Keskustelut Metsänomistus Pistiäiset

Tämä aihe sisältää 9 vastausta, 7 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Pinsiön vaari 4 vuotta, 1 kuukausi sitten.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)
  • Pistiäiset

    Niitin tänään metsäteiden laitoja ja muutaman kerran piti nousta kopista katsomaan kun pistiäiset on syöneet männiköitä pahan näköiseksi. Onko toisilla samanlaisia havaintoja?

  • Hyöteikkö

    Jos noiden sellutehtaiden lähistöllä liikut, niin ei ole mikään outo näky. Ilmeisesti ruskomäntypistiäinen.

    Portimo

    Noita tuhoja näkee aina silloin tällöin. Varastojen lähellä on myös ytimennävertäjän jälkiä mäntyjen latvoissa.

    Portimo kävi tänään levittämässä salpietaria piensäkeistä. Ei siellä tuollaisia pistiäisiä ollut mutta muuten oli kavereita. Sen verran oli lämmintä, että ei voinut pitää paksua puseroa. Kyllä pistivät ja purivat ranellipaidan läpi. Isot paarmat olivat lähteneet liikkeelle mutta nehän eivät ole onneksi pahimpia. Ojien lähellä pölähti mäkäräisiä ja sääsket pommittivat tasaisesti. Selkää kutisi mutta kyllä illalla tuntui hyvältä ottaa kovat löylyt ja vihtoa selkänsä tuoreella vihdalla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Missä päin ovat pistiäiset vaivana? Syövätkö toukat uusia vai vanhoja männyn neulasia? Jos niitä on oikein paljon eli laajalla alueella, sitten kannattaisi ilmoittaa metsäkeskukseen.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Hyöteikkö:
    ”Jos noiden sellutehtaiden lähistöllä liikut, niin ei ole mikään outo näky. Ilmeisesti ruskomäntypistiäinen.”

    Jos on kysymyksessä Ruskomäntypistiänen, joka syö Männyn edellisen vuotisia neulasia, niin ei kyllä taatusti ole mitään yhteyttä sellutehtaisiin. 60-luvulla oli ns lauhanvuoden alueella hyvin laaja ja useampivuotinen tuho ja sellutehtaat olivat satojen kilometrien päässä.

    Kuorellisen puun varastopaikkojen läheisyydessä, mm. sellutehtaat, esiintyy kyllä hyönteistuhoja, mm Annelin mainitsema ytimennävertäjä.

    Mikä sitten on tällä lertaa todettujen tuhiojen aiheuttaja, selvinnee aikanaan.

    Meilläpäin en ole nähnyt tai kuullut hyönteistuhoista, tänä vuonna.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Hyöteikkö

    Täytyy tunnustaa virheeni. Ruskomäntypistiäisestä kirjoitin, mutta ytimennävertäjää tarkoitin.

    Salonpoika

    Täällä ajelin ihan omia teitä Savonlinnan eteläisellä kolkalla. Lauantaina juttelin naapurikyläläisen, tuosta Pihlajaveden saaresta, kanssa ja hänellä oli samanlaisia havaintoja. Kyseessä lienee ruskomäntypistiäinen koska tämänvuotinen neulasto jää syömättä. Niitä oli paikoin jo viimekesänä, erityisesti vaikuttivat viihtyvän rantamilla. Muistelen että aikoinaan, olisko 1980-luvulla, olisimme Metsäkeskuksen toimihenkilön kanssa ottaneet meiltä neulas- tai oksanäytteitä pistiäismäärien tutkimista varten. Kai ne tutkimuslaitokselle toimitettiin ja minullakin jossain arkistossa vastaus asiaan pitäisi olla. Pitää seurailla tilannetta ja kysäistä vaikka kiinnostaako asia Metsäkeskusta, joskin näinä päivinä sieltä taitaa melkein kaikki olla soutamassa tai oopperassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäkoneet eivät levinneisyyteen vaikuttane: pistiäiset vaihtavat paikkaa tehokkaasti lentämällä. Pahoja epidemioita on torjuttu monisärmiöviruksella. Eliöstön monimuotoisuus voi vaikuttaa jonkin verran koska toukat ovat lintujen ravintoa, ja voisi ajatella että sitä virustakin, kuten muitakin epidemioilta suojaavia loisia, esiintyisi enemmän monimuotoisissa systeemeissä.

    rekkamies

    Energiapuu terminaalin ympäristössä mäntyjen latvat alkavat harsuuntua monta vuotta jatkuneen puun varastoinnin seurauksena.
    Paljon hyönteisiä näyttää kuormien mukana tulevan, ovathan puut monesti vuosia maanneet jo tien varressa. Västäräkki oppinut todella rohkeasti pyörimään kouran ympärillä kuormaa purettaessa, varmaan helposti saa siinä syömistä. Myös tikka lentelee terminaalissa jatkuvasti.
    Terminaalissa olevan vanhemman kantokasan alta kurkistelee öiseen aikaan neljäkin ketun poikasta uteliaana samaan aikaan.

    Pinsiön vaari

    Kauan sitten Tampereen Pyynikin männiköitä vaivasi ytimennävertäjät. Toivat ainakin kolmena kevättalvena sinne maastoon tuoreita mäntypöllejä. Nävertäjät meni niihin mieluummin kuin kasvaviin puihin . Ennen kun kuoriaiset tuli ulos pöllit vietiin kuorintaan. Näin saatiin ytimennävertäjät kuriin. Tämä mäntypistiäinen taitaa aina jossainpäin vaivata metsiä. Kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja massaesiintymiin ei taideta vieläkään tuntea. Monisärmiövirusta oikein pahoihin paikkoihin käytetään harkinnan jälkeen.

    Pistiäiset on laaja hyönteisryhmä jolla on myös hyödyllisiä taipumuksia. Ovat tärkeitä pölyttäjiä (osa). Jokaisen metsän ja maan kanssa puuhaavan kannattaisi tehdä pistiäispönttöjä. Netistä löytyy hyviä ohjeita! Nuorisoa kannattaisi ”juonia” mukaan.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)