Keskustelut Tekniikka Pienet yhdistelmäkoneet

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)
  • Pienet yhdistelmäkoneet

    Olen seurannut lähinnä kolmen pienen yhdistelmäkoneen ratkaisuja.
    Koneet ovat telakoneita Jarcrac, Logbear ja Terri. Kaikki ovat kotimaisia ideoita, Terriä on nyt kehitetty enemmän Ruotsissa.

    Aikaisemmin vastaavia on valmistanut Farmi trac ja Nokka, mutta olen ymmärtänyt, että niiden uustuotantoa ei enää ole.

    Niin, pieniä telakoneita tuntuu olevan käytössä, mutta kovin vähän on tullut kommentteja ”oikeilta” käyttäjiltä.
    Onko niin, että käyttäjät eivät täällä juuri kirjoittele.

    Toivon, että tälle ketjulle löytyy todellisia kokemuksia näistä yhden mirhen koneista. Vertailuja voi tietysti olla myös vastaaviin pyöräkoneisiin, kuten Vimet, Alstor, traktoripohjaiset yhdistelmät.

  • Metsuri motokuski

    Nuohan ovat lähiinä harrastelijoiden koneita tai sitten ihan puhtaasti erikoiskohteisiin kuten puistoihin, lähimetsiin tai pehmeille maapohjille. Harvoin noita koneita enää ammattiurakoitsijoilla on. Syynä on huono kuljetuskapasiteetti näillä puunhinnoilla. Nykyään kannattavuus alkaa perustua vain kuljetusmäärään kun yksikköhinnat vain laskevat.

    Jos suokohteilla tuollaisella alkaa puuhastelemaan työkseen niin uskon että puusta ei voi maksaa myyjälle juurikaan mitään kun koko tuotto menee urakointiin. Hyvä idehan tuo on mutta markkinatalouden realiteetit ovat sitä vastaan.

    Markol

    Jarcrac toiminee ilman kärryä myös lumitöissä, tampparina ladulla tai kelkkauralla.

    Finnmetkossa katselin tuollaista. Silloin ei hinta kauheasti paiskannut Metsä-Säämäsen Kinetecistä ja pidän Jarcracia monipuolisempana koneena.

    Marko

    harrastelija harrastelija

    Kyllä mielestäni tuollainen pieni metsäkone kävisi ihan hyvin omatoimiselle maaseudulla asuvalle maatila – metsänomistajalle.
    Nytkin on tullut jokapuolelta viestejä motohakkaajilta ettei pehmeisiin metsiin voi mennä.
    Talvileimikot odottaa kelejä, ilmaston muuttuminen näyttää jo vaikuttavan.

    Miksei varsinainen yrittäjäkin voi käyttää tuollaista pientä telakonetta juuri kelirikkokoneena? Ei tarvitseisi kuskiakaan lomauttaa.

    Omasta historiasta sen verran, että:

    * ensimmäinen savottayhdistelmä oli pokasaha / kirves + hevospeli
    * toinen on ollut m.saha ja m.kelkka
    * kolmas kehitysvaihe oli m.saha + tr.metsäkärry
    * olisiko tässä eläkkeellä sitten vaikka telakone mallia kombi, niin jäisi tuo sahan kanssa sateessa rämpiminen vähemmälle 🙂

    kuusessa ollaan

    harrastelijalla lienee ruotsalaisia sukujuuria, sillä nuo pienet koneet ovat siellä yleisempiä. Ei urakointikäytössä, vaan nimenomaan metsänomistajien omana kalustona.

    Mutta, se että koneilla voisi työllistää kuskit kelirikkoaikaan, paranna yhtään kannattavuutta niillä työskentelyyn. Ei kelirikkoaikaan taksat parane, eikä tappiolla tekeminen helpota velkataakkaa.

    Jätkä pätkät

    Olen kerran seurannut muutaman tunnin Terri – koneketjua, jossa hakkuukone meni edellähakaten nuorta männikköä 5 – 6 metrin leveydeltä.
    Kai ne halusivat näyttää, että ajouraa ei tarvitse varsinaisesti avata.
    Palsta oli pitkulainen ja varasto päässä.
    Voi vain todeta, että ei tule hommasta mitään. Niistä puista ei saa työpalkkoja.

    harrastelija harrastelija

    # harrastelijalla lienee ruotsalaisia sukujuuria, sillä nuo pienet koneet ovat siellä yleisempiä. Ei urakointikäytössä, vaan nimenomaan metsänomistajien omana kalustona. # ”kuusessa ollaan”

    Saatat olla ns. ”kirotun oikeassa” äiti joskus kertoili isoisästään joka oli tullut muualta ja vaihtanut nimensä paikallisen järven mukaan 🙂
    Olisiko ollut sitten joku ruotsin sodissa ”kunnostautunut” veteraani, jolle oli annetus läänitys suomen korpeen?

    Olen maksanut koivukuidun ja energiapuun teosta ajotien varteen 18€ + alv.

    Tehkääpä koneyrittäjät kustannuslaskelma molemmista ketjuista:

    * moto + ajokone
    * logbear FH 4000 Tai Terri combi

    Tuotos, koneiden kulut, kuskin palkka, lainan hoito …
    Itse en ole näistä metsätöistä laskenut itselleni palkkaa – sen verran tuo ruotsalaisuus taitaa vaivata 🙂

    rame

    Ilman sarvia ja hampaita tuossa on muitakin asioita pohdittavana kuin pelkät kustannukset, kallistuvat ne sitten kumpaan suuntaan tahansa ensiharvennuksilla.

    Seuraavat tiedot kaikkitietävien metsään liittyvien instituutioiden julkaisuista 🙂
    Ajourien osuus (moto+ajokone) 20% pinta-alasta kun ajouraväli 20m.
    Tutkimusten mukaan eri urakoitsijoilla ajouraväli vaihtelee 5m.

    Runko- ja juurivauriot sekä maastovauriot.

    kuusessa ollaan

    Noissa ajouran pinta-alojen kaavamaisessa laskemisessa pitää muistaa yksi juttu. Nimittäin koko uran leveys ei muutu käyttämättömäksi metsämaaksi, vaan vain 1,5-2 metriä nelimetrisen uran keskeltä. Kyllähän uran varren runkojen oksat ulottuvat uran yläpuolelle samalla tavalla kuin muuallakin metsässä rungon sivusuunnassa hyödyntävät tilaansa?

    metsänvartija

    Nämäkin koneet on testattu, taloudellisesti kannattamatonta.

    Hankintapuun hintakin on ”luokiteltu” niin ettei teollisuus sitä näkäjään halua (syynä huono laatu).

    kuusessa ollaan

    Roisto on juurikin asian ytimessä 😀

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 28)