Keskustelut Metsänhoito Pintapaineet

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 110)
  • Pintapaineet

    Merkitty: 

    Metsäkoneiden, (Yksi kuuluisimmista hakkuukoneita koskevista myyteistä on, että hakkuukone on painava. Mutta todellisuudessa hakkuukone on kevyt. Pintapaine hakkuukoneen pyörien alla on samaa luokkaa kuin ihmisen jalan alla.)  Tämä minua hämmästyttää, voiko olla todella näin?  Tein juuri puukaupat,  puut nbäyttävät olevan haluttuja, ja saa nähdä korjaavatko  talvella vai kesällä, todennäköisesti  kesällä kun on hyvä kohde.  Jälkeenpäin alkoi askaruttaa, mikä on rekkojen pinta paineet, kaukokuljetukseen lliittyvien kuorma autojen pinta paineet ,,,, perssana siinä riittää tulevaisuudessa mielenkiintoa. Helspottas kovasti jos tietäs kummassako ovat  kovemmat pinta paineet rekassa  vai metsätraktorissa.  Ymmärrän kyllä, rekka menee kerran mutta metsätraktori  viis tai kymmenen kertaa, kuulema.  Yks tuttu lohdutti, elä huoli, sillä mitä ootte sopineet ei ole väliä, luitko pienen präntin… en.  Onneksi vanhuudessa on mielenkiintoisia asioita odeotettavissa, kauppojen myötä.

    Niin että metsäkoneen pinta paineet ovat juuristovahinkoja ajatellen eivät ole ongelma, samaa luokkaa kuin ihmisen?

  • Puuki

    Olethan itsekin siirtynyt näemmä moton puikoista läppärin ääreen ja sen käyttöön.  Parempi olisi kyllä olla sinunkin moton puikoissa.    Teoria tukee käytäntöä jne…

    mehtäukko

    Ne on ne tuurit, ja välillä huilataan.

    Jätkä

    Asiaa voi teorisoida ihan niin paljon kuin kehtaa vängätä.  Kuitenkin esim tyhjän ajokoneen on nähty kaatuvan sileällä konehallin pihalla, kun ammattitaitoinen kuljettaja on saanut tehtäväkseen sen kaatamisen. Ja huomauttaisin, että kourassa ei ole ollut mitään.

    Sama kuljettaja on myöhemmin esittänyt tekniikan, jolla sama, edelleen kyljellään oleva kone nousee pystyyn omin voimin. Näytön paikka: Normaalimetsäoppilaitos / Kuru. On huomatava, että kyljellään moottori ei saa käydä kovin pitkään.

    Itse olen kaatanut koneen ihan omaa kokemattomuuttani, mutta pystyyn nostin sen hakemalla taljan. jolla kieräytin sen pystyyn. Helppo homma, paitsi jalkaisin jouduin hakemaan taljan n. kilometrin päästä.

    On aivan turha väittää, että koneen toisen puolen pyörät eivät nouse irti maasta, kun pitkällä puomilla nostetaan enemmän kuin se jaksaa nostaa ja sitten vielä kiskaistaan puomia sisään. Liikettä voi tehostaa runkonivelen avulla!

    Aikoinaan Jämsänkoskella konekuskioppilaat pitivät aina kunnon harjakaiset, kun joku onnistui kaatamaan koneen.

    Joskus Hämeenlinnassa olin konetyömaalla ja kävelin yhden huippukuskin ajokoneen perässä, kun hän tuli täyttäkin täydemmän kuorman kanssa metsästä aika reippaasti. Välillä oli takateli toiselta puolen ilmassa, kun maasto ei ollut aivan tasainen. Mutta ammattitaito oli riittävä, eli kone ei kaatunut.

    metsä-masa

    Minulla tuli edellä mieleen oman leimikon esimerkki, nyt jo vuosikymmenen takaa, jonka painumia tarkasteltiin lähikuljetuksen jälkeen.

    Leimikkoa korjattiin talven viimeisillä lumilla. Hakkuu meni mallikkaasti, kuten aina, mutta lähikuljetus viivästyi ajokoneen konerikon vuoksi, viive oli kaksi viikkoa ja siihen mennessä talven läkikuljetuksen kelit vaikeutuivat. Yrittäjän lainaan saama kone oli työkuntoinen, mutta kapealla telavarusteilla, joten uraverkostoon tuli tarkastelun ja korvauksen aihetta.

    Tästä tulikin varottava esimerkki, siitä miten puunoostaja lähti tilannetta selvitämään, ” eli tasataan urat ja varasto kaivurilla siistiin kuntoon, jonka seuraava kesä ennallistaa ja heinittää, ja joka jatkossa palvelee myös maataloustraktori käytössä ym. …

    Korjaus esitys tuntui aluksi aivan hyvältä kun koneiden remontiakaan ei kukaan voi ennalta tietää ja hakkuun jälkikin oli sitä samaa hyvää työtä, mutta se kuusikon juuristo, no näistä lähikuljetuksen tuomista haitoistakin saatiin kokonaisvaltainen tatkaisu aikaan ! !

     

     

    mehtäukko

    ”…nostetaan enemmän kuin jaksaa nostaa…” Joopa joo. Nostureissakin on paineensäädöt,varot ja ohje-arvot…

    Varmaan kohta yksipyttyinen kone tuo 20 tonnin kuormia… 🙂

    Metsuri motokuski

    Taitaa joku kirjoitella teoriasta ja toiset käytännöstä. Aika vissi ero. Tuo jätkän kertomus koskee varmaan traktorin kärryä. Metsäkoneessa on runkolukot jotka estää aika hyvin kaatumiset. Kunhan ehtii vain nostaa jalan kaasulta. Tuo metsäkoneen kaataminen on kuskien vala. Se tahtoo osua jokaisen kohdalle jossain vaiheessa uraa. Minäkin olen kaatanut koneen havukasaa vasten ja yhden kerran keskelle tietä.

    Jätkä

    Kun maataaloustraktorin metsäkärryn kuormain on aisalla ja ajetaan kolmimetristä kuitua, eikä viitsitä kuormatilaa muokata lyhyelle tavaralle, niin nivelaisa voi käydä turmiolliseksi, varsinkin jos siinä on automaattiohjaus.

    Kerran kaatui sellaisella yhdistelmällä peräkärry, kun oli kukkurakuorma, hyvä kantavuus maapohjalla ja sileä maanpinta, paitsi oli tukkipuun kantoja.Traktori pujotteli kantojen välistä pienellä vaihteella mutta kaasupoljinta polkien.

    Kun kärryn olisi pitänyt oikaista yhden kannon toiselta puolen, ohjasikin automaatti sen telin kurvaamaan just kannon päältä, samalla aisa oli mutkalla oikealle. Hydrayliöljyllä oli sen varran kiire siinä vaiheessa, että se nykäisi aisan mutkalla oikein tempaisemalla, painopiste siirtyi samalla hetkellä (Teli oli pitkien tukkien ajoasennossa) – kärry mätkähti nurin.

    Siitä selvittiin: Nosturilla kärry tyhjäksi, jaksoi nostaa puomin toiselle puolelle, sieltä kantoon / juureen kiinni ja vetoja, Tukijalkaakin pääsi jossain vaiheessa käyttämään – ja sieltähän se nousi.

    Nosturilla saa nostaa niin paljon kuin pystyy, jos arvot on säädetty oikein. Kyllä puomi tulee alas, jos kuormaa on liikaa.

    Puuki

    Ei tarvi kovin kummoista laskelmaa selvittämään painon jakautumista metsäkoneen eri puolille syntyvän paineen arviointia varten.  Peruskoulun yläaste tasosella matematiikalla selviää.   Kovalla korjuualustalla pintapaineella ja /tai pistekuormalla ei ole juuri merkitystä mutta kesäkelillä varsinkin kuusikoissa on.

    Jätkä

    Eipä siinä paljoa matematiikkaa tarvita, kun mieltää tilanteen, jossa metsäkone, joka painaa kolmekymmentä tonnia – kallistuu niin paljon, että toisen puolen pyörät ovat ilmassa. Veikkaan, että maata vasten jääneiden renkaiden alle kohdistuu  likipitäen kolmenkymmenen tonnin paino. Ja kaikki tämä siitä riippumatta, onko nosturi keskellä vai sivussa rungon päällä.

    mehtäukko

    ”…kolmekymmentä tonnia – kallistuu ja toisen puolen pyörät ilmassa…”   🙂

    On tämä totisesti satusetien valtakunta!

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 110)