Keskustelut Metsänhoito Pihlajan ja raidan kasvatus

  • Tämä aihe sisältää 20 vastausta, 12 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten hemputtaja toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
  • Pihlajan ja raidan kasvatus

    Onko studiojoukkueella tietoa ja havaintoja pihlajan ja raidan kasvattamisesta sahapuuksi?

    Tuli hankittu tikkuhelvetti, jossa on nyt ensi tutustumisen jälkeen kostealla, liki lehtomaisella pohjalla ziljardi hentoa koivun ja haavan tikkua tuollaisessa 5-8 m pituudessa. Joukossa olisi myös pihlajaa ja raitaa.

    Ajattelin harventaa osan alueesta tavoitteena kasvattaa muutamia kymmeniä runkoja raitaa ja pihlajaa sahapuuksi.

    Miten noista saa sahapuuta kasvatettua? Voiko oksia leikellä kuten visakoivuilla? Kasvatetaanko ilmavasti vai runkoa varjostaen kuten tammi? Kauanko kestää, että lihoo järkevään sahauskokoon? Minkä kokoisena sahataan? Pitääkö olla oksatonta runkoa kuinka pitkästi?

    Kelpaako kauriilla, peuroilla, hirville? Vielä yli 5 metrisenä, mutta hentona?

    Miten tuollaisista erikoispuista voi saada tuloa? Nuppikuormaa ei oikein saa aikaiseksi erikoispuista?

  • Normandy

    Kiitos Anneli, oli hyvä linkki.

    Molempia pitää kasvattaa ”riittävän tiheässä”. Taitaa Metka-tiheydet olla liian harvoja…

    A.Jalkanen

    Varmaan kovan tiheyden voi korvata pihlajan kohdalla karsimalla, jota se ohjeen mukaan kestää. Itselläni on puumaisia pihlajia yhden kuvion nurkassa. Niiden alle on kasvanut uusi vesakko, joka oletettavasti karsii alaoksia. Pitää käydä vilkaisemassa olisiko niistä kehitettävissä laatupuita. Hauskaa harrastustoimintaa.

    Jean S

    Sanoisin, että meillä on ehkä jotain 15-20 metristä raitaa sekapuuna kuusikossa maalajilla joka on jotain väliltä hiesu-hiekkamoreeni. Kuusi siis olisi ehkä raidalle hyvä kirittäjä (ettei tule niin monirunkoisuutta). Voisi myös arvella, että raitaa voisi ehkä aika helpolla lisätä juurrutushormonin kanssa pistokkaista, mutta kokemusta ei kyllä ole.

    Sekä raidan että pihlajan osalta tulee mieleen, että mitenkähän nämä mahtaisivat onnistua vuororivein kuusen kanssa istutettuna sillä ajatuksella, että nämä raidat ja/tai pihlajat sitten poistettaisiin esimerkiksi kakkosharvennuksessa.

    Korpituvan Taneli

    Tässä reilu 10 vuotta sitten minulla oli 6 kpl pihlajatukkeja myynnissä aika järeitäkin. Panin paikalliseen sanomalehteen ilmoituksen ja Metsälehden myyntipalstalle. Yksi kyselijä oli, kun hänelläkin olis ollut pihlaja tukkeja, niin kysyi menekkiä. Ei siis ollut kyse laadusta tai hinnasta, vaan siitä ettei ketään kiinnostanut.

    Pihlaja ei kelpaa klapipuuksi kuin keskuslämmityskattilaan. Sen verran tympeä haju siitä lähtee, ettei sitä kyllä asuinhuoneisiin halua tuoda. Ileisesti sahattuna kuorittuna ja ehdottoman kuivana haju sen verran vähäinen ettei huonekalupuuna haittaa. Niin ja huonekalut yleensä lakataan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja

    Olen kokeillut joitain raita- ja paju lajeja laittamalla oksia isoon vesisaaviin kesällä niin kyllä niihin tulee ainakin juuria parissa viikossa musitaakseni. Vettähän pitäisi alkaa hapettamaan jos pitempään pitäs. En uskaltanut maahan kokeilla istuttaa niitä kun sitten jos niistä ei pääsekään eroon.

    A.Jalkanen

    Raita saattaisi lähteä pistokkaastakin kasvamaan. Aikoinaan Suonenjoen Metlalla iskettiin peltomaahan noin 20 senttiä pitkiä ja kaksi senttiä paksuja pajupistokkaita.

    Korpituvan Taneli

    Pistokkaista lähtevät paju, leppä. haapa ja jonkinverran myös pihlaja.

    Pihlajaa säästelen ainakin Korpituvan läheisyydessä, se on kiva koristepuu, eikä ole vaikea poistaa jos tarvetta tulee. Raitakin maisemapuuna menettelisi, mutta ne juurivesat ja siemensyntyiset pajukot, mitä se aiheuttaa ovat melkoinen riesa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Pajuvartiset lähinnä pistokkaista lähteviä. En oikein usko haavan lähtevän kovinkaan hyvin pistokkaasta. En ole ainakaan nähnyt. Pihlaja nyt on se pioneerikasvi joka ei tarvii kuin valoisan aukean metsämaan niin niitä vain alkaa sikiä. Veikkaisin siemenistä eniten.

    Korpituvan Taneli

     

    kyllä kuule Jees haapa on pajun sukulainen ja lähtee herkästi pistokkaasta. Raivasin tässä puron notkoa, johon olin istuttanut hybridi haapaa. Siinä pajujen kera meni sitten poikki kolmen sentin vahvuinen haapakin. Kejutti kovasti, mutta ajattelin kokeilla ja tökkäsin haavan pystyyn aukkopaikkaan. Oli syksy ja satanut reippaasti joten kosteutta kyllä riitti. Seuraava kesänä kävin katsomassa, niin minulla oli siellä kaksi haavan alkua kannosta oli noussut oikein terhakka 70 senttinen vesa ja ”pistokas” voi hyvin ja oli kauniisti lehdessä. Se on sitten eri juttu, mutta ilmeisesti pistokas syntyinen on kai aika herkkä sydänlaholle.

    Terveisin Korpituvan Taneli

    hemputtaja

    Kerran olen pihlajametsikön nähnyt. Aulangon puistometsän hoitaja oli raivannut yhden kuvion pelkälle pihlajalle. Oli ihan siistin näköinen alku. Pihlajat taisivat olla jotain parimetrisiä silloin ja siitä on vuosikymmeniä.

    Harmittaa hiukan kun ei ole havaintoa siitä mitä pihlajakuviosta syntyi.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)