Keskustelut Harrastukset Pihkapuu

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Pihkapuu

    Polttomoottorin tilalle ei kertakaikkiaan saada mitään uutta.
    Tuli mieleen että kun nyt tarvitaan nestemäisiä biopolttoaineita voitaisiinko pihkaa ja tervaa saada lisää.

    Vanha kansa tunsi menetelmän jolla puu saatiin pihkaantumaan ja siten lahonkestävämmäksi.

    Siis rikottiin kuori alhaalta ylös kasvavasta puusta jolloin mänty (ja kuusikin) suojautui pihkalla.
    Tämä tehtiin useana vuonna eri puolilta puuta, jolloin saatin puuta joka sisälsi runsaasti pihkaa.

    Siitä syntyy sitä biodiisseliä.

    Eikö tätä pitaisi nyt aikaansa edellä olevan metsänomistajan aloittaa opettelemaan ?

    Kuusen pihkaahan kerätään jo nyt ”Belarus puista”, puista joissa on harvennuksen tms muun syyn takia syntynyt kuorivaurio.

    Asia on ollut jo jonkin aikaa mielessäni niimpä käytinkin aamupaäivän männikkö petkelen kanssa.

    Kyseessä on kuivhkolla kankaalla kasvava uudistusta odottava hongikko.
    Tuloksena kolmisenkymmentä parkittua runkoa.

    Nyt kun keväällä neste virtaa alkaa pihka juosta.
    Tulee olemaan mukava seurata miten puut reagoivat.

  • 6 m3

    Kolosit tukkimannikon? Jatitko puihin elatin? Jos et, niin hukkaan meni koloaminen. Tuolla koloamisella olen tehnyt ensiharvennus kokoluokan puista luonnon lahosuojattuja siltatarvikkeita. Kestaa silta muutaman vuoden pitempaan pihkaisesta puusta tehtyna.

    Suden jälki

    Jokainen saa tehdä omalle mettäällen mitä haluaa, joten kokeilut sallittakoon. Toivoisin paljon enemmän erilaisia kokeita ja niistä kertomista täällä. Virallisen vaikka Metlan kokeiden luotettavuus on tietysti tieteellisesti paljon parempi, mutta esteeksi tulee hinta.
    Työryhmän tekemänä hinta on arvaan 1 000 000 euroa.
    Jos taas yksityinen sen tekee, niin matka ja työkuluineen sen hinta jää ehkä 1000 euroon. Nopeasti laskien 1/1000.
    Minulla olisi ehdotus.

    Etsitään metsänomistajista vaikka 1000 luotettavaa vapaaehtoista, jotka suostuvat tekemään jonkinlaista tutkimusta metsässään.
    Mhy:n kautta vapaaehtoiset varmasti löytyvät.
    He sitten vapaaehtoisesti tekevät metsissään näitä toimenpiteitä.
    Nyt metsänkasvatus on edelleenkin jostain ruotsinvallan ajalta, poislukien muutamat omasanaiset proffat.

    6 m3

    En kiella ketaan tekemasta omilla maillaan mita haluaa. Kaksi ensimmaista lausettani oli kysymyksia ja tarkennuksia. Koloanhan puita omissa metsissanikin. Puuhun taytyy jattaa elatti, kuorimaton kaista,jos puun haluaa pihkoittuvan. Puun pohjoispuolelle, jos paisteen puolelle jattaa, tulos ei ole niin hyva. Nuori puu pihkoittuu omien kokemusten mukaan paremmin. Sahapuuksi siita ei koloamisen jalkeen ole, pihka tukkii teran.

    Mäntymaita

    Sain viestin, että täällä keskustellaan pihkapuusta ja puun pihkottamisesta ja ajattelin laittaa muutaman sanan pihkatutkimuksen ja kehityksen piiristä:

    Tätä luontaista pihkottumista on kokeiltu mm. Etelä-Pohjanmaalla Stundarsin sydänpuuprojektissa. Samoin Metla ja VTT ovat tutkineet mm. puun luontaista lahonkestoa ja VTT on julkaissut jopa raportin lehtikuusen lahonkestosta. Joissakin tutkimusseminaareissa VTT on viitannut tähän lehtikuusitutkimukseen ja lopputulema oli, että lehtikuusen lahonkesto olisi jokseenkin sama kuin lappilaisen aihkimännyn. VTT oli ottanut tutkimukseen useita eri lehtikuusilajeja ja useita eri alkuperiä. Lehtikuusia oli otettu Suomesta, Keski-Euroopasta ja Venäjältä useista eri paikoista Euroopasta Tyynelle Valtamerelle asti. Lehtikuusen lahonkestoa pidettiin osin jopa myyttinä.

    Venäjän Karjalassa on kerätty metsätaloudessa pihkaa merkittävässä mittakaavassa vielä 1990-luvulla ja sieltä olisi saatavana hyvää aineistoa, koska pihkan valutuksen jälkeen tuloksena on erittäin pihkaista puutavaraa jota kyllä käytetään myös rakennushirsinä. Pihkapuuta voidaan kyllä sahatakin, jos huolehditaan terän voitelusta: pyörösahan tai vannesahan terään sopiva voiteluneste, niin kyllä siitä hirttä syntyy.

    Mäntymaita

    Pihkapuun teollinen vaihtoehto voisi olla puun mäntyöljykyllästäminen. Puu voidaan siis kyllästää teollisesti luonnon omilla pihka-aineilla. Mäntyöljyhän sisältää öljyjä ja pihka-aineita, joten kyllästys voidaan siis toteuttaa samoilla aineilla, joilla elävä puu suojaa itsensä luonnossa. Mäntyöljykyllästys on tulossa oleva uusi teknologia, mutta sitä on testattu tutkimuslaitoksissa jo toistakymmentä vuotta. Suomessakin on jo monia kohteita mm. kansallispuistoissa, joissa mäntyöljykyllästettyä puutavaraa on käytetty esimerkiksi retkeilyrakentamisessa.

    Mäntyöljykyllästäminen voisi antaa myös uusia vaihtoehtoja puun jatkojalostukseen, koska puutavara voidaan kyllästää tuoreena. Puusta tulee samalla vettähylkivää. Mm. pienpuuta on kyllästetty viinipaaluiksi, puutarharakentamisen tuotteiksi ja jopa leikkivälineiksi.

    Jo nyt tiedetään, että mäntyöljykyllästetty puu kestää hyvin lahoa niin maakosketuksessa kuin maanpinnan yläpuolisissa rakenteissa. Lisäksi on selvää, että kuluttajat mm. Euroopassa haluavat vaihtoehtoja perinteisesti painekyllästetylle puutavaralle. Parhaillaan onkin selvityksen alla, että voidaanko Suomeen perustaa mäntyöljykyllästettyä puuta tuottava laitos.

    Metsänomistajille asia on sikäli mielenkiintoinen, että iso osa tuoreena kyllästettävästä puutavarasta olisi pienpuuta: läpimitaltaan 4-15 cm. Prosessissa voidaan käyttää raaka-aineena sekä mäntyä että kuusta. Alussa laitos käyttäisi puuta 3 000 – 10 000m3 vuodessa. Markkinoilta on kuitenkin jo nyt nähtävissä, että laitoksen kapasiteettia olisi mahdollisuus kasvattaa käyttämään puuta jopa 100 000 – 300 000 m3 vuodessa. Vielä tämäkin määrä mahtuisi kohtuullisen mukavasti eurooppalaisille ympäristötietoisille markkinoille Aasiasta puhumattakaan.

    Leevi Sytky

    Jaha. ”Mäntymaita” lähetteli uutta ja mielenkiintoista asiaa, josta pinnat ja kiitokset.

    abietis

    Nyt olen tyytyväinen.

    Keskustelun avauksen tarkoitus on iskeä siihen selluteollisuuden kasvattamaan metsänhoidolliseen kartelliin jonka mielestä halpa sellu ja kuitupuu on vuosikymmeniä ollut ainoana tavoitteena.
    Nyt Suomi on pakotettu ottamaan huomiioon energiantuotannon vaatimuksiakin.
    Sellutehdashan muuten on energiantuottaja yli oman tarpeen.

    Puunkasvatuksessa täytyy olla muitakin tavoitteita kuin em suurteollisuuden vaatimukset.

    Jos lisäksi puulajivalintaa hallitsevat hirvemetsästjien vaatimukset, selluteollisuus ja jättimetsän omistus niin ”metsässä” ollaan monessa mielessä.

    Pihkaamisajatuksen takana on sivutuotteiden saanto ja hyväksikäytön lisääminen.,liikennepolttoaineet, energiasisällön kasvattaminen itse puuaineessa ja vaikkapa puutavaran lahosuojaus.

    Koska maaperän tuotto on kenkätty ulkomaalaisille kaivosyhtiöille niin kasvattakaamme puuta.

    6 m3

    Suomalaisen polttoainepolitiikan tietäen uusiutuvien osalta, pihkapuun käyttöä liikennepolttoaineiden valmistukseen saadaan odottaa kuin hepo kesää.

    Tuo puutavaran kyllästäminen tuoreena, minkä Mäntymaita toikin esille näkyi olevankin jo tätäpäivää.
    Tuoreen puun sisältämä vesi korvataan mäntyöljyllä.
    Oulusta Kajaaniin Rennforssin rantaan muuttanut Oululainen Eko-Pine sitä tekee.
    Asiasta oli juttua eilisessä Kainuun Sanomissa.

    Omakohtaisia kokemuksia tuosta mäntyöljystä on ulkokeinun suojaus käsittelystä tuolla öljyllä.
    Näyttäisi toimivan paremmin kuin muut puuöljyt, jotka ovat tarkoitettu sään armoilla olevien puutarhakalusteiden suojaamiseen.

Esillä 8 vastausta, 1 - 8 (kaikkiaan 8)