› Keskustelut › Metsänomistus › Pieni perintövero hyvä ratkaisu, se saa tilakauppoja liikkeelle.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • Pieni perintövero hyvä ratkaisu, se saa tilakauppoja liikkeelle.

    Sent on: 8.2.2016, 09:38

    ´Nyt hakkaamattomista metsistä vero yhteiskunnalle hakkuutulosta on 100%. Kymmeniä vuosia pinta-alavero, metsänhoitomaksu jne. ja nyt hakkuusta myyntivero. Kun lasketaan joku korko etukäteen maksetulle pinta-alaverolle jne. vero on yhteensä on ilman muuta 100% .

    Pienellä perintöverolla saadaan tilat nuoremmille, joiden rahantarve ja aktiivisuus on vanhuksia selvästi korkeampi.

    Tila perittäessä siitä voi saada taloudellista hyötyä vain hakkaamalla tai myymällä. Hakkaamalla vero on em. huomioiden 100%, joten pieni perintövero lienee aika oikeudenmukainen. Nuoria metsiä perittäessä puolestaan pienikin perintövero saattaa olla ongelmallinen. Jos perijä ei tee mitään, hyötyy yhteiskunta, kun suojeluun ei tarvita yhteiskunnan varoja.

    Perijän onkin viisasta myydä perimänsä tila, jolloin käteen jää sentään jotakin. Hän voi vähentää myyntivoittolaskelmassa perintöveroarvon. Eli pieni perintövero saa tilakauppoja liikkeelle. Tähän kun lisätään porkkana tilojen yhdistämiseksi rajanaapurin kanssa, päästäisiin jo alkuun tilakoon järkeistämisessä.

    Pienen perintöveron aikaansaamasta aktiivisuudesta yhteiskunta hyötyy joka käänteessä. Paljon enemmän, kuin perintöveron tuotto.

    Kateus tahtoo viedä tuhkatkin pesästä ja sumentaa järjen valon.

    Tekijä
    Reima Ranta
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Reima Ranta 16.2.2016, 20:59

    Metsätilan sukupolvenvaihdos on erittäin monitahoinen kysymys, sillä muuttujia on erittäin runsaasti, niin metsässä kuin sen ulkopuolellakin. Yhtä vastausta ei ole.

    Koko metsätalous, metsänhoidosta höpöttämisineen, sääntelyineen jne. käsitetään lähes poikkeuksetta talouden kummajaisena, jossa yleiset talouden lainalisuudet eivät muka päde. Toisinaan unohtuu korko ja milloin mitäkin.

    Metsätalous on aivan samojen talouden lainalisuuksien mukaista kuin mikä tahansa taloudellinen toiminta. Toimeliaisuuden ratkaisee kannattavuus.

    Pete 16.2.2016, 21:24

    Reima nyt meinaa, että juuri tällä metsäsektorilla kaikki toimijat pyrkivät taloudelliseen optimiin. Niin tulkitsen tuon väittämän, että kannattavuus määrittäisi tekemisen ja sen tulokset. Näin ei ole ainakaan metsänomistamisen tai siitä luopumisen suhteen.

    Muuttujia on paljon, siitä olemme samaa mieltä.

    jees h-valta 16.2.2016, 21:25

    Samat huomiot kuin Petelläkin. Aivan hyvä tällaisenaan.

    Reima Ranta 16.2.2016, 21:43

    En todellakaan Pete tarkoita, että kaikki. Meitä metsänomistajia on joka lähtöön.

    Jos laitetaan esim. n. 500 pikku ruuvia pulloon ja pyydetään tuhat ihmistä arvioimaan ruuvien määrää pullossa, niin arvauksien keskiarvo on hyvin lähellä oikeaa. Näin toimii joukkoäly.

    Sitä tarkoitin.

    Pete 18.2.2016, 08:37

    Metsätilojen sukupolvenvaihdoksessa on oikeastaan vain yksi verotuksellinen ongelma ja se on lahja- ja perintöveron voimakas progressio kun siirrettävä omaisuus on arvoltaan yli 50 000euroa, niin toisessa veroluokassa lahjaveroprosentti on jo 33. Eli siis Metsätilan siirtäminen veljen tyttärelle maksaa ja paljon. Ensimmäisessä veroluokassa lahjavero on yli miljoonan euronkin lahjasta kohtuullisempi 20 prosenttia.

    Tällöin käy niin, että jatkava sukupolvi joutuu tekemään ylisuuret hakkuut veron maksamiseksi ja se taas tarkoittaa pääomaveroa kovimman kautta. Järjestely voitaisiin tehdä myös kaupalla, mutta jatkajilla on usein velvoitteita jo ennestään (asuntolainaa merkittävästikin) joten muutaman sadantuhannen lainan ottaminen tuntuu hurjalta. Itseäni se ei hirvittäisi kun lainaa olen tähänkin mennessä ottanut metsän ostoon, mutta ymmärrän kyllä ongelman varsinkin jos jatkaja on aloitteleva metsänomistaja.

    Valtaosa metsätiloista on alle 50ha pinta-alaltaan ja niiden osalta järjestelyt onnistuvat varsin pienen veroseuraamuksin jo nykyisillä keinoilla vaikka tuo toisen veroluokan lahjaveroprosentti on korkea jo suhteellisen pienen tilan osalta ja luovutusvoittoverovapaa kauppa on mahdollinen vain lasten, lastenlasten ja sisarusten välillä. Tämä isojen tilojen ongelma pitäisi siis ratkaista niin, että useiden satojen hehtaareiden metsätiloista ei tarvitse väkisin tehdä maatiloja. Maatiloillahan perintöveron 55§ huojennus on erittäin merkittävä. Huojennuksen kohdistaminen vain isoihin tiloihin taitaa vaan olla mahdotonta vaikka meillä on nyt porvarihallitus. Valitettavasti.

    Perikuntien purkaminen on jo nykyisin hyvin verotehokasta. Ensin pitää muodostaa metsätilayhtymä ja sitten yksi osakas voi ostaa muiden osuudet. Yhtymäosuuksien kaupasta muodostuu metsävähennyspohjaa ja luovutus on luovutusvoittoverosta vapaa mikäli metsätilan hallinta aika on yli 10v (perittävän ja perikunnan yhteinen hallinta-aika).

    Pete 18.2.2016, 08:37

    Erityisen tärkeää on, että mahdollista uutta huojennusta ei uloteta perintönä saatuihin tiloihin. Metsiä nimittäin perii yli 60v henkilöt ja voi perustellusti kysyä miten se parantaa yrittäjämäistä metsätaloutta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö senioreista löytyisi aktiivisia metsänomistajia ja –hoitajia. Isossa kuvassa kuitenkin tiedetään, että kun omistajan ikä lähestyy 70v, niin hoidon ja hakkuiden aktiivisuus loppuu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2016, 09:04

    Huojennuksen voisi rajata koskemaan vain lahjaveroa, jonka siis voisi vähentää puunmyyntien veroista. Samalla kannattaisi tutkia, mikä vaikutus olisi metsävähennyksen nostolla 100 prosenttiin.

    Tilan siirto kaupalla on sikäli harvalle käypä vaihtoehto, että vanhempi polvi ei yleensä ole se joka tarvitsee rahaa, vaan ruuhkavuosia elävä, perhettä perustava polvi.

    MaalaisSeppo 18.2.2016, 11:03

    Kyllä vanhempikin polvi rahaa tarvitsee, kun keski-ikäkin nousee jatkuvasti, mutta eläkkeiden ostovoima heikkenee. On myös otettava huomioon, että usein metsätilan omistajalla on useita lapsia, joita on syytä kohdella tasaspuolisesti.

    Itse olen ajatellut myydä metsätilani yhdelle lapsista ns. sukupolvenvaihdoskaupalla, jolloin hän saa tilan melko edullisesti ja itse saan saman hinnan kuin ulkopuoliselle myytynä verojen jälkeen. Jatkaja kyllä pystyy kuittaamaan ostohinnan tilan tuotolla ja hakkuusäästöillä ja rahaakin jää vielä itsellekin. Ellei pysty niin joku tässä metsätilakaupoissa mättää.

    Kaupan jälkeen voin tietysti palauttaa osan (n. 4000 €/3a) takaisin ostajalle ja myös muille lapsille. Lisäksi ilmaista metsänhoitotyötä. Eiköhän näillä ehdoilla homma kannata. Parannuksia ei ehtoihin tarvita. Elleivät nämä ehdot riitä, niin jälkikasvun kasvatuksessa on pahasti epäonnistuttu, eikä tilanne enää paikkaamalla parane.

    Reima Ranta 18.2.2016, 12:43

    Metsätilojen omistuksen nuorentamiseen ja tilakoon kasvattamiseen olisi paljon hyviä vaihtoehtoja, josta kaikki hyötyisivät. Väitän edelleen, että verotulot mieluummin lisääntyvät menettelyllä, eivätkä vähene.

    Kateusko on esteenä vai mikä?

    Maatalouden kaltainen ratkaisu isommille kokonaisuuksille, ennakkoperintösäännökset pienemmille. Maa- ja metsätilan erilainen verokohtelu on käsittämätön!

    Pienen metsäperinnön saajan kannatta ilman muuta myydä osaansa tai tila. Hakkaamalla verotus on huomattavasti suurempi.

    Petelle ym. kiitos hyvästä keskustelusta.

    Pete 18.2.2016, 19:36

    Metsävähennystä ei missään nimessä pidä kaavamaisesti nostaa 60 prosentista. Jos halutaan korottaa, niin luotetaan sitten valtion varoin kerättyyn metsävaratietoon. Jos olemassa oleva puusto on tiedossa, niin sille voi laskea arvon puutavaralajeittain. Jos kyseinen arvo on enemmän kuin 60%, niin käytettäköön sitä metsävähennyspohjana. Se olisi oikeasti se puuvarasto jonka ostaa ja muussakin liiketoiminnassa tuotteen ostohinnan saa vähentää myyntihinnasta. Näin ”metsävähennyspohjan hankinta” ei vääristäisi jo ennestään ylihintaisia taimikkotiloja.

    Metsävähennyspohjasta tulisi myös olla mahdollisuus ”kieltäytyä”. Tämä mahdollistaisi taimikkotilojen oston, kuntoon laiton ja edelleen myynnin. Nyt metsävähennyksen tuloutuminen estää käytännössä tämän varmasti kaikkien kannalta järkevän yrittämisen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 29)
1 2 3