Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sitä tässä juuri pohdin, kun sain metsäasiantuntijalta ohjeet keskittyä pikakasvatukseen. Syy: Jatkuvan runsaan hirvikannan vuoksi juurikäävän saastumassa maassa ei pysty kasvattamaan mäntyä tai koivua. Ainoa mahdollisuus on kasvattaa nopealla kierrolla kuusta, päätehakkuu ennen kuin juurikääpä pilaa tyvet. Viimeistään 50 vuoden kuluttua päätehakkuu.
Laadusta maksetaan kunhan läpivalaisu yleistyy sahoilla tai mieluummin jossain vaiheessa jo hakkuuvaiheessa.
Laadusta maksetaan jo esim. joulukuusikaupassa; nopeasti kasvava ei kelpaa joulupuuksi. Kohtuullisen hyvällä saa moninkertaisen hinnan verrattuna metsäteollisuuden käyttöön menevään puuhun.
”Laadusta maksetaan kunhan läpivalaisu yleistyy sahoilla tai mieluummin jossain vaiheessa jo hakkuuvaiheessa.”
Varmaan vialliset poimitaan 3D röntgenillä, jolla nähdään puun sisälle, niin tehdään jo monilla sahoilla. Mennäänkö sitten joskus siihen, että tukit aletaan hinnoitella lujuuden/luston paksuuden mukaan, eli lannoitus laskee tukin hintaa?
Tuskimpa siellä sahoilla röntgeniä käytetään, liian vaarallinen ja hankala. Taitaa ollla ultraääni jota puun läpivalaisuun käytetään.
Toivottavasti tuosta läpivalaisusta kehittyy tarpeeksi halpoja ja helppokäyttöisiä sovelluksia. Mieluummin vielä ennen katkontaa se homma.
Silloin kun tiedetään mitä puun sisällä on, voidaan helposti kehittää myös laatumaksutapoja. Tosin sahateollisuus on saanut mieleistään laatua bulkkihinnalla tähän asti. Muuten ei ole selitettävissä se että laatuun perustuvaa hinnoittelua ei juurikaan käytetä. Poikkeuksena jotkut erikoistyvet.
Kyllä moderneilla sahoilla on Röntgeniä käytetty jo muutama vuosi.
Suomen tehokkain saha on edelleenkin Vilppulan saha, joka käyttää lähes miljoona kuutiota tukkia ja tuottaa 460 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa.
Sielläkin tukki kuvataan Röntgenillä lukemattomia kertoja, eikä se aiheuta vaaroja, koska sahat on lähes täysin koteloitu.Tukit ”syöksyvät sahaan jopa 180 metriä minuutissa-nopeudella, joten vain konenäkö ja tietokoneet pystyvät laskemaan seuraavan terän asetteen.
En tiedä, kuinka paljon Vilppulan saha tuottaa rahaa, enkä sitä, onko se miinusta vai plussaa. Joskus sanottiin, kun se teki tappiota, että sitä tulisi paljon enemmän, jos se pysähtyisi.
On lannoitettu sellaisiakin metsiä joissa kasvu on ollut melko hyvä jo ennen lannoitustakin. Onhan selvää ,että 1,5 cm kasvulustot kasvattava puu on hauraampaa kuin 0,5 cm lustoinen puu. Metsiä pitäisi lannoittaa järkevästi, eikä pikakasvatusta suosien.
Metsien lannoitus on fosforin kaatamista vesistöihin. Järjetöntä touhua, joka pitäisi kieltää välittömästi. Maapallon fosforivarat lopuu muutenkin muutamassa kymmenessä vuodessa, niille on tärkeämpääkin käyttöä kuin sellupuun kasvatus. Sellupuuta kasvaa muutenkin ylimäärin kymmeniä miljoonia kuutioita vuodessa pelkästään Suomessa ja tropiikissa aivan määrättömästi.
Turvemaiden terveyslannoitus puutuhkalla on eri asia. Rakeistettuna ja hidasliukoisena vaikutus kestää kymmeniä vuosia. No se onkin metsästä otettujen ravinteiden kierrätystä eikä kuten fossiilisia e-lähteitä enemmän vaativan apupaskan käyttö, joka on haitallisempaa ympäristölle ja usein puun laadullekin .
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään