› Keskustelut › Tekniikka › Pienet yhdistelmäkoneet

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
1 2 3

  • Pienet yhdistelmäkoneet

    Sent on: 16.12.2015, 07:24

    Olen seurannut lähinnä kolmen pienen yhdistelmäkoneen ratkaisuja.
    Koneet ovat telakoneita Jarcrac, Logbear ja Terri. Kaikki ovat kotimaisia ideoita, Terriä on nyt kehitetty enemmän Ruotsissa.

    Aikaisemmin vastaavia on valmistanut Farmi trac ja Nokka, mutta olen ymmärtänyt, että niiden uustuotantoa ei enää ole.

    Niin, pieniä telakoneita tuntuu olevan käytössä, mutta kovin vähän on tullut kommentteja ”oikeilta” käyttäjiltä.
    Onko niin, että käyttäjät eivät täällä juuri kirjoittele.

    Toivon, että tälle ketjulle löytyy todellisia kokemuksia näistä yhden mirhen koneista. Vertailuja voi tietysti olla myös vastaaviin pyöräkoneisiin, kuten Vimet, Alstor, traktoripohjaiset yhdistelmät.

    Tekijä
    harrastelija harrastelija
    Theme Tekniikka Tekniikka
  • harrastelija harrastelija 28.12.2015, 07:14

    Ainakin Ruotsissa youtubessa oleva pätkä Tigercatista näyttää ihan jämerältä. Tosin minusta meillä ollaan kyllä näissä koneissa täysin kilpailukykyisiä verrattuna vaikkapa Pohjois-Amerikan laitteisiin.
    Esim. Profi 50, kooltaan vastaava on jo youtuben videoissa juohevamman näköinen.

    Kyllähän Profia vissiin myös käytetään, koska nettikoneella 4-5 vuotta vanhoilla Profeilla on tunteja km vuodessa tullut 1600 – 3000.
    Näin paljon ei tule yhdessä vuorossa.

    Pehmeillä mailla ongelmana lienee ajokoneen urat. Johtuvat suurista kuormista ja samojen urien käytöstä.

    Metsuri motokuski 28.12.2015, 16:47

    En yhtään ihmettele että noita Profeja on myynnissä. Ne ovat hydraulivetoisia ja ihan onnettomia menemään pehmeällä tai lumessa. Toisaalta pyörät ovat kuin kottikärryssä ja sen vuoksi maavara ihan onneton.

    Noiden hydraulivetoisten ongelmana on paineen ohjautuminen sutivalle renkaalle. Pro Silva on ratkaissut tuon ongelman paremmin ja siinä ohjataan jokaista pyörää omalla karalla. Siten sutivalle renkaalle saadaan painetta pienennettyä ja ohjattua lisää painetta pitäville renkaille. Tietääkseni Profissa on näitä karoja vähemmän mikä lienee syynä siihen että veto ei ole tasainen eikä huomioi niin hyvin pidon muutosta.

    Jätkä pätkät 28.12.2015, 20:14

    Noista pikkukoneista mieleen on jäänyt Nordcar, joka on näppärä ja tehokas vehje – uutena. kone on niin kuin Mini Brunet pienempänä, mutta toteutus näyttää suorastaan surkealta Brunettiin verrattuna.
    Tuo Profikin kaipaa teloja allensa kesät talvet, silloin ei pienet pyörät haittaa.

    harrastelija harrastelija 29.12.2015, 05:18

    Profi ja prosilva laskettaneen jo ”oikeisiin” metsäkoneisiin muutaman miljoonan liikevaihdolla. Painoa on 2-3 x varsinaisiin pienkoneisiin.
    Tuottoa yritykselle vain ei tahdo tulla kovin paljon. Kumminkin saadaan työllistettyä toistakymmentä henkeä.

    Ponsse porskuttaa eri kertaluokassa. Ponsse työllistääkin periaatteessa pienen kunnan työntekijät.
    Kannattaisiko Ponssenkin ottaa ohjelmaan jonkun pienen mallin juuri pehmeille olosuhteille?

    Ponssen koneiden teknisiä tietoja en löytänyt, mikä lienee pienin malli esim. dualista painoltaan?

    kuusessa ollaan 29.12.2015, 06:37

    Enää ei valmisteta kuin toiseksi järeimmästä Ponsse-kuormatraktorimallista DUAL-versiota, jonka lähtien-painoksi ilmoitetaan 21 500 kiloa. Eli kaikilla varusteilla 24 tonnia lienee lähellä totuutta, noissa koneissa kun on telat yleensä molemmissä päissä.
    Pienin moto on Ponsse Beawer, mutta sekin painaa varusteineen yli 20 tonnia.

    Norcar oli oma ideansa, joka oli aikoinaan 80-luvun alussa suunniteltu erittäin kevyeksi kuormatraktoriksi, mutta sekin kasvoi kokoaan melkoisesti ja viimeinen 600-malli painoi jo yli 10 tonnia, silti ei rungot tahtoneet kestää, eikä hydraulinen napamoottorivetokaan ollut ongelmaton.

    Vanhemmilla täysnapamoottorisilla Profeilla kyllä pärjää kun käyttää teloja, ne tasaavat vetoa. Uudemmat 50-mallit onkin sitten jo mekaanisella telillä, joka tasaa vetoa.

    Jätkä pätkät 29.12.2015, 14:08

    Kyllä joka tapauksessa pitäisi olla hydraylinen ajovoima, joka nestemoottorista eteenpäin menee mekaanisena pyörille.
    Sydeemi on verraten yksinkertainen ja voisihan se olla jopa ilman telien tasauspyörästöä, kuten oli Lokomom ensimmäisissä ”pikkukoneissa”. Niissä perä kesti ja molemmat puolet vetivät yhtä tasaisesti.

    Rane 1.1.2016, 08:38

    Kun kuuklettaa ”Kockums 83 35 Multi Track” niin sieltä löytyy viimeisen päälle telavehje.

    Jätkä pätkät 1.1.2016, 13:42

    Taitaa itseasiassa olla se ”Jeesuksen vanha kone”.

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
1 2 3