Keskustelut Metsänhoito Pintapaineet

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 110)
  • Pintapaineet

    Merkitty: 

    Metsäkoneiden, (Yksi kuuluisimmista hakkuukoneita koskevista myyteistä on, että hakkuukone on painava. Mutta todellisuudessa hakkuukone on kevyt. Pintapaine hakkuukoneen pyörien alla on samaa luokkaa kuin ihmisen jalan alla.)  Tämä minua hämmästyttää, voiko olla todella näin?  Tein juuri puukaupat,  puut nbäyttävät olevan haluttuja, ja saa nähdä korjaavatko  talvella vai kesällä, todennäköisesti  kesällä kun on hyvä kohde.  Jälkeenpäin alkoi askaruttaa, mikä on rekkojen pinta paineet, kaukokuljetukseen lliittyvien kuorma autojen pinta paineet ,,,, perssana siinä riittää tulevaisuudessa mielenkiintoa. Helspottas kovasti jos tietäs kummassako ovat  kovemmat pinta paineet rekassa  vai metsätraktorissa.  Ymmärrän kyllä, rekka menee kerran mutta metsätraktori  viis tai kymmenen kertaa, kuulema.  Yks tuttu lohdutti, elä huoli, sillä mitä ootte sopineet ei ole väliä, luitko pienen präntin… en.  Onneksi vanhuudessa on mielenkiintoisia asioita odeotettavissa, kauppojen myötä.

    Niin että metsäkoneen pinta paineet ovat juuristovahinkoja ajatellen eivät ole ongelma, samaa luokkaa kuin ihmisen?

  • Tomperi

    Mehtäukon kanssa olen samaa mieltä, jos tosiaan mehtäkoneet menis tosi nopeesti ni uppoisivat vähemmän, senkin takia pithää olla suorat ajourat.  Eehän kukkaan uskonut ennen kuin yks vähemmän viisas kokkeili moottorikelkalla pyssyykö se pinnalla ja ku riittävän noppeesti ajjaa niin pyssyyhän se, loppu onkin historia koristelemmoo… tulivatten vesiskootterit, ee niitä skoottereista kehitelty…

     

    Perko

    Oli mopon jälki jolhot joista ei traktorilla  yli päässyt eikä ollut pystypuita aukossa  vinossa. Selittivät mo:lle;  kun sinulle tulee laikuttaja niin se tasailee jälkiä samalla .  .  Ei tullut !

    Puuki

    Mulle tuli kerran ajokone viikon myöhässä ja alkoi sataa vettä rankasti ennen sitä.  Syntyneet vesivaot sovittiin yhtiön miehen kanssa peitettäväksi kaivinkoneella ja tehtiin siihen sitten  samontein penkkatie.  Toiselle puolen uratietä siis uusi oja ja urat umpeen.   Uran varresta kaatuneet ylimääräset puut meni myös firman piikkiin korvattaviksi.

    mehtäukko

    En vertuuttanut Antonovia nopeuteen, vaan, että jos on kuljetettavaa tavaraa paljon, siipien kantopinta-alaa on oltava sen mukaisesti.

    Perko

    Lisään tuhon M-Ukon  Antonov An-225 air- mystiikkaan, että lennossa sen liki 90 metrisen siiven yläpinta vetää 200 tn voimalla kuoppaa  ja alapinta polkee 100 tn voimalla alas.  Pyörteet ovat sen mukaiset  perässä. On sattunut harmittavasti suuren koneen  startti tuollaiseen jättöhärdelliin , niin ei riittänyt ohjaimissa varat, kyvyt  ja heti siipi edellä kentän päähän.  Muistan, An-255 oli juhlava näky Kiovan kentän reunalla.  No , ryzzät  särki senkin.

    Hieman sama ilmiö on suolla silloin 20 -30 tn vaeltaa kevyesti yli,  tuntuu tärinä aika kaukana ja  suo hytäjää.

    hemputtaja

    Epäilevät suolla ajoa ja syystäkin. Ainakaan mossella ei kannata yrittää eikä juuri kuormankaan kanssa.

    Taitava kaveri kyllä ajaa vajaalla kuormallakin, jos on telat. Olenpahan nähnyt kun seiskan pillari ajelee menemään. Eka sääntö on että ei saa suon pintaa rytyyttää rikki. Käännötkin on tehtävä suurella, varovaisella kaarella ja pitää varoman, että alle ei kerry turvepatjaa.

     

    Jätkä

    Kun pillarilla ajetaan pehmeällä suolla, niin pinta saattaa kestää hyvin kerta-ajelun, mutta jo toinen kerta on hieman vaarallisempi, koska pillarissa on suorat telalaput, joiden päät myös ovat suora, eli ne kanttaavat tehokkaasti. Kaarreajelussa pillarissa ei pitäisi joutua käyttämään kääntöjarrua, koska se mielestäni moninkertaistaa repis- ja uppoamistaipumuksen. Eli vain veto pois sisäpuolen telalta ja tasaista menoa.

     

    Pehmeillä ajopaanoilla suoritettiin ennen polkemisvaihetta, jossa maataloustraktorilla erilaisin varustein ajeltiin baanat läpi hyvällä kelillä.olipa polannejyriäkin perässä ja pakkanen rakensi kantavan pohjan. nykyään sellainen on tietenkin niin ”Mielettömän kallista”, kun esim osto-Hemmokaan ei pysty kävelemään palstalla ennen 0ostoa ja korjuuta, kun on niin kova kiire pullakahville ABC:lle tms.

    Jos uskoisi kaiken, mitä Korjuu – ja kone-Hemmot päästää suustaan ( mikä perustuu suureksi osaksi täysin heidän omalle mielikuvitukselleen ja oman laiskuuteensa peittelyyn, niin kaikki – jopa muutaman kuitunauhan vetäminen maastoon on mielettömän kallis ja turhaan työllistävävä vaihe ) -Niin puunkorjuun kustannukset ovat vielä paljon suuremmat kuin se, mitä siitä maksetaan. Jos ainoa – ja paras korjuutyön jäljen ja laadun tae on hakkuukoneen puomi, jota ei edes osata käyttää, niin hukassa ollaan. Jos kolme metreiä leveä kone vaatii kuuden metrin väylän, niin jotain on jäänyt kone-Hemmolta käsittämättä.

    mehtäukko

    Nauhoistakaan ei aina ole apua, jos suota on ympäriinsä harvennuskuviolle. Siinä on käytettävä järkeä.

    Leimikkokeskittymä on hakattava ja ajettava lomittain siten, että polkaistut kokoojat ehtivät jäätyä. Nyt pyhinä napsahti 30 asteen pakkaset. Kyllä Kittilän Betoni kovettuu, ja alkuviikosta on rautatiet alla…

    Rane
    suorittava porras

    Jätkä on tippunut totaalisesti kärryiltä. Nykyään palstalle painellaan monesti parin viikon sisällä kaupantekohetkestä. Paanoja pakkaillaan erikseen vain poikkeustapauksissa. Pakkaaminen tahdään työskentelyn edetessä niillä metrisillä pillarinteloilla ,jotka motossa on alla.

    Minkä takia motokuskin pitäisi rämpiä jopa pimeässä pitkin palstaa lippuja kiinnittelemässä ,kun pomotkaan ei sitä halunneet tehdä edes päivänvalossa? Niiden lippujen virittelykin loppui siinä vaiheessa ,kun joutuivat tilille väärään kohtaan merkityistä ajourista. Tuolloin yhtiö joutui vastuuseen epäonnistumisista , mikä tarkoitti maksuvelvoitetta kustannuksista ,joita mahdollisesti aiheutui koneen uppoamisesta merkitylle uralle. Muutaman vetohomman ,peräremontin ja moottorivaurion maksoivat , mutta sitten ulkoistivat riskin kyselemättä yrittäjille. Tästäkin jo 30 vuotta aikaa.

    Niitä liputuksia ei tarvita ,jos palsta on asianmukaisesti raivattu ja näkyvyys työmaalla riittävä.

    Puomi on myöskin ihan laillinen apuväline tiheysmittauksissa. Ollut jo 30 vuotta. Sen avulla saadaan riittävä tarkkuus mittauksiin . Eri asia on , jos työpisteeltä ei löydy ennen hakkuutakaan riittävästi kasvatuskelpoisia puita mitattavaksi. Samasta syystä ne uratkin levenevät ,kun kolmen metrin reiästä ei mahdu ja seuraava runko on kolmen metrin päässä poistettavasta puusta , uraleveydeksi muodostuu 6 metriä.

Esillä 10 vastausta, 101 - 110 (kaikkiaan 110)