› Keskustelut › Metsänhoito › Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 14 15 16 17

  • Sorkkaeläimet kuriin rahalla tai kansalaisaloitteella?

    Sent on: 23.9.2018, 10:59

    Merkitty: 

    Hirvieläinten kaatolupamaksuilla kerätään vuodessa noin 5 miljoonaa euroa.
    Kaatolupamaksuilla kerättävät varat on tarkoitettu käytettäväksi hirvituhokorvauksiin. Menettelyyn liittyvä byrokratia ja välistäveto on tehnyt sen, että metsänomistajille on päätynyt tuhokorvauksina pienimmillään vain noin 10% varoista.

    Kaatolupamaksut voitaisiin poistaa ja ohjata tuo 5 miljoonaa suoraan metsästäjiltä metsänomistajille. Ei kannata kierrättää rahaa prosessin kautta, jossa siitä häviää 90%.  Tämä voisi tapahtua maanvuokran kautta, jolloin kukaan ei pääse vetämään välistä. Kaatolupamaksut muutettaisiin maanvuokraksi.

    Tuhot ovat keskimäärin suoraan verrannollisia hirvieläinkannan paikalliseen suuruuteen ja siten myös kaatomäärien suuruuteen. Kun maanvuokra sidotaan kaatomäärään, se vastaa metsästysseuran kannalta tilannetta, jossa kaatolupamaksut ovat vaihtuneet vastaavalla euromäärällä korotetuksi maanvuokraksi, eli metsästyseuran kannalta muutos voisi olla kustannusneutraali.

    Riistakeskuksen esittämä maanvuokramalli olisi sopiva pohja vuokralle, jossa vuokran määrä on sidottu saalimäärään ja 30% metsästyksen arvosta ohjautuisi maanomistajille.

    https://www.aitomaaseutu.fi/media/mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-02_2018.pdf

    Korvaus on monille maanomistajille liian pieni tuhoihin nähden, mutta saattaisi sillä saada ostettua esimerkiksi Trico syönninestoaineet taimikoiden suojaamiseen.

    Tekijä
    Planter Planter
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • puunhalaaja 18.12.2018, 10:17

    Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä

    Eikös lakimuutoksen idea voisikin olla juurikin tuon kuulemiskäytännön muuttaminen? Nythän tuo ihan epämääräinen tilanne ja mahdollistaa sen, että riistakeskus lopuksi määrittää tasot, kuunneltuaan sitä ennen nimellisesti sidosryhmiä. Tämä Annelin ehdotus:

    3. Maanomistajien kanta riistaneuvostoa velvoittavaksi.

    4. Riistaneuvoston kantatavoite metsästäjiä velvoittavaksi.

    muuttaisi tilanteen ihan toiseksi. Sekään vielä takaisi ongelman ratkeamista, mutta ainakin se siirtäisi päätösvallan oikealle taholle, maanomistajille. Voihan toki olla että jossain paikoissa maanomistajat haluavat lisää peuroja.

     

    Planter Planter 18.12.2018, 13:52

    Rikosilmoitus voi kuulostaa dramaattiselta, mutta ei siinä ole kyse riidanhaastamisesta, vaan siitä, että oikeuslaitos tarkentaisi lain tulkintaa:

    Tarkoittaako ”huomioon ottaminen”, ettää pitää ottaa huomioon? Näinhän tapahtuu osassa hirvitalousalueita, päätös tehdään sidosryhmien kannan mukaisesti, mutta osassa ei.

    Samoin mikä on ”kohtuullinen vahinko”. Onko kohtuullinen vahinko, kun uutisoidaan, että tilanne on riistäytynyt käsistä ja vahingot ovat kohtuuttomia.

    Gla Gla 18.12.2018, 16:55

    Oikeus tietysi viime kädessä päättää asiantuntijoita kuultuaan, mikä on kohtuullinen. Hirvitaloussuunnitelmassa kuitenkin määritellään vahingot, joita yli 4 per ha aiheuttaa, kohtuuttomaksi. Siitä on mahdollista skaalata sama vahinkomäärä peurojen aiheuttamana kohtuuttomaksi, jolloin täkäläinen 30…50 taatusti sitä on.

    Peoleo 18.12.2018, 17:01

    Riistaneuvoston kantatavoitetta ei todennäköisesti voida säätää lailla metsästäjiä sitovaksi, koska mahdollinen rangaistus koskisi kollektiivisesti toisistaan riippumattomia toimijoita. Miten määriteltäisiin mikä alueen seuroista on syyllistynyt lain rikkomiseen? Muutenhan rangaistukseen tuomittaisiin myös seura, joka on ampunut kaikki alueellaan oleskelleet hirvet eli on tehnyt kaiken mahdollisen alueen hirvikannan pienentämiseksi.  Toisaalta seurakohtaisen hirvitiheyden määrittelyssä ei ole  järkeä, koska alueen hirvimäärä voi vaihdella voimakkaasti vuoden aikana riippuen siitä onko kysymyksessä kesä- vai talvilaidunalue.  Jahdin loputtua voi seuran hirvikanta olla nolla hirveä, mutta helmikuussa jopa yli tavoitteiden. Eli yksittäistä syyllistä olisi mahdoton löytää.

    Kuka määrittelisi rikkomistapauksessa alueen hirvitiheyden jonka perusteella tuomioistuin antaisi rangaistuksen? Metsästäjät, hirvitutkimus vai joku kolmas taho.  Metsästäjät ilmoittaisivat tietysti luvun, jolla päästäisiin suositusten alapuolelle ja  vältyttäisiin tuomiolta. Toisaalta hirvitutkimus on säännönmukaisesti muuttanut aikaisempien vuosien kanta-arvioitaan jälkikäteen, kuten keskustelupalstalla on aikaisemmin todettu. Eli tuomiota pitäisi jälkikäteen muuttaa. Mikä olisi mahdollinen kolmas taho, jonka antamaan lukuun tuomioistuin voisi perustaa tuomionsa?

    Pitäisikö ottaa käytäntöön Viron tapainen lainsäädäntö, jossa maanomistaja ei voi vapaasti vuokrata hirvenmetsästysoikeutta kenelle haluaa, vaan valtiovalta muodostaa metsästysalueen ja antaa ne määräajaksi jonkun seuran/seurojen käyttöön. Tällöin valtiovalta voi vaihtaa alueen käyttäjää, mikäli se ei ole täyttänyt käyttösopimuksessa määriteltyjä ehtoja.

    Planter Planter 18.12.2018, 17:40

    Maanomistajien kanta voitaisiin säätää selkeämmin riistaneuvostoa velvoittavaksi.

    Siitä olen Peoleon kanssa samaa mieltä, että riistaneuvoston kantatavoite metsästäjiä velvoittavaksi, rangaistuksen uhalla, on aika mahdoton. Peoleolla on ihan hyvät perustelut.

    Mitään rangaistuksia ei olla hakemassa, mutta jonkinlainen ”veto-oikeus” maanomistajilla kuitenkin pitäisi olla puuttua peliin, jos metsä pursuaa hirvieläimiä, eikä niitä kukaan vähennä. Nyt ei voi kuin katseella seurata tuhojen etenemistä.

    Peoleo 18.12.2018, 18:10

    Maanomistaja voi hankkia metsästyskortin ja liittyä paikalliseen seuraan ja näin vaikuttaa alueen hirvieläinkantojen kokoon. Oman kokemukseni mukaan seuran maanomistajajäsenet käyttävät määräävää valtaa seuran hirvilupien hakemista koskevia päätöksiä tehtäessä. Ainakin niissä seuroissa, joissa olen elämäni aikana ollut jäsenenä. Tosin ei kaikilla ole ymmärrettävistä syistä mahdollisuuksia eikä haluakaan lähteä mukaan hirvieläinten metsästykseen. Houkuttelin  erästä entisen seurani alueen hirvivahingoista valittanutta maanomistajaa mukaan hirvijahtiin. On hirvenmetsästykseen soveltuva ase valmiiksi hankittuna. Kiertää ympäri Suomen ampumakilpailuissa pokaalien perässä. Ei lähtenyt mukaan jahtiin. Hirvijahti vie kuulemma liikaa aikaa ja on hänen mielestään myös liian kallis harrastus.

    Planter Planter 18.12.2018, 18:26

    ”Maanomistaja voi hankkia metsästyskortin ja liittyä paikalliseen seuraan ja näin vaikuttaa alueen hirvieläinkantojen kokoon.”

    Seura ei saa lupia riittävästi, kun tavoite on 4,5…5 / 1000 ha. Ampujista ei ole pulaa, joten ei auta. Meillä ongelma on riistaneuvoston liian suuri  tavoitekanta ( joka on ainakin omasta mielestäni metsästyslain vastainen).

    Kyllä käy nykyinen malli, käy Viron malli, käy sama systeemi kuin viehekalastuksessa,  eli kuka vaan saa tulla hirvieläinmetsälle mistä vaan koska vaan, kunhan on metsästyskortti, eikä tarvitse maksaa siitä maanomistajalle. Kaikki käy.  Ainoa ehto on, että hirvieläinkanta pidetään tasolla, joka mahdollistaa metsänhoitosuositusten mukaisen metsätalouden.

    puunhalaaja 20.12.2018, 16:17

    https://suomenluonto.fi/uutiset/ruokolahdelle-ilmestynyt-isokauris-maraali-jai-aitsaareen/?fbclid=IwAR3MC6VsXChpQ1Iw9VbbpGpG7zkTQgWy-KEdeZ58PoM6M_MfHKBZs3qQs6E

    Planterille lisää sydämentykytyksiä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.12.2018, 17:02

    Peoleo oikeassa; metsästysseurojen velvollisuuksista hirvikannan hoidossa ei voida säätää laissa koska mittakaava eli seuran alue on liian pieni. Miten siis varmistetaan  se että hirvitalousalueen tavoitekanta toteutuu?

    Planter Planter 20.12.2018, 18:02

    Maraali ei aiheuta sydämentykytyksiä, vaikka se on nopea lisääntymään ja käyttää ravinnokseen havupuun kuorta. Se on nähty Ruokolahdella, kuten leijonakin joitain vuosia sitten ja tunnistuksen on tehnyt myyrätutkija, joten no hätä. Eiköhän leijona syö isokauriin mätäkuussa.

    Asiasta. Kannanarviot ovat 20% pielessä, riistaneuvosto puolestaan voi vetäistä hatusta minkä tahansa kantatavoitteen, yli äyräitten, eikä siihen ole maanomistajilla mitään sanomista. Metsästäjät eivät pysty täyttämään riistaneuvoston tavoitetta edes rangaistuksen uhalla tai jos pystyisivät täyttämään tavoitteen, mutta eivät halua, niin Peoleon sanoin ”Metsästäjät ilmoittaisivat tietysti luvun, jolla päästäisiin suositusten alapuolelle ja vältyttäisiin tuomiolta.”

    Eli mikään osa-alue ei kannansäätelyssä toimi. Itse voisin vaikka siirtää pukin pois kaalimaan aitauksen sisältä. Metsätalous, riistakeskus ja Luke kaikki eri ministeriöihin.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 168)
1 2 3 … 14 15 16 17