› Keskustelut › Metsänomistus › Porojen laidunnus

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)

  • Porojen laidunnus

    Sent on: 25.6.2014, 11:07

    Lukijoiden kuvissa (Kivalo) kysellään, onko tuloksia porolaidunten kunnosta julkaistu missään. Vastaus: kyllä on. Alla nopean etsimisen perusteella löytämäni julkaisut.

    http://www.metla.fi > Julkaisut > Metlan työraportteja > Työraportit 2006

    Työraportit 27 ja 28. Eero Mattila, Porojen talvilaitumien kunto

    http://www.metla.fi/aikakauskirja/

    Metsätieteen Aikakauskirja 3/2007. Helle, Kojola, Niva: Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen.

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Anton Chigurh Anton Chigurh 7.7.2014, 22:36

    Holtittomasta porolaidunnuksesta oli juttua ällistyttävää kyllä vielä holtittomampien sorkkaeläinlaiduntajien pää-äänenkannattajassa maaseudun tulevaisuudessa (07.07.2014).

    Siinä RKTL:n kaamasen toimipaikan päällikkö mauri nieminen kertoo: venäjän puolella jäkälää on 15000 kilogrammaa hehtaarilla (kuiva-aine), kun taas ”Suomen puolella on jäkälää alle 150 kilogrammaa hehtaarilla.”
    Satakertainen ero johtuu tutkijan mukaan ylilaidunnuksesta.

    Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja anne ollila on tutkijoiden tavoin huolestunut jäkälän vähentymisestä.
    Merkittävin syy jäkäläkatoon on ollilan mukaan metsätalous.

    hemputtaja 8.7.2014, 08:13

    ### —snip—
    Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtaja anne ollila on tutkijoiden tavoin huolestunut jäkälän vähentymisestä.
    Merkittävin syy jäkäläkatoon on ollilan mukaan metsätalous.
    Lähetetty: 9 h, 32 min sitten
    Lähettäjä: Anton Chigurh ###

    Kappas vain. Vai löysi Ollila suurimman syyllisen. Mihinkähän tuo ”tieto” perustuu.

    Onhan se tietysti jotenkin mahdollista (esim. muokkaus), mutta kun en tiedä.

    Myös heikkopalkkainen metsäväki on tietysti voinut myös vetää jäkälää leivän päälle, kun voihin ei ole varaa.

    Mosku 8.7.2014, 08:59

    Riethan nahkat senthän. Ko mie kerron mihin ne jäkälät menhet on. ensinnä oli nämä samperin savotat, vanahat on kertonhet, tuli tuhansittan jätkiä lannalta söivät lupot ja jäkälätnäiltäkin palakisilta outelleshan savotan alakuva.
    sittä alako tämä isompi savotta, maalimhan laajunen, sotavankit jatkovhat lupon syöntivä, Sen jäläkhen tuli pyssykylhän rikkaati, ne jatkovat oikhen vasiten jäkälän syönthiä, lettuja niistä tekivätten. Survivaaliksi sitä nykyän sanothan. Jäkälän ja lupon syönthiä, poroile ei jiä mithän.
    vielä senki jäläkhen tuli nämähäntä elämäntapa intiaanhit, Ne sotkivat vimesetki jäkäliköt, sinne ne jäkölät on menhet paremphin suihin.
    Sanokhon hutkijat mitä tahasa, se on silimäni terhän tosi.
    siiton multerien ja skullujen turha teha politiikhaa, sati senthän

    Anton Chigurh Anton Chigurh 8.7.2014, 10:19

    Poronhoitolaki sanoo, että laidunnettavien porojen määrä ei saa ylittää talvilaitumien kestävää tuottokykyä.

    Inarin kettukoskella kolmisenkymmentä kilometriä kaamasen toimipaikasta etelään on poroilta aidattu alue (ollut jo 30-vuotta), jossa jäkälämatto on päässsyt kasvamaan viisisenttiseksi. Aitauksen sisällä jäkälää on 8000 kilogrammaa (kuiva-aine) hehtaarilla kun ulkopuolelle sitä on alle 100 kilogrammaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.7.2014, 11:16

    Jos Anne Ollilan ajatus metsätalouden osuudesta pitäisi paikkansa, Lapin suojelualueilla pitäisi kasvaa runsaasti jäkälää. Mutta kun ei (tämän kesän empiiristen havaintojen perusteella) kasva.

    Laidunnuksen vaikutuksesta on ilmestynyt tuore julkaisu:

    Anu Akujärvi, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Eero Mattila, Kari Mikkola & Pasi Rautio: Effects of reindeer grazing and forestry on ground lichens in Finnish Lapland. Silva Fennica vol. 48 no. 3 article id 1153. http://dx.doi.org/10.14214/sf.1153

    http://www.silvafennica.fi/issue/volume/48 (poista linkistä välilyönti)

    Highlights: Both reindeer grazing and forestry affect the cover and biomass of reindeer lichens; Reindeer grazing has bigger impact than forestry; The lichen cover was about five-fold and the biomass about fifteen-fold in the ungrazed (fenced) sites than in the grazed ones; The decrease of not only the biomass, but also the cover of lichens, is alarming. The decrease of lichen cover may hinder the recovery of reindeer pastures, which in the long run endangers the sustainability of reindeer husbandry.

    Metsätalouden toimenpiteistä jotkut, etenkin maanmuokkaus, todennäköisesti vähentävät jäkälää, mutta toisaalta taimikonhoito ja nuorten metsien harvennukset lisännevät sitä metsikön valoisuutta lisäämällä. Luppo ja jäkälä ei pysty välttämättä enää helposti uudistumaan, jos se on jostain kohtaa hävinnyt. Jäkälien kasvun kannalta optimaalinen puuston latvuspeittävyys on em. julkaisun mukaan noin 40-50 %. Poimintahakkuut ja jatkuva kasvatus sopinevat näin ollen porotalouden kanssa ainakin periaatteessa hieman paremmin yhteen kuin avohakkuut ja maanmuokkaus.

    Em. julkaisun loppupäätelmä on, että ”porolaidunnuksen vaikutus jäkälän määrään on selvästi metsätaloutta suurempi. Sekä jäkälän biomassan että peittävyyden väheneminen on hälyttävää, ja voi uhata laidunten uudistumista, mikä pitkällä aikavälillä uhkaa poroelinkeinon kestävyyttä.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.7.2014, 10:10

    Huomattava havainto tämäkin:

    http://varrio.blogspot.fi/

    June 06, Eino Leinon päivänä.

    Santtu 30.7.2014, 19:55

    Jokainen poron aiheuttama ihmishengen menetys tai ihmisen vammautuminen liikenteessä on liikaa. Lisäksi porojen aiheuttamat omaisuusvahingot metsissä, pelloilla ja mm. puutarhoissa ja pihoissa tulisi saada loppumaan, kun vahingon aiheuttajat eivät niitä pääsääntöisesti korvaa.

    Porovahingot ja ongelmat ovat suurimmat juuri eteläisellä poronhoitoallueella.

    Porotalouden tuotto on minimaalisen pieni verrattuna porojen aiheuttamiin tuhoihin ja vahinkoihin.

    Autoilijat nykyisin maksavat porojen aiheuttamat liikenne onnettomuudet jopa moninkertaisena poronomistajille mm. vakuutusten omavastuina sekä liikenne ja autovakuutusmaksuina. Porojen aiheuttamat tuhot jäävät autoilijoiden korvattaviksi rakennetun systeemin avulla, se ei voi olla oikein?

    Poronhoitoalueen etelärajan siirto Rovaniemen pohjoispuolelle on välttämättömyys poro-ongelmien jonkinmoiseen hallintaan saamiseksi yhteiskunnassamme.

    Poronhoitolain mukaan poronhoito ei ole nykynäkemyksen mukaan mahdollista eteläisellä poronhoitoalueella. Poronhoitolain tarkoituksessa porojen paimentaminen on olennainen osa poronhoitoa.

    Eduskunnan tulee tämä outo jäänne, poronhoitolaki vaikka kumota, jos muuten saadaan Saamelaisten ikimuistoiset oikeudet porotalouteen luontaiselinkeinona Ylä-Lapissa turvattua. Poronhoitolaki on avattava jonkinlaisista poliittisista puolusteluista välittämättä.

    Poronhoito olisi ilmeisesti mahdollista omilla tai aidatuilla vuokramailla niin, ettei porot aiheuttasi jatkuvia ongelmia ja vahinkoa toisille ihmisille ja toisten omaisuudelle. Onkohan siihen haluja porotaloutta harrastavilla.

    Nyky poronhoitolaki on kääntynyt jo poromiehiäkin itteäänkin vastaan!

    hikoileva torso 31.7.2014, 21:30

    Havainto Vätsäristä (Inarijärven koillispuolinen erämaa): 1960-70 tienoilla mttariperhosten toukat tuhonneet totaalisti tunturikoivikot. Alue on edelleen puutonta porojen syödessä taimet.

    Anton Chigurh Anton Chigurh 23.8.2014, 14:18

    Talvikausina 1967-2012 on laskettu niinsanotulla poronhoitoalueella viikoittain 18 eri eläinlajin jäljet 6 kilometriä pitkältä laskentalinjalta.
    Tuona ajanjaksona laskentalinjalta on laskettu 54577 poronjälkeä. Hirvenjälkiä on ollut 1971. Siitä huolimatta alueen hirvituhot ovat massiiviset. Mutta porotuhot suorastaan tähtitieteelliset.

    Alueella on metsästys kielletty 1995. Vaikutus on dramaattinen. Talvikautena 1975-1976 laskentalinjan ylitti 16 riekonjälkeä, mutta kaudella 2000-2001 vain 789 jälkeä. Riekkohavainnot lähes 50-kertaistuivat.
    Ketunjälkiä laskettiin 1977-1978 kaudella peräti 5 (tuohon aikaan alueelta tapettiin ketut sekä raudoilla että myrkyllä), mutta 2000-2001 peräti 113 jäljet. Yli 20-kertainen määrä verrattuna kultaiseen 70-lukuun.
    Kun myyräkannansäätelyjärjestelmän annetaan toimia, niin kanalintukanta suorastaan räjähtää kasvuun. Siinä sivutuotteena vältytään kaikenlaisilta myyrätuhoilta.

Esillä 9 vastausta, 1 - 9 (kaikkiaan 9)