Jos vielä tammimetsikköä meinaan perustaa, teen sen kylvämällä. Taimen siirrosta mahdollisesti johtuva jurominen sivuutetaan ja toisaalta tammen taimi kasvaa terhon runsaiden voimavarojen siivittämänä vankaksi taimeksi jo ensimmäisenä kesänä, ja toisaalta sitkeänä puuna säilyy tarvittaessa aluskasvillisuuden seassa elinvoimaisena kuhan pääsee sen edelle. Tosin parasta lienee, että heinikkoa käy niittämässä pari kertaa kesässä. Myöhemmin taimien leikkaukset ovat tärkeitä, jotta puista tulee yksirunkoisia. Näin jo meidän parimetrisillä taimilla.

Tubex-putket ovat osoittautuneet mainioksi viimeisellä viljelmällä. Puut ovat kasvaneet kolmessa vuodessa alun juromisen jälkeen nyt keskimäärin parikymmentä senttiä putkista ulos, eli ovat nyt kutakuinkin 80-senttisiä. Myyrätuhoja ei ole ollut, ylimääräisiä haaroja ei ole muodostunut, ja putket ovat näyttäneet edesauttavan puiden kasvua: tämän vuoden keväällä siinä vaiheessa, kun koivu oli hiirenkorvalla, tammet olivat kasvattaneet putkissa latvaversoa jo kymmenkunta senttiä.

Omat neuvot tammimetsän perustamiseen.

Muokkaa maa jo nyt.
Kerää terhot lokakuun puolenvälin paikkeella.
Sopiva tuulinen päivä ja maasta saa helposti kerättyä kassillisen.
(puustakin voi kerätä, kunhan ei kerää liian aikaisin)

Kylvä terhot pottiputkella n.5cm syvyyteen (pari terhoa aina kerrallaan putkeen) Kylvökohtia voi tehdä puolenkymmentä lähekkäin ja sitten siirry seuraavaan kohtaan. (itse olen kylvänyt jo lokakuussa)

Jos perustat metsikön vasta keväällä, on terhojen talvisäilytys mietittävä kunnolla. Muovipussissa homehtuvat, hiiret ja oravat voivat löytää kätkösi jne…(kantapään kautta oppinut)
Yksi tapa on laittaa perunakuoppaan saaviin kuivaa hiekkaa ja terhot hiekan sekaan/alle odottamaan kevään kylvöä.

Ostetuilla taimilla taimikon hinta nousee korkeaksi, jos aijot istuttaa taimia.

Terhojen idettyä suojaa parhaat taimet!!! esim tubex taimisuojilla.
(taimet voi suojata heinäkuussa)
Jänikset ehdottomasti pahin vaara ensimmäisinä vuosina.
(syksyn aikana kun heinät lakastuu, siirtyy jänikset ja hirvet syömään heinän sijasta puurunkoista ravintoa, haapaa, pajua, tammea, omenapuuta jne..)
Talvella taimet on lumen alla, vaarana lähinnä myyrät. Keväällä lumien sulettua taas jänikset.

Itse olen kylvänyt tammea sekapuuksi jo useampaan taimikkoon. Tosin suojaus jäänyt pääosin tekemättä ja monesti hyvin itäneet taimet on päätyneet jäniksen suihin. (muutamia satoja 1-3m taimia kuitenkin on jäljellä ja uskoisin, että ne jo kasvavat aikanaan tukkipuiksi)

Nyt pitää visakoivu kuvioiden lisäksi kävellä oksasakset mukana myös näitä taimikoita. Tammi kestää hyvin oksakarsintaa (ja vaatii sitä, jos meinaa kasvattaa oksatonta tyvipölliä)

Omat kokeilut Lahti-Hämeenlinna tasolla.

Aika haastava juttu on perustaa tammimetsä Jyväskylän korkeudeudelle.Jonkinlaisen puiston sinne ehkä voi saada aikaan.Itse olen koettanut kasvattaa tammimetsää Lohjan korkeudella. Siis metsikköä jossa on pääasiassa vain tammia ja joissa on oksatonta runkoa 5-10 metriä. Harrastuksena se on erittäin mielenkiintoinen koska tammi jalonalehtipuuna on maassamme äärirajoillaan. Kokemuksenani on että taimivaiheen jälkeen suurin murhe on kasvukauden lyhyys Suomessa. Tammellahan on kesällä kaksi kasvuvaihetta. Ensin touko-kesäkuussa se kasvaa normaalien puiden tapaan, mutta pitää sitten heinäkuussa kasvutauon, alkaen taas elokuussa uuden kasvuvaiheen,jossa varsinkin pituuskasvu on voimakasta.Näiden versojen puutuminen alkaa vasta syyskuun puolivälissä jatkuen lokakuulle. Jos pakkaset tulevat ennen puutumista latvaversot kuolevat ja pituutta ei tule vaikka puu muuten jää henkiin.
Toisaaltahan nyt kyllä odotetaan ilmastonmuutosta, joten jos syksyt lämpenevät niin sillähän asia korjaantuu.