Ajokoneissa sama varustus. Toki järki mukana pehmeiköiden ylityksissäkin. Myös kuormaimen hyvä ulottuvuus on tärkeä ominaisuus. Ei tarvitse rypeä kaikissa rapakoissa, kun puut on mahdollista poimia kauempaakin. Pinemmillä koneilla on könyttävä toivottomiinkin paikkoihin, mikäli tavoitteena on tasainen korjuujälki. Ajourien välin keskivaiheille jää helposti liikaa puuta ja urien varret on harvennettava voimakkaammin ,jotta koneen voi pujottaa lähemmäs poistettavia puita.
Kun pienemmän koneketjun tekijät osaa hommansa , niin jälki on hyvä ja ajourat leveydet pysyy tarpeeksi kapeina jatkoa varten. Olen nähnyt tarpeeksi molempia jotta vertailua voi tehdä erilaisissa leimikoissa.
Montako tuhatta hehtaaria olet korjannut puita eri kokoluokkien kalustolla? Pelkkä muutaman työmaan näkeminen ei välttämättä riitä kokonaiskuvan muodostamiseen. Itsellä riittävä kokemus kaikista kokoluokista hevosesta ja moottorikelkasta alkaen aina raskaaseen sarjaan asti.
Moottorisahalla -20 harvensin ensiharvennuksia n.25 ha, ajoin puut normi valtralla ja metsäkärryllä, ajouraväli n.30m. Lannoitin heti kesällä tuoreen kankaan männiköt/kuusikot metsän np:llä ja kasvu on ollut huimaa. Nyt pitäisi jälleen tehdä harvennukset ja tällä kertaa koneella. Huomiona se että käytännössä metsäkone saa tehdä uudet ajourat eikä entisiä tarvitse huomioida jos ei ole järkevää. Lähtö on varsin hyvä tällaisissa kohteissa ja tarjolla on jo tukkia ja parrua niin taloudellinenkin tulos on mainio.
Totuuksia ei ole vain yksi vaan keinoja hyvään tulokseen on monia kun tekijän ammattitaito on riittävällä tasolla olipa kone sitten iso tai pieni, tai vaikka moottorisaha.
Olen omin silmin nähnyt aikoinaan kun ajoin sen, kuinka myhistyksen voittamallaan hankintapalvelu työmaalla metsuri teki parrut pinoon. Jäljelle jäivät työläästi sahailtavat harakannaintipetäjät ja kempurat. Se teki vaikutuksen…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään