Keskustelut Metsänhoito Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 168)
  • Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

    Hirvieläinten kaatolupamaksuilla kerätään vuodessa noin 5 miljoonaa euroa.
    Kaatolupamaksuilla kerättävät varat on tarkoitettu käytettäväksi hirvituhokorvauksiin. Menettelyyn liittyvä byrokratia ja välistäveto on tehnyt sen, että metsänomistajille on päätynyt tuhokorvauksina pienimmillään vain noin 10% varoista.

    Kaatolupamaksut voitaisiin poistaa ja ohjata tuo 5 miljoonaa suoraan metsästäjiltä metsänomistajille. Ei kannata kierrättää rahaa prosessin kautta, jossa siitä häviää 90%.  Tämä voisi tapahtua maanvuokran kautta, jolloin kukaan ei pääse vetämään välistä. Kaatolupamaksut muutettaisiin maanvuokraksi.

    Tuhot ovat keskimäärin suoraan verrannollisia hirvieläinkannan paikalliseen suuruuteen ja siten myös kaatomäärien suuruuteen. Kun maanvuokra sidotaan kaatomäärään, se vastaa metsästysseuran kannalta tilannetta, jossa kaatolupamaksut ovat vaihtuneet vastaavalla euromäärällä korotetuksi maanvuokraksi, eli metsästyseuran kannalta muutos voisi olla kustannusneutraali.

    Riistakeskuksen esittämä maanvuokramalli olisi sopiva pohja vuokralle, jossa vuokran määrä on sidottu saalimäärään ja 30% metsästyksen arvosta ohjautuisi maanomistajille.

    https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf

    Korvaus on monille maanomistajille liian pieni tuhoihin nähden, mutta saattaisi sillä saada ostettua esimerkiksi Trico syönninestoaineet taimikoiden suojaamiseen.

  • harrastelija

    On ihmeellistä kuinka näinkin selvästä asiasta saadaan ylivoimainen? Yleisesti on tiedossa, että sorkkaeläinten määrä on Suomessa liian suuri. Suurimmat vahingot tulevat liikennekolareissa, metsän hoidossa ja myös maataloudessa.

    Monesti on syyllistetty metsästäjiä, mutta suurin syyhän on lupien antajissa. Esim. alueellamme on ylitiheä hirvikanta vuodesta toiseen. Kannan harventamiseksi haimme seuran puitteissa lupaa 25 hirven kaatoon. Saatiin peräti 10 hirven lupa – tämä näistä ”huomioon ottamisista” ja ”kuuntelemisista”!

    Ei siinä tarvitse muuta kuin lyödä lukkoon jäävien sorkkaeläinten ylärajat ja velvoittaa luvan saajia myös ne toteuttamaan. Turhaa byrokratiaa tämä muu kohellus! Kaiken huippua on luulla petojen hoitavan tämän asian.

    Varsi

    Viron malli:

    Metsästäjät ja maanomistajat(useasti maanviljelijät) sopivat keskenään minimi kaatomäärät. Viranomainen käsittääkseni vahvistaa kaatomäärät. Metsäsästäjät ylittävät kaatomäärät jos arvioivat kannan olevan korkea ja näin myös tapahtuu. Siellä metsästäjät myyvät pääosin lihat ja rahat jaetaan jollakin perusteella tai sitten niillä tehdään yhteistä hyvää, esim jahtimajoja rakentamalla. Majaa sitten vuokrataan esim juhliin. Virossa on huomattavasti jahtiturismia, jotka jättää euroja metsästys seuroille. Monissa seuroissa halutaan maksimoida eurot eli kanta terveenä, mutta kuitenkin niin ettei vahinkoja syntyisi. Jos sorkka eläimet aiheuttaa vahinkoja, on metsästäjät jossain määrin korvausvelvollisia. Nyt kun siellä sikaruton takia siat ammuttu lähes loppuu, vahingotkin pienempiä. Siat savi metsässä kuin kaivinkoneita. No ei se sielläkään aina helppoa ole, kuluneena syksynä Saarenmaalla metsästäjät uhkasivat olla ampumatta ainuttakaan, jos minimäärä ei asetu viranomaisten suosituksen mukaiseksi. Siitä tehtiin sovinto, kaatomääriä hieman nostettiin maanomistajien vaatimuksesta. Nyt tilastot osoittaa että useat seurat kuitenkin selvästi ylittäneet kaato tavoitteet. Virossa raha ohjaa metsästystä.

    Peoleo

    Virossa on myös maakunnallinen ”riistaneuvosto”, joka asettaa maakunnalliset kanta- ja kaatotavoitteet sorkkaeläimille ja viranomaiset vahvistavat luvut. Mikäli metsästysalueen käyttöönsä saanut metsästysseura/seurat eivät toteuta tavoitetta, voidaan alue ottaa heiltä pois. Alue saadaan käyttöön 10 vuodeksi. Oman  kokemuksen perusteella voin sanoa, että malli ei ole riistakantojen säätelyssä ja vahinkojen estossa aivan ”vedenpitävä”, sillä olen henkilökohtaisesti törmännyt Virossa myös tapauksiin, joissa metsästäjät ovat päättäneet kesken kauden olla  ampumatta edes vähimmäiskaatomäärää. Kaatotavoite on saatu täytettyä sillä, että osa saaliista on vain ”kynällä” ammuttua. Näin on myös vältetty velvoite maksaa mahdolliset riistavahingot, jotka olisi langenneet maksettaviksi ellei vähimmäiskaatokiintiötä olisi täytetty. Yleensä kaatomäärät ovat toki suurempia kuin mitä vähintään olisi ollut pakko kaataa. Paperilla tapahtuneita kaatoja oli erityisesti  kymmenkunta vuotta sitten, kun Virossa oli pari tosi runsaslumista talvea ja metsästäjät havaitsivat kesken jahtikauden metsäkauriiden laajamittaisen kuolemisen mm. ähkyyn. Syy ähkyyn oli yllättävää kyllä villisioille tarkoitettu ylenmääräinen viljaruokinta, joka aiheutti varpuravintoon tottuneille kauriille vatsalaukussa olevan ravinnon vaahtoutumisen. Vanhemmat ihmiset tietänevät, että tämä oli ennen yleistä kotieläimilläkin. Eläinlääkäri tuli ja teki neulalla reiän kotieläimen  kylkeen, jolloin paine helpotti ja keuhkoille tuli taas tarvittava tila hengittämiseen.

    Afrikkalainen sikarutto teki melkoisen loven virolaisten metsästysseurojen ja maatilamatkailuyritysten villisikabisnekseen. Joillakin alueilla villisikakanta kuoli lähes yhettömiin ja metsästysbisneksestä jouduttiin useilla alueilla luopumaan kokonaan.

     

     

    harrastelija

    Ei meidän metsästyskäyttäytymistä Viron vastaavaan voi verrata. Ilmasto Itämeren etelän puolella on jo erilainen ja järjestelmä myös. Riistamäärät ovat hyvinkin erilaisia, sikarutto kyllä niitä on tasoittanut villisikojen osalta.

    Ilmaston lämpenemisen vuoksi Etelä-Suomessa alkaa olla vähälumisen talven vuoksi yhä enemmän kauriita ja villisikojakin. P-Suomessa ei riistaa juuri liikaa ole. Hirvetkin on mielestäni helppo hoitaa oikealla valinnalla kuntoon, jos päättäjät vain ”ottaisivat huomioon” metsästäjien ilmoitukset.

    Hupaisaa näytelmää käydään Ylä-Kainuussa Valtion metsien metsästysoikeuksien jakamisessa. Sopiva ryhmä (n. 10 hlöä) voi vuokrata metsästysoikeuden. Siellä onkin etelästä tulevia tosimetsästäjiä. Ei tarvitse hoitaa riistapeltoja eikä nuolukiviä. Kiintiö on esim. yksi hirvi/porukka. Sitä hirveä sitten jahdataan koko syksy – ja aina takaisin kotiin lähdettäessä peräkärryssä on se yksi hirvi !?

    Gla

    Harrastelija: ”Ilmaston lämpenemisen vuoksi Etelä-Suomessa alkaa olla vähälumisen talven vuoksi yhä enemmän kauriita ja villisikojakin.”

    Talviruokinta on edellytys noiden menestykselle.

    jees h-valta

    Metsästäjiä SAA syyllistää koska he juuri tekevät hyvin epälookista talviruokintaa. Muuten en enää heidän toimintaansa kritisoi. Mutta kauriit vain ovat jo NIIN järjetön ongelma että metsästysseuroissa pitäisi ilman muuta nopeasti saada kielto ruokinnasta jäsenilleen.

    Tolopainen

    Etelä-Suomen metsät tulevat kuitenkin tuhoutumaan kun ilmasto lämpenee nopeasti, sinne tulee Unkarin ilmasto viidessäkymmenessä vuodessa. Unkarissa ei metsiä kasva, vain pensaikkoa. Siellä on riistan hyvä lymyillä. Kannattaa alkaa keskittymään metsästysmatkailuun ja unohtaa kuitupuun kasvatus.

    MJO

    Miksi tänne tulee juuri Unkarin ilmasto? Miksei Saksan tai Ranskan, joissa metsiä kasvaa?

    A.Jalkanen

    Syysruokinta ja riistapellot auttavat metsästystä, mutta metsästysajan loputtua myös ruokinta pitäisi lopettaa.

    mehtäukko

    Eikö jo ole vatvottu tarpeeksi sorkkaeläin ongelmia?

    Eteenpäin asiassa konstilla jos toisella ja ”liikkuvat taakse”.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 168)