Keskustelut Metsänhoito Poronhoitolaki olisi uudistettava

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)
  • Poronhoitolaki olisi uudistettava

    Nykyisen lain mukaan porojen vapaa laidunnusoikeus yksituisten mailla on sallittua.

    Mielestäni nykyisin on poroja niin paljon,että laitumet kuluvat liikaa. Porot pystyvät käyttämään ravinnokseen yli 300 eri kasvilajia. Kun poroja on liikaa, niin ne köyhdyttävät luontoa.

    Kun pintakasvillisuus vähenee pääsee pakkanen alkutalven vähälumiseen aikaan jäädyttämään pintamaan ja pienet taimet kuolevat. Siitä on on olemassa tutkimustietoa. Lisäksi porot ruokaa lumen alta kaivaessaan rikkovat terävillä sorkillaan suurempiakin taimia. Koivun ja haavan kasvatus on mahdotonta, sillä porot syövät taimet pois.

    Porojen tekemät vahingot metsänkasvatukselle ovat niin suuret, että vapaa poronhoito pitäisi kieltää Etelä-Lapin metsäalueella Kittilä- Sodankylä linjan eteläpuolella. Vain tarhattuna ympäri vuoden se olisi sllittua turistien iloksi tämän rajan eteläpuolella.

    Maanviljelylle porojen aiheuttamat vahingot ovat myöskin huomattavat. Ne aiheuttavat jatkuvaa eripuraa maaseudulla.

    Poronomistajien pitäisi myöskin korvata liikennevahingoissa ainakin omavastuuosuudet, mitkä tulevat nykyisin ajoneuvon omistajan maksettaviksi.

  • Aukusti

    Eipä näytä saavan kannatusta esittäni poronhoitolain uudistaminen?

    Onko niin, ettei palstalaisissa ole porovahingoista kärsineitä?

    Käsittääkseni nimimerkin suojissa voi esittää kielteisiäkin mielipiteitä, pelkäämättä seurauksia poronomistajien taholta!

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Poronhoitoalue on käsittämättömät lähes 13 miljoonaa hehtaaria, jolla ”tuotetaan” poronlihaa mitättömät vajaa 2 miljoonaa kiloa. Ja millä hinnalla?

    Toissa kesänä keskustelin paikanpäällä (poronhoitoalueella) asiasta jopa jotain ymmärtävien tutkijoiden kanssa. Tuomio oli selvä: porot pois. Ekosysteemi on katastrofaalisessa tilassa, lehtipuu ei pääse uusiutumaan alueella lainkaan. Samoin nimimerkkien tapaamisessa pudasjärvellä paikalliset puuntuottajat kysyessäni asiasta halusivat porot ja hirvet pois.

    Tässä maassa tuotetaan sianlihaa 200 miljoonaa kiloa 0,3 miljoonan hehtaarin viljoilla.

    Kurki

    Samaa mieltä Aukustin kanssa.
    Porot kotikasvatukseen kuten muukin lihakarja.
    Ennenhän lehmät, lampaat ja hevosetkin olivat kesäajan metsälaitumilla.
    Porojen ruokinta taitaa olla vähän ongelmallinen, kun eivät pärjää pelkällä heinäruokinnalla, vaan tarvitsevat jäkälääkin.

    Pähkäilijä

    Näin etelän vetelänä asia on jäänyt yleensä median käsiteltäväksi. Viimeeksi tais olla tällä viikolla YLE laitettu poronhoidon puolestapuhujaksi

    http://yle.fi/uutiset/poropulaan_lohtua_siperiasta/6953067

    Sentäs nyt oli mainittu laidunmaiden kuluminenkin. Sen enempää ei ollut neliökilometrejä vertailtu miten paljon laidunaluetta löytyy Siperiasta verrattuana Lappiin.

    tuo kirjoitus näytti ihan aiheelliselle vaikkei metsätuhoja maininnut…

    http://www.elisanet.fi/kitit/jkitti/suomi/porot/poromaarat.html

    e.uro

    Jos poronhoitoa ei rajata saamelaisalueelle, miksi tätä metsänkasvatuksen riesaa ei levitetä koko maata kattavaksi? Etelästä löytyy nykyistä poronhoitoaluetta huomattavasti komeampia jäkälikköjä. Voisi palautetta tulla kyllä Hailuodon ja Kainuun jäkäläntuottajiltakin, jos nämä yksityisomistuksessa olevat vapaasti laiduntavat tuotantoeläimet löytäisivät tiensä metsiin.

    Poron lisäksi metsätaloutta haittaa myös poromies. Poromiehillä on vapaus liikkua taimikoissasi moottoriajoneuvoilla, ainakin niin he maastoliikennelakia tulkitsevat.

    Metsuri motokuski

    Niin. Olisi kai hyvä muistaa että kumpi siellä pohjoisessa ensiksi oli. Puuntuotanto vai paimentolaisuuteen perustuva poronhoito. Sehän se voisi väistyä mikä jälkimmäisenä tuli. Minusta poronhoito kuuluu pohjoiseen ja miksei koko Suomeen jos sitä tasa-arvokysymyksenä ajatellaan. Poronhoito kuitenkin lienee perinteinen pohjoisen väestön tulonhankintamuoto ja tarhaus lihanmyynti tarkoituksessa etelässä ei ole sallittua. Ilman muuta porokanta pitää suhteuttaa luonnon kestokykyyn. Liika on liikaa poromäärissäkin.

    MaalaisSeppo

    Jos vain ammoisina aikoina olleet elinkeinot pitäisi hyväksyä, niin ihmispopulaatiokin pitäisi supistaa alle 1/10 osaan nykyisestä.

    Mitä poronhoitoon tulee, niin tuskimpa ammoisna aikoina Lapissa oli läheskään niin paljon poroja kuin nyt. 1970-luvulla porokanta oli alhaisimmillaan reilut 100 000 yksilö ja nyt noin 250 000. Jos palattaisiin 1970-luvun kantoihin, niin tuskimpa luonto-ongelmia olisi.

    e.uro

    Ammoisina aikoina paimentolaiset asuttivat koko Suomea, eli poronhoitoalueen raja etelärannikolle. Tai säästetään poronhoito sitten alkuperäiskansan yksinoikeudeksi – samalla poronlihan markkinahinta pysyy kohdallaan.

    MaalaisSeppo

    Ammoisina aikoina pääosa ruoan tuotannosta syötiin itse. Eli alkuperäiskansat tuottivat ruokaa käytännössä itselleen. Nyt markkinoille. Onko markkinaehtoinen tuottaja enää alkuperäiskansaa?

    Paljon parjataan EU:ta. Porotaloudelle oli onnenpotku. Markkinat kasvoivat ja samaan aikaan myös tukipolitiikka muuttui porotaloudelle edulliseksi. Poronlihan hinta oli 1980 hieman alle 4 €/kg ja vuonna 2008 hieman yli 8 €/kg. Lisäksi petokorvaukset ym. yhteiskunnan tuet ovat parantaneet porotalouden kannattavuutta (porokarjan määrää). Ehkä kestävyysvajeen nimissä voitaisiin hieman tukipuolesta nipistää.

    Metsuri motokuski

    Joku raja tässä lapin ”ammoisessa ajassa” voisi olla. Tuskin nyt sitä mihinkä kivikaudenaikaan tarvitsee mennä. Otetaan vain reilusti ajankohta kuuskytluvulta kakstuhat luvulle. Eikähän siinä jo periodia ole tarpeeksi. Taitaa se poronhoito kuitenkin vielä silloinkin ollut Lapin ykkösjuttu matkailun lisäksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 13)