Keskustelut Harrastukset Potun kasvatus vs metsän kasvatus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)
  • Potun kasvatus vs metsän kasvatus

    Perunan kasvatus taitaa olla vähentynyt harrastelaji, kun kaupasta saa kaiken helpommin eikä ole kalliitakaan.  Mutta samaa laatua ei saa kaupasta ostettuna kuin jos kasvattaa potut itse (ilman myrkkyjä tietysti).   Ollaan kasvatettu jo pitkään vaihdellen eri lajikkeita jotka sopii erilaiseen käyttötarkoitukseen. Siemenethän pitää uusia aika-ajoin muutenkin, samoin  kasvatuspaikkaa pitää vaihtaa.

    Metsän kasvatus olisi pellolle toinen ve mutta tulo/muu hyöty on kaukaisuudessa; potuista tulee ainakin jonkinlaista satoa joka vuosi.  Hapan maa sopii erään pottutohtorin kertoman mukaan  hyvin perunalle. Metsämaa-tai peltoheitto turvemaa käy siis hyvin tarkoitukseen.  Tukea ei ko hommalle saa mutta voi sitä koettaa kasvattaa ilman tukeakin omaan käyttöön lähinnä.  Riista-aita tms. vastaava este voi olla pakollinen, kun turvemaapelto on metsän kupeessa.  Villisika on ainakin kiinnostunut perunoista, jos niitä sattuu seudulle.  Miten lie kauriiden kanssa. Ehkä eivät ole kiinnostuneet perunoista; perunanvarret ei ole syöntikelpoisia.

  • MaalaisSeppo

    Kokeilin parina kesänä perunoiden kasvatusta peltoon istutettujen kuusien väleissä. Hyvin kasvoivat, mutta ostoperunat riittävät minulle. Nyt kuuset ovat jo 6-7 m.

    reservuaari-indeksi

    ”Tukea ei ko hommalle saa mutta voi sitä koettaa kasvattaa ilman tukeakin omaan käyttöön lähinnä.”

    En suosittelisi lähtemään tuollaisiin ”ilman tukea”-kokeiluihin. Siinä on se pikkusormi…vie koko käden, aivan ilmeisenä vaarana. Jos aletaan pienissä asioissa lipsumaan niin kohta romahtaa koko tukipolitiikka ja sen myötä menee koko kansantalous kuralle vuosikymmeniksi tai -sadoiksi.

    Alfa TV voisi kyllä tehdä jutun tuettomasta kotitarveviljelystä ja perunan viljelemisestä kuusikossa.

    Leena

    A.Jalkanen

    Vesimyyrä voi myös kiinnostua potuista. Sitten potuttaa kun vetäisee maasta tyhjän varren. Jotkut kasvattavat pottunsa ämpäreissä.

    Puuki

    Tuettomana kasvatus johtuukin siitä, että koska hyöty (ei materiaalinen =immateriaalinen etu) tulee itselle, ei tukea tarvita (vaikka pottujen tuottajahinta on lähinnä vitsi seki, kuten kuitupuun kantohintakin). Puun kasvatus vaatii niin pitkän ajan ja tuottaa suuren hyödyn kansantaloudelle joten suht. pieni tuki on enemmän kuin paikallaan siihen.  Kaikkea  tuottamatonta säheltämistä tuetaan paljon suuremmilla summilla.  Monet verorahoilla papereita pyörittävätkin saa tulonsa sitä kautta eli vientituloista  välikäsien  ohella lisävälikäsinä joita riittää mm. hallinnossa.  Tästä olemme melkein kaikki varmaan samaa mieltä.  Se on sitä loogista päättelyä josta on  ilmeinen puute nykyaikana monilla tahoilla.

    Vesimyyrä voi olla yksi riskitekijä jonka torjunta voisi tuoda haasteita – oliskohan valkosipulista hyötyä siihen ? Vai pitäisikö laittaa liskuja , en tiedä.

    A.Jalkanen

    Sain semmoisen ohjeen vesimyyrälle että laitetaan se käytävään loukku, mallia en nyt muista, mutta olisiko eräänlainen läpikäveltävä giljotiini.

    Puuki

    Giljotiini ei yleensä ole läpikäveltävä koska se pysäyttää kulkijan , ainakin  tarkoitus on se. Mutta kiitos hyvästä vihjeestä .

    reservuaari-indeksi

    ”Tuettomana kasvatus johtuukin siitä, että koska hyöty (ei materiaalinen =immateriaalinen etu) tulee itselle, ei tukea tarvita (vaikka pottujen tuottajahinta …Se on sitä loogista päättelyä josta on  ilmeinen puute nykyaikana monilla tahoilla.”

    Siis immateriaalisia pottuja. No jopas, ja vielä reaalitodellisuuden puolella.

    ML, poistakaa nyt tämä koko ketju, jos ehditte. Ei kuulu metsäaiheisiin ja muitakin hyviä syitä saattaisi löytyä.

    Leena

     

    arto

    Etelässä kannattaisi mallasohraa ennemmin kuin perunaa. ha tuotto 3500 kg  takuuvarma meno hyvään hintaan ja saanto joka kesä. Toinen ruis ha tuotto 2800 kg sillä vaan kasvuaika 340-350 vuorokautta. Sato joka toinen kesä. Olutta juodaan paljon ja ruisleipää tarttee joka päivä.

    Planter

    ”Miten lie kauriiden kanssa. Ehkä eivät ole kiinnostuneet perunoista; perunanvarret ei ole syöntikelpoisia.

    Jaa, ei vai? Meillä ainakin parturoitiin perunanvarret ja näkyy menneen muillakin. Kannattaisi uskoa, että valkohäntä on pahin tuholainen mitä olen tavannut. Siellä missä sitä ei vielä ole riesaksi, on tavoite lisätä ja levittää.

    ”Peuroille ja hirville kelpaa monenlainen ruoka. Fredrikssonin naapurissa viljelevällä Nils-Erik Grönroosilla peurat ovat pahoin tuhonneet perunasatoa.

    Grönroosin perunapelloilla ei ole paikoin jälkeäkään perunakasvustoista. Peurat syövät perunan varren ja lehdet, osa on jopa oppinut kaapimaan mukulatkin maasta, hän kertoo.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/peurat-popsivat-viljelij%C3%A4n-sadon-mit%C3%A4-me-sitten-viljelemme-kun-mik%C3%A4%C3%A4n-kasvi-ei-saa-olla-rauhassa-1.206950

    Jätkä

    arto. Paljonko on mallasohran tuottajahinta ja paljonko tuki? Noin pieniä satoja ei kannata viljellä edes mallasohraa.

    Perunankasvattajat tuottavat huonona vuonna väh 20 000 kg /ha, hyvinä vuosina tuplasti. Omaan käyttöön kasvattavat eri pellossa ja pienemmillä sadoilla ja eri lajiketta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 23)