Tule MJO katsomaan, itsekkin yllätyin muuta aitaa kiertäessään ne näköjään käyttävät samaa polkua kaikki. Ja siitä tulee kyllä aivan vilkkaasti liikennöidyn näköistä uraa.
Jesse: Tule MJO katsomaan, itsekkin yllätyin muuta aitaa kiertäessään ne näköjään käyttävät samaa polkua kaikki. Ja siitä tulee kyllä aivan vilkkaasti liikennöidyn näköistä uraa
No voi kauhea. Montako kuusta on viottunut? 3-4 vai jopa 5?
Tällainen kokemus.v-83 oli vajaatuottoisen vaaran etelärinteen mt-kuvion avohakkuu,johon jäi ko-sp:t 3-4 kpl/ha.Äestin alueen,ja siihen
sikisi raudustaimikko, 2,5 ha.
Taimikon ollessa 3-4 metristä,hirvet keksivät sen.Kun muualla oli koivun lehti hiirenkorvalla,tässä oli jo astetta kehittyneemmät lehdet riivitty. (-kele…) Taimikko oli täysin lehdetön !!
Seuraavalla viikolla aitasin kuvion kelt.muovinauhalla.Aidan ulkopuolella paikoin maa oli ”mustalla muralla”,mutta taimikkopa säästyi.Nauhaa piti liitellä monet kerrat.
Nyt siinä kasvaa hojottaa 1-harvennuksen jäljiltä neljä vuotta sitten 17-20 metrinen vaneriaihiokko…
Meillä kyllä hirvistä on apua jopa aika paljon perkauksissa.
Hirvet syövät aika paljon vatunvarsia, mikä luonnollisrestikin auttaa kuusentaimien kasvua jopa aika paljon. Myös haavan versot häviävät ”parempiin suihin”. Haavanvesakkoa ei siis synny juuri lainkaan. (joku tietysti on sitä mieltä, että tämä on haitta)
Kyllä pienessä määrin voisi tulkita hirven käyntiä kuusen taimikossa, jopa sopivaksi kierrokseksi sinne. Koivut, haavanvesat ja paksummat haavan kuoritut rungot on ok., mutta kuusen latvoja hirvet kyllä katkoo ja pudotelee systemaattisesti hangelle polun viereen, syömätä niitä.
Hirvituho kuvioita peratessa ja täydentäessä meillä maanomistajalla on tullut tavaksi sallia jäämään luontaisesti syntyneitä kuusen taimia täytöksi sinne, että olisi edes jotakin havupuuta kasvamassa. ( hidas kasvu ja järeytyminen )
VT pohjalle jätetyt kuuset on täysin epätarkoituksenmukainen puulaji. Karummat MT:n kuviot on tietysti viljelty hirven pelossa jo alunperinkin kuuselle, jossa mänty kasvaisi oikein hyvin.
Näitä kuusen suosimisia ja saman suuntaisia toimenpiteitä on toteutettu monella tilalla, Pohjois,- Keski ja Etelä- Suomessa. Puuntuotannollisesti se on iso menetys, kun näin on tehty jo vuosikymmeniä.
Metsäteollisuuden investoinnit tällä hetkellä suuntautuu nyt männyn jalostukseen, alueellisesti voi olla hankala saada kuuset jalostukseen, tätä kauta menetys vielä kertaantuu !!!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään