Keskustelut Metsänhoito Polttopuumetsän kasvatus

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 91)
  • Polttopuumetsän kasvatus

    Hei!

    Ostin tuossa hehtaarin palstan läheltä kotipaikkaa ihan puhtaasti oman talon polttopuuhuoltoon, myös ylijäämä menee kaupaksi tarvittaessa. Palsta on erittäin ylitiheä 90% leppää 10% koivua, semmosta ohkaista ja pitkää piiskaa puolen metrin välein, paksuimmat varmaan 10cm ja siitä alaspäin, keskimitta ehkä 5cm. Koivut sellaisia 4- 8 ryppäitä jotka kasvavat vanhoista kannoista. Tarkoitus siis saada tasaisen tappavasti tuosta polttopuuta, eli jatkuva tasainen puuvirta 1v- 3v hakkuuvälillä.

    Kysymys kuuluukin: Miten tuo kannattaa toteuttaa? Olen nyt harventanut reilusti semmoisia peukalon paksuisia vänkyröitä piiskoja, jotka ovat epätoivoisesti yrittäneet saada valoa tuosta ylitiheästä pusikosta. Keväällä tarkoitus ottaa tuosta joku 10 kuutiota puuta, miten tämä kannattaisi toteuttaa? Isommalta alueelta jättäen ylitiheäksi vai pieneltä alueelta jättäen harvemmaksi? Ja mitä kannattaa jättää, kannattaako noita ohuimpiakin jättää, ettei tule tyhjiötä tietynikäisessä puussa? Jonkinlaista jatkuvaa kasvatusta tarkoitus siis harrastaa, tavoitteena maksimaalinen puun tuotto, oli se minkä paksuista tahansa niin että mikään vuosi puu ei vahingossakaan pääse loppumaan kesken. Liian tiukkapipoisesti en kuitenkaan ota asiaa, tarkoitus viettää mukavaa vapaa- aikaa metsätöiden ohessa ja nautiskella omasta maapläntistä. Koitin lukea jatkuvasta kasvatuksesta, mutta tämmöinen risukko lähtökohtana ei oikein löytynyt tietoja. Kiitoksia ennakkoon kaikille vastauksista!

  • Jätkä

    ”Se kaveri fiiullaan ajoi omalla pellolla, eikä sitä olisi voinut tieliikennekelpoiseksi katsastaakkaan. Eikä ajeltu sitä edellyttävillä mailla. ”

    Moottokäyttöinen ajoneuvo – lasten pikkumönkijää tai pikkumopoa lukuunottamatta on liikennevakuutettava, jos sillä ajetaan missä tahansa.

    En nyt viitsisi TAAS tästä alkaa painia, mutta niin se vaan on!

    Jätkä

    ”-Kaksivetoinen traktori on aika avuton metsämailla, ja vaatii tilaa kärryineen aika paljon. Survoo juurenniskat, ja vinssivaijerilla on pilattu monta palstaa.”

    Joskus kuulostaa joidenkin vankkumattomat mielipiteet ihan siltä, kuin ne olisi Raamatusta peräisin. Kun tietää vain yhden totuuden, ovat kaikki muut väärää uskontoa!

    Kevytkeulainen kaksivetoinen traktori, jossa vielä aisapaino ja veto keventää etupyöriä, on uskomattoman hyvä kulkemaan maastossa, kannokossa ja kivikossa, Pikkuruinen, mönkijän telikärryn kokoluokkaa oleva kärry nivelaisan kanssa ei oikaise koskaan ja sallii 90 asteen kurvin, eikä poikkea traktorin jäljiltä. Nastaketjut vetävissä pyörissä varmistavat sen, että siitä se menee, mistä mönkijäkin ja mönkijä jää usein mahastaan kiinni sellaiseen, mistä Taavetti menee vaivatta.

    Olen ajanut M-kelkalla puutavaraa, Mönkijällä myös, Maataloustraktoreilla: Nelikoilla, takapotkuisilla, ketjuilla ja ilman. Nytkin on Polariksessa ketjut, Traktorissa aina, paitsi pidemmällä maantiematkalla, sekin vain yleisen paheksunnan takia. Olen myös ajanut erilaisilla metsätraktoreilla, telojen ja ketjujen kanssa. Nykyään ajelen mieluusti juurikin Taavetilla, koska se on niin näppärä pyöritysajossa, näppärämpi/ notkeampi, kuin mönkijä.

    Mitä olet metsässä touhuillut vinssivaijerin kanssa? Kyllä minä olen vinssannut – aikojen alussa vedettiin ja juontotraktorilla kiskottiin jopa kokorunkoina puuta varastopaikalle, mutta siitähän on luovuttu, vaikka ojikoilla hyvä vinssi olisi vieläkin mainio työkalu.

    Hakametsä

    http://Polttopuumetsään juurikin harkittava mikä puutavaran siirtelyyn on itselle sopivin vaihtoehto. Ei kannata hätäillä. Aloittaa pulkalla (vast). Miettii seuraavalla kerralla maistuuko vielä?

    TR vs mönkijä ratkaisee moni asia.

    Itsellä myös DB996, ketteryydeltään ylivoimainen, runko-ohjattu kärry. Minusta erittäin tärkeä ominaisuus kuljetusvehkeessä. Ilmankin olen kokeillut mutta ei minun juttu. Piikkiketjut kesä talvet päällä. Pitoa löytyy ja suojaa renkaita. Heikkous on minusta kuormaajan käyttöön epäergonominen työasento. Kyllä kuorma päivässä menee silläkin, mutta kokonaiset ajopäivät on raskaita.

    Vuokraamalla pienmetsäkoneella olen ajanut tuplamäärän samassa ajassa. Kuormat jokseenkin samankokoisia kuin 996.

    Vinssaaminen ollut työmuotoja n 6 vuotta, sitä ennen tein ajouria joka kuviolle, raahaaminen loppui melko lyhyeen. 30 m vaijerilla olen tehnyt ajourat isommille kuvioilla 60 m välein ja ajourapaikan voi valita itselleen parhaimpaan paikkaan. Miten metsän voi pilata vinssaamalna sitä en ole vielä hoxinu? Huolellisuutta se vaatii kuitenkin, jottei tölmi tyviä ruvelle. Nila- aikana ei kannata vinssailla. Silloin tulee hipasusta jo vika.

    Gla

    Alkaa olla kannattavampaa ostaa klapit pihaan kipattuna, jos mönkkäreitä ja traktoreita pitää tuota hommaa varten saada. Tai lämmittää sähköllä. Eikä rahanmeno ainakaan vähene siitä, että keksii koneille muutakin käyttöä.

    Kivoja leluja ne on, mutta tarveharkintaa sen ei pidä antaa sotkea. Onhan naapurilla lehtipuhallin ja innokkaasti kaveri syksyllä lehtiä puhalteleekin. Mitä hyötyä niitä moneen otteeseen on kerätä, sitä ei ehkä koneiden kanssa pelatessa tule mietittyä.

    Itse haravoin.

    urbo

    Ne piirtää kenellä on liituu

    MaalaisSeppo

    Gla:n mainitsema klapien osto oli myös minulla vaihtoehtona mielessä. Jos ko klapimäärän takia täytyy ostaa moottorisahaa kummempi vekotin, niin ei järkeä. Moottorisahakin on ehkä turha, jos polttopuusavottaan käytetyn työajan voi myydä. Siinä tapauksessa järkevä hankinta voisi olla kahden käden vesuri. Sillä sitten muutaman päivän harventelee pusikoita. Viiden vuoden päästä sitten on muuttorisan osto paikallaan.

    Yksi mahdollisuus on antaa polttopuun keräilijöiden hoitaa palsta ja saada heiltä korvauksena klapeja.

    Puuki

    Jos kuitenkin hankkii yhden käden vesurin ensin, niin ei tule kallista virheinvestointia tehtyä.     Se on paras taimikon varhaishoidossa.

    marttitapio

    No nyt taitaa olla asenne kohillaan.

    Tuota vinssausta käytettiin puunkorjuussa vuosikymmenet sitten, kun ei ollut näitä ulottimia. Ainakin pirkanmaalaisissa kuusikoissa vaijerimiesten jäljiltä syntyi vahinkoa. Tietysti riippuu tekijästä ja kiiruustakin. No eipä tuosta enempää. Kukin tulkoon uskossaan autuaaksi, tarpeinensa.

    MaalaisSeppo

    Yhden käden vesurilla minäkin suurelta osin teen taimikoiden varhaishoidon. Onneksi on vanhanmallinen Fiskars. Nykyiset ovat liian kevyitä.

    Varhaishoidosta ei tule polttopuuta. Aloittajan palsta on kai jo ohittanut ko vaiheen.

    Jätkä

    Yhdenkäden vesureista ylivoimainen on tähän asti ollut ”Kurejokinen”. Siinä on jo hieman varttakin, eikä pelkkä kahva terän jatkeena. ”Mahakas” terä leikkaa puuta lievästi viiltämällä ja ohut terä uppoaa kevyesti puuhun. Mallikas – teroitettu koukku suojaa terää maakosketuksessa ja toimii kuin ”Vesaviikate” tai ”Raiveli” pienten vesojen poisnyppimisessä, jos haluaa poistaa niitä kuin viljaa sirpillä leikatessa,

    Varhaisperkauksessakaan se ei ole yhtä tehokas kuin Raivuri, mutta eipähän ainakaan pörise.

    .

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 91)