Keskustelut Metsänhoito Perustan tammimetsän

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)
  • Perustan tammimetsän

    Olen ajatellut perustaa ensi keväänä reilun hehtaarin kokoisen tammimetsän Jyväskylään (III-vyöhyke, edullinen pienilmasto – lämpösumma yli 1200). Paikka metsitettyä peltoa, maaperä hiesua, pohjavesi lähellä pintaa – tuore paikka siis.

    Tammet ryhmäistutuksina (9 tammea/ryhmä, ryhmät 8-10m välein) ja ryhmien väliin koivua tai kuusta antamaan tungosta (pakottamaan tammet kasvamaan suorina ja vähäoksaisina).

    Taimet suojataan 1.2 m taimisuojilla ja kun aikanaan tulevat ulos suojista niin ruiskutetaan joka vuosi MOTA-hirvikarkotteella.

    Idea kopioitu Yläneen tammiviljelmästä:

    http://www.forestum.fi/Palvelut/Kohteita/Kohde3/tabid/475/Default.aspx

    Onko palstan lukijoilla kokemusta tammen kasvattamisesta tai tietoa hyvistä referenssitaimikoista ja -metsistä mistä kannattaisi ottaa oppia? Ja hyviä vinkkejä minulle ennen kuin perustan metsän…

  • jees h-valta

    Käyhän tuo hienosta harrastuksesta.
    Voihan ne jo elinaikana keritä ulos taimisuojistaan. Jos nyt liki sataa vetelet.
    Mutta tuon mitä täällä eräs metsänaapuri teki pidän tammenkasvatuksen hyvänä lähtönä.
    Hän siirsi noin neljä-viisimetriset kylillä jonkun tontilla ahtaassa olleet tammet (kaivinkoneen irrottamat kaiketi) oman metsänsä reunaan maisemapuiksi ja ne lähtivät aivan hyvin kasvuun. No ehkä kasvu-sana on vähän liioittelua. Tekevät joka kesä kuitenkin sen saman lehtipehkon näköjään.

    hemputtaja

    Yrittänyttä ei laiteta. Viljellään sitä ainakin Etelä-Suomessa ja hyvin kasvaa. Yhteen aikaan Fiskars istutteli sitä mailleen. En tiedä vieläkö jatkavat.

    Tietääkseni Metsäntutkimuslaitoksen Punkaharjun tutkimusasemalla on tammimetsikkö. Saattaa löytyä pohjoisempaakin.

    Osoitteessa ”http://www.metla.fi/metinfo/jalostus/jalostus-tammi.htm” on jotain tietoa ja varmasti Metlan sivuilta löytyy enemmänkin tietoa. Tutkija taisi olla nimeltään Nikkanen.

    Liekö kasvattavat taimia Suonenjoen taimitarhallaan.

    Puun takaa

    Tammet kasvavat aloittajan kertomissa olosuhteissa kuitupuukokoon kohtalaisen hyvin. Itselläni 15-vuotiaat tammet ovat nyt rinnankorkeudelta kymmensenttisiä. Suurin ongelma ovat olleet jänikset. 120-senttisetkin suojat tahtovat jäädä paksulumisina talvina mataliksi jäniksen kurkottaessa kahdella jalalla makeaa latvaa suuhunsa. Tammella on taipumus tehdä oksia, vaikka ympärillä on runsaastikin muita puita. Ainostaan jokavuotisilla leikkauksilla visakoivujen tapaan saa varmistettua runkojen hyvälaatuisuuden.

    Antonin poika

    Täysin samaa mieltä Puun takaa – kanssa. Jänikset söivät tammen taimet hangen päältä monena talvena, mutta kun asensin 120 cm suojat, niin johan kasvoivat. Mutta tekivät oksaa heti kun putkestä pääsivät. Englannissa kuulemma käyttävät uusien puistojen istutuksissa 180 cm suojia, kuin haluavat nopeasti puustoa.

    Kurki

    Millainen tuo putki on?
    Muovia?
    Miten pysyy pystyysä?
    Onko valoa läpäisevä?

    tamperelainen tamperelainen

    Putki vaatiin tukikepin,nippusiteellä keppiin kiinni,valoa läapäisevä.Putkessa ympäristöä korkeampi lampötila.Niiden pitäisi olla hajoavaa muovia,mutta ainakin 20v vanha tubex vielä kohmossaan.

    jees h-valta

    Aika raskasta taimikohtaista suojausta sanoisin. Omassa haavikossani on muutama luontainen tammi eikä niitä mikään ole syönyt. Ja kyllä kylänsyrjässä nyt yleensä rusakoita ainakin piisaa.
    Olisko sitten sekapuuston suomaa etua ettei niitä sitten niin helposti sieltä satu eteen.

    Antonin poika

    Kokeilin pakettipellossani koivuntaimilla tavallisia 60 cm Tubexeja niiden tultua markkinoille noin 20 v sitten. Muuten hyvä, mutta kuten edellä todettiin, nuo alkuvuosien mallit eivät hajonneet tarpeeksi nopeasti ja niitä piti leikellä irti. Englantilainen valmistaja taisi saada valituksia ja oppi nopeasti, ja aika pian putkiin tuli sivuille ”lasersauma” joka nopeutti hajoamista. En tiedä, onko noita miehen mittaisia 180 cm putkia Suomessa myyty ja onko niissä saumoja. Forestumin Pertti Rajala varmastikin tietää kun tätä kamaa myy. Jossakin muistan nähneeni maininnan Metlan Valkosen tutkimuksesta, kuinka tammi kasvaa 120 cm putkessa selvästi paremmin kuin ilman. Mutta kuten jees sanoo, aika raskasta taimikohtaista suojausta, mutta jos jänikset syövät kaiken, niin mitäs teet, jos tammenkasvatus himottaa. Luin jostakin mainoksesta vuosi sitten, että Tubexin nykyiset mallit perustuvat uusiin tärkkelyspohjaisiin biomuoveihin, ei öljypohjaiseen polypropeeniin.

    hemputtaja

    Jos kerran perustaa tammimetsän, niin miksei samalla kokeile tryffelin kasvatusta.

    Tuli just pätkä telkusta ja siinä joku oli pistellyt peltoon tammea (ja muutakin). Tarkoitus oli kasvattaa tryffeliä.

    Tryffeli oli ilmeisesti valmiiksi taimien juurissa.

    En painanut mieleen mitään yhteystiedoiksi kelpaavaa.

    korpikuusi

    Kannattaisiko noin pieni ala kuitenkin aidata hirvituhoja ajatellen? Etenkin vielä jos koivusekoitusta käyttää. Aita pitäisi myös enimmät jänikset, sekä peurat takanaan. Myyriä ei toki estä sekään. Pieni investointi kiertoaikaan suhteutettuna.

    Jos kuusisekoitusta käyttää niin oikea ajoitus lienee tärkeää? Kuusia ei saa päästää liian isoiksi suhteessa tammen taimiin ja tammen mahdollinen kehityksen viivästyminen taimivaiheessa pitää ottaa ajoituksessa huomioon. Muuten kuuset pääsevät päälle tukahduttavat tammen kasvun. Yhtä tällaista alle 10 vuotiasta tammitaimikkoa olen silmäillyt, jossa kuuset ainakin näin maallikon silmään liian etukasvuisia. Voin laittaa koordinaatit em. taimikkoon jos pistät s-postiosoitteesi näkösälle.

    Kuusen karikkeen maata happamoittava vaikutus ei liene tammen kohdalla kovin merkityksellistä (tryffelin kohdalla tilanne toinen), mutta koivu toimii tässä suhteessa suotuisammin. Lehtikarike parantaa maata.

    Kuusi muodoltaan parempi tammelle tungosta tekemään?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 19)