Keskustelut Luonto Polarisoitunut luontokeskustelu

  • This topic has 21 vastausta, 13 kirjoittajaa, and was last updated sitten by GlaGla.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)
  • Polarisoitunut luontokeskustelu

    Tällaisen tavallisen metsänomistajan ajatuksissa keskustelu metsän roolista hiilensidonnassa ja metsäluonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä menee väärään suuntaan.

    Keskustelu on äärimmäisen polarisoitunutta. Otetaan vaikka esimerkiksi kansalaisaloite avohakkuun kieltämisestä metsähallituksen mailla. Itse vastustan kategorista avohakkuukieltoa. Tietyillä kohteilla on perusteltua välttää sitä, mutta kaikki kieltäminen olisi todella typerää.

    Miten sitten toimin kun vastustan. Maaperällä on metsän sitomassa hiilen määrässä tärkeä rooli, se on selvää, mutta mikä on avohakatun aukon rooli. Asia niin vaikea, että sitä en tiedä. En edes yritä näytellä viisasta, että tietäisin.

    Otan tietysti käyttöön Googlen ja etsin tutkimustuloksia, jotka vahvistavat omaa kantaani, ettei aukosta ole haittaa hiilensidonnan ja ilmastonmuutoksen kannalta. Jos löydän omaa kantaani puoltavan tutkimustulokset, pidän sitä ehdottomasti oikeana ja vastakkaisia väärinä.

    Avohakkuun vastustajat tietysti tekevät samaa Google punaisena. Etsivät tutkimustuloksia joissa todistetaan, että avohakkuu on turmiollinen ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kun niitä löytyy ne ovat heidän mielestään ehdottoman oikeita.

    Tavalliset ihmiset muodostavat mielipiteensä mielikuvien perusteella. Eduskunnassa päätökset tehdään viimekädessä mahdollisimman vakuuttavien tutkimusten ja asiantuntijalausuntojen perusteella. Eivät päättäjät ja kansanedustajat ymmärrä mitään ”neulas-tai mikrobitason” hiilensidonnasta, turha sellaisia on yrittää selittää.

    Miten kävi metsänomistajille. ”Edunvalvojamme” vetosivat tutkimukseen, josta alla tutkijan itsensä kommentti. Tutkimustulos voi pitää paikkansa tai ei, en tiedä. Kuitenkin se antaa mahdollisuuden asettaa vastustajaleirissä kyseenlaisiksi siihen vedonneiden luotettavuuden.  On pakko myöntää, ettei vakuuta, kun tiedot löytyvät vain tutkijan omalta koneelta.

    Kyllä tämä on pahin töppäys mitä tässä tilanteessa voidaan tehdä.  Perustelujen on oltava vakuuttavia, jos niitä ei löydy on syytä antaa piiru periksi.

    Ylen uutisesta:

    Arvostelua on herättänyt erityisesti se, että Ilvesniemen tutkimustulosta hakkuiden vaikutuksesta maaperän hiileen ei ole julkaistu missään. Siitä ei ole olemassa kirjallista materiaalia.

    – Ei [ole] semmoista, mihin voisi laittaa viitteen, että katso tästä. Nämä on lukuina olemassa tuossa koneella, Ilvesniemi vahvistaa haastattelussa Ylelle.

    Tilanne on toinen esimerkiksi paljon käydyssä hirvi-keskustelussa. Ei löydy ensimmäistäkään julkista tutkimustulosta, ettei hirvi olisi haitallinen metsätaloudelle. Vastakkaisia tutkimustuloksia löytyy enemmän kuin  ehtii esittää. On  helppo saada naurunalaiseksi sellainen, joka yrittää väittää, etteivät hirvieläimet itseasiassa ole haitallisia ja vahingot on vältettävissä hyvällä metsänhoidolla tai muilla metsänomistajan toimenpiteillä.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Oikeassa olet, polarisoitunutta on. Tilannetta pahentaa vielä se että osa aukkohakkuu vai jatkuva kasvatus -keskusteluun osallistuvista tutkijoista vaikuttaisi pelaavan eri säännöillä eli vaihtoehtoisilla faktoilla, tai vähintäänkin faktojen kaunistelulla. Nimiä mainitsematta.

    Tutkimuksessa yleensä ottaen ei yksi pääsky kesää tee, vaan pitää katsoa kokonaisuutta, joka sisältää alan teorian ja aiemmat tutkimustulokset. Vertaisarviointi ei myöskään tee tutkimustuloksesta ’totta’ vaan vasta pitemmän ajan arviointi tiedeyhteisön toimesta. Nyt koronaikana kun on kiire, tutkimustuloksia on julkistettu ennen niiden julkaisua ja varsinainen arvointi- ja julkaisuprosessi tulee jälkijunassa. Mielestäni toimittajat ja ympäristöjärjestöt osoittavat, etteivät ymmärrä tieteellisen tiedon luonnetta jos/kun takertuvat Ilvesniemen lausuntoon.

     

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Ihmetellään Amerikan meininkiä, mutta ei se meiläkään kovin auvoista keskustelua aina tuota. Tiedotusvälineitten puolueetomuus metsäasioissa on kyseenalaista, samoin luontokeskustelu vinoutunut. Kohta EU- hiilivarastoiksi havittelee metsiämme, kun ydinalueet aikojen saatossa osin puuvapaiksi hoideltu. Korvauksien osalta utua, mutta velvoitteita metsänomistajille tupataan sysätä. Tällä menolla ryöstö tulee mieleen , ellei kouriintuntuvia korvauksia ilmastoteoista kongreettisesti hiilinielujen omistajille tulla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onneksi EU:n tavoite 10+20 prosenttia suojeltua koskee kaikkia maita, eli kurjuutta on jaossa siinä kohtaa tasapuolisesti. Olisi myös mahdollista ennallistaa luontotyyppejä siellä etelämpänä missä ne ovat hävinneet.

    MaalaisSeppo

    Luontoväki on tosiaan ihmetellyt Iivesniemen lausuntoa ja kritisoivat sen käyttöä vertaisarviomattomana lähteenä avohakkuukiellon käsittelyssä. Vastakysymyksenä voisi sitten esittää, onko olemassa vertaisarvioituja tutkimuksia avohakkuukiellon puolesta.

    Scientist Scientist

    Eivät tieteelliset lehdet useinkaan ole halukkaita julkaisemaan pitkäaikaisia tilastoja tyyliin VMI. Niiden paikka on paremminkin omien laitosten tilastojulkaisuissa. Olen ymmärtänyt niin, että Ilvesniemen tulokset ovat syntyneet Biosoil tutkimuksen sivutuotteena ja vuosikymmenien seurannan tuloksena. Siis mittaustulokset ovat olemassa ja hän on niistä tekemässä julkaisua, jonka uskoisin kiinnostavan tieteellisiä lehtiä. Muistaakseni löysinkin Ilvesniemeltä jonkin asiaa koskevan tutkimuksen. Kymmenien vuosien mittaustulokset on arvokas työ, tieteellisen artikkelin tekeminen niistä ehkä viikon työ.

    Paljon on tehty hiilidioksidiin liittyviä mittauksia ja tutkimuksia ns. kammiomenetelmällä, jolla saadaan vain lyhytaikainen tulos. Ja tämä sitten yleistetään vuosikymmeniksi. Nytkin on tulossa yksi väitöskirja , jossa hakkuualuetta on seurattu 2-4 vuotta. Tosin tutkija ei yleistäkään tuloksiaan vuosikemmeniks, mikä on rehellistä.

    Ylen ja toimittaja Frilanderin linja näyttää kyllä olevan se, että hänen omaa jk-käsitystään tukevia tutkimuksia ei niinkään epäillä kuin sitten toiseen johtopäätökseen päätyviä. Sama koskee näitä suo/turveasioita. En ole nähnyt Ylen tekevän pienintäkään uutista tästä tieteellisestä tutkimuksesta, vaikka se näyttää kumoavan yleistä kansan käsitystä.

    Scientist Scientist

    Kyllähän näitä yksittäisiä Ilvesniemen tutkimuksia löytyy tieteellisistä julkaisuista jo pitkältä ajalta, kuten esim.

    https://www.researchgate.net/publication/228596449_Carbon_and_nitrogen_storages_and_fluxes_in_Finnish_forest_ecosystems

    Siinä tulokset saman suuntaisia kuin keskustelussa. Itse asiassa epäilystäkään ei ole hiilensidonnasta 80-vuoden aikajänteellä. Vain siitä ensimmäisestä 20 vuodesta. Kuten Ilvesniemen aineistosta (Ylen kuva) näkyy, vaihtelu ensimmäisen 20 vuoden aikana on suurta. Mutta keskiarvo on selvästi jo siinä positiivinen hiilensidonnan kohdalla.

    Visakallo Visakallo

    A.Jalkanen: ”Onneksi EU:n tavoite 10+20 prosenttia suojeltua koskee kaikkia maita, eli kurjuutta on jaossa siinä kohtaa tasapuolisesti. Olisi myös mahdollista ennallistaa luontotyyppejä siellä etelämpänä missä ne ovat hävinneet.”

    Onko tuo asia aivan varmasti noin? Minä olen käsittänyt, että tuo suojelutavoite koskee EU:n yhteenlaskettua maa-alaa, eli Suomi voisi joutua suojelemaan maitaan ja metsiään muidenkin puolesta.

    hemputtaja

    Scientist mainitsi VMI:n. Niiden tiedot ovatkin hyvä pohja yhdelle sun toisella ajatukselle.

    Katselin pylväitä vuoden 2014 Metsätilastollisesta Vuosikirjasta. Vuosien 1921 – 1924 puumäärä (Karjalan Kannas mukana) oli n. 1 600 milj. m3, vuosien 2003 – 2013 määrä oli tuossa 2 400 milj. m3:n huitteilla.

    Kovasti on tuo typerä hiilinielu kasvanut. Lisäksi vuosien 1921 – 2013 metsiä voi sanoa käsitellyn niin sanotulla jatkuvalla kasvatuksella.

    Pelkästään noiden lukujen perusteella voi väittää, että metsien käsittelyn menetelmät ovat kohdallaan oli sitten kyse hiilinieluista tai jatkuvasta kasvatuksen arvioinnista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Visakallolle vastaisin, että ymmärtääkseni tuossa haetaan sekä alueellista että luontotyypeittäistä kattavuutta. Ainoastaan pohjoisen havumetsän ja tunturiluonnon osalta Suomi ja Ruotsi siis kantaisivat päävastuun, kun Norja ei ole jäsen.

    Planter Planter

    Ajattelin aloituksella haettavan eri näkökulmaa, en sitä että kaivaudutaan entistä syvemmälle omaan poteroon. Menee helposti siihen, että me täällä keskenämme taivastelemme, että miten näin voidaan levittää värää tietoa ja sorsia metsänomistajia.

    Siis voidaanko tehdä jotain, että saataisiin tasapuolista kohtelua mediassa? Ylen uutisointi ei missään tapauksessa ole sitä,  vaikka sen pitäisi olla tien näyttäjä vastuullisessa ja tasapuolisessa journalismissa.

    Arvasin, että Ilvesniemen tukimus nostetaan tikun nokkaan. Etsin sitä, että olisin voinut tutkailla tarkemmin, kun siitä Metsälehti uutisoi. Enkä löytänyt. On tässä annettu toisille hyvät kortit.

    Tässä niputettiin koko porukka epäilyttäväksi, kun perustelevat kantaansa julkaisemattomalla tutkimuksella.

    Tutkimuksesta ovat uutisoineet muun muassa Metsälehti ja Maaseudun tulevaisuus. Myös Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK viittaa Biosoil-tutkimukseen ja Ilvesniemen tietoihin maaperän hiilivarastosta omassa lausunnossaan valiokunnalle. Lisäksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on kommentoinut julkisesti tuloksia.

    En tiedä onko joku metsänomistajien edunvalvoja, (vai onko sellaista edes) yrittänyt tehdä jotain asiallista asiantilan korjaamiseksi, vai onko tässä taas se tilanne, että ettei kukaan tee yhtään mitään. Kaikki vaan ärisevät ja rähisevät keskenään.

    Vinkiksi linkki:

    https://yle.fi/uutiset/3-10477117

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 21)