Keskustelut Puukauppa Pesiikö metsässäsi kanahaukka – valmistaudu tuhansien eurojen menetykseen

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
  • Pesiikö metsässäsi kanahaukka – valmistaudu tuhansien eurojen menetykseen

    Metsäalan ammattilaisille on tehty toimintaohje ”Haukan pesäpaikan vapaaehtoinen huomiointi – toimintaohje
    metsäammattilaisille”.
    Ohjeessa kirjoitetaan, että haukkoja hyödyttävät toimet ovat metsänomistajalle vapaaehtoisia; laki velvoittaa säästämään pesän eli käytännössä pesäpuun. Ohjeessa ehdotetuista säästötoimista ei makseta metsänomistajalle korvauksia; perustuvathan ne vapaaehtoisuuteen eikä lakiin. Laki ei velvoita siis jättämään leveää suojakaistaa pesäpuun ympärille.

    Kuulin Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa käsiteltiin metsänomistajien tekemää valitusta liittyen Etelä-Pohjanmaan Ely keskuksen tekemään päätökseen, jossa kanahaukan pesän ja pesinnän turvaamiseksi oli määrätty jätettävän 50 m suojakaista. Täysin korjuun ulkopuolelle 20 m ja 30 m kaista, jossa saisi tehdä vain poimintahakkuuta. Hallinto-oikeus kumosi tehdyn valituksen ja Ely keskuksen päätös jäi voimaan. Metsänomistajan ja puunostajan välinen sopimus purkautui tämän vuoksi.

    Tällä päätöksellä Vaasan hallinto-oikeus muuttaa vapaaehtoisuuteen perustuvan toimen määrääväksi ja siitä ei tarvitse maksaa metsänomistajalle korvauksiakaan. Tätä päätöstä tullaan käyttämään jatkossa ennakkotapauksena nykyisen Lupa- ja valvontaviranomaisen kanahaukkapäätöksissä.

    Jokainen metsänomistaja voi laskea, kuinka paljon omassa metsässään puuta tuolle 50 m suojakaistalle jää pystyyn. Riippuen tietenkin puuston järeydestä, mutta varovaisestikin arvioiden puumäärä voi järeässä tukkikuusikossa olla 150-200 m3 ja puuston arvo 10 – 15 000 €, jopa tätä enemmänkin. Tällä hetkellä metsäyhtiöt välttävät negatiivista julkisuutta kuin ruttoa, joten normaaliksi toimintatavaksi tullee hakkuissa se, että tuolta 50 m suojakaistalta ei tehdä edes poimintahakkuita ja jos tehdään niin yksittäisiä puita ja pääosa puustosta jää huojumaan kanahaukan iloksi. Tuleepa vastaan varmaan myös tilanteita, että koko puukauppatarjous jää saamatta, jos tiedossa on, että kuviolla on haukanpesä.

    Itse olen ymmärtänyt, että oikeuden päätösten pitäisi perua lakeihin eikä annettuihin suosituksiin. Tässä tapauksessa suosituksista on tullut ”uusi laki”, mitä voidaan kutsua myös harmaaksi suojeluksi.

     

  • Kometto

    Olisiko tässä MTK:n asiantuntijoille/juristeille haaston paikka, kun ilmoittavat toimivansa metsänomistajien edunvalvojina. Jos näihin epäkohtiin ja vääriin oikeuden ja viranomaisten päätöksiin ei tartuta, niin se lisää riskiä, että muitakin suosituksia aletaan esim. lupa- ja valvontaviranomaisten silmissä pitämään ”uutena lakina”. Seuraava kanahaukkarajauspäätös pitäisi riitauttaa ja tarvittaessa hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta sen jälkeen, kun vedotaan taas tähän Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen. Tämä voisi johtaa luonnonsuojelulain 39 pykälän muutokseen, jossa ainoastaan vaaditaan tällä hetkellä pesäpuun pystyyn jättämistä. Jos lain muutos vaatisi jatkossa esimerkiksi 50 m suojakaistan jättämistä, niin silloin merkityksellinen haitta varmasti ylittyisi ja valtio olisi velvollinen korvaamaan metsänomistajalle aiheutuneet puunmyyntitappiot.

    Kometto

    Elyn virkamies on vetäissyt tuon 50 m suojakaistan Metso- monimuotoisuusohjelman suosituksesta, mikä on tarkoitettu metsänomistajille ja metsäammattilaisille
    ”Haukan pesäpaikan vapaaehtoinen huomiointi”. Siinä itsessään on mainittu, että metsänomistaja päättää säästöalueen koon ja suoja-alueen puustosta ei makseta korvauksia. Perustuuhan se metsänomistajan omaan tahtotilaan. Mutta eipä perustukaan eikä päätäkään, sillä siitä päättää jatkossa lupa- ja valvontaviraston viranomainen vedoten Vaasan hallinto-oikeuden tekemään päätökseen.

    Tottakai hallinto-oikeuden päätöksestä olisi pitänyt valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta silloin apua ja varoja olisi hyvä ollut saada vaikka MTK:lta, joka ilmoittaa ajavansa metsänomistajien etua. Valitus voisi johtaa luonnonsuojelulain 39 pykälän muutokseen, mikä tällä hetkellä edellyttää vain pesän ja pesäpuun suojelua, ei suojakaistaa. Jos uusi laki edellyttäisi suojakaistan pystyyn jättämistä, niin merkityksellinen haitta varmasti ylittyisi ja valtio olisi velvollinen maksamaan metsänomistajalle tästä korvauksen menetetystä puunmyyntitulosta.

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen

    Olisiko ketjun aloittajalla antaa tarkempaa tietoa Vaasan hallinto-oikeuden antamasta ratkaisusta? Diaarinumeroa, tai jotain muuta, tai liittää linkkiä ratkaisuun tähän keskusteluun? En nimittäin löytänyt nopealla hakemisella sellaista Vaasan hallinto-oikeun antamaan ratkaisua, jossa olisi käsitelty metsätalouden harjoittamista ja kanahaukan pesien suojelua ja siihen liittyviä suojakaistoja. Ainoa ratkaisu joka tuli vastaan ja jossa kanahaukka ylipäätään mainitaan, koski lietesäiliön rakentamista Lapualla. Tämäkin ratkaisu oli vuodelta 2022.

    Kometto

    Itsekin yritin etsiä päätöstä, mutta sitä ei ole näköjään julkisesti ole saatavilla. Se ihmetyttää, että miksi? Julkisuusperiaatteen mukaisesti sen kyllä pyytämällä saa Vaasan hallinto-oikeudelta. Muistelen, että asiasta oli joku artikkelikin joko Metsälehdessä tai Maaseudun Tulevaisuudessa, olikohan päätöksestä valittavan metsänomistajan nimi Hanhimäki.

    Kometto

    Löysin artikkelin, missä käsiteltiin tätä Hanhimäkien tapausta. https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kanahaukan-pesalle/#1d527058

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen

    Juttu on vain tilaajille, mutta ilmeisesti asian käsittely on kesken… sellaisen käsityksen jutun alusta saa.

    Kometto

    Ei ole kesken. Vaasan hallinto-oikeus on tehnyt päätöksen valitukseen talvella 2026. Tähän päätökseen tullaan vetoamaan seuraavissa kanahaukkarajauksissa ympäri Suomen, koska päätös on varmasti jaettu kaikille alueellisille lupa-ja valvontaviranomaisille. Odotetaan vaan, kelle nalli seuraavaksi napsahtaa…

    juha.m.leppanen juha.m.leppanen

    Okei. Tätä ratkaisua ei löydy hallinto-oikeuden Finlex ratkaisuista, niin siksi olin kiinnostunut tästä.

    Nostokoukku

    Liikun lähes päivittäin, on viikkoja että päivittäin, metsissä tai ainakin metsäteillä. Yhä harvemmin näkee kanahaukkoja, kuulee niitä tai tapaa niiden saaliseläinten jätöksiä. Vielä kolmekymmentä vuotta sitten oli varsin tavallista, että syksyisin teeriä kuvilta metsästettäessä kanahaukka kopsahti kuvateereen sumuisena aamuna. Nyt tuota ei ole tapahtunut vuosiin. Nuorena innokkaana lintukuvaajana etsimällä etsittiin haukkojen pesiä. Muutamasta laajasta vanhasta kuusikosta niitä löytyi kuin pankista. Jos oli järeää kuusikkoa, seassa siellä täällä isoja lehtipuita ja pienen lammen tai puron ranta, oltiin kanahaukkamailla. Nyt nuo kuusikot ovat taimikonhoitovaiheessa tai ensiharvennuksessa. Eikä löydy enää haukkoja. Hirvikämppäni läheisyydessä on pieni Metso-alue. Viisitoista vuotta sitten siinä pesi kanahaukka. Sitten pesä autioitui. Kova lumitalvi 2022 pudotti ränsistyneen pesän. Uutta ei ole tullut. Ei kanahaukalle riitä muutama hehtaari vanhaa metsää. Kaikki kun on ympärillä taimikoita tai nuoria kasvatusmetsiä. Tihein kanahaukkakanta on nykyjään Hell singissä. Kaupungin alueella pesii 25-30 kanahaukkaparia.

    Kometto

    Kanahaukka luokitellaan Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi. Se pitäisi saada luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuten esimerkiksi liito-orava. Näiden eläinlajien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Jos näiden lajien suojelusta aiheutuu kiinteistön omistajalle tai erityisen oikeuden haltijalle merkityksellistä haittaa, hänellä on oikeus saada valtiolta siitä täysi korvaus.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)