Keskustelut Metsänhoito Puiden valinta männyn karsinnassa

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)
  • Puiden valinta männyn karsinnassa

    Merkitty: 

    Vielä Hartolan tapaamisessa esille tulleita asioita.

    Visakallon metsässä oli karsittu männiköitä. Ihan oikeaoppisesti noin 350 runkoa hehtaarilta. Kiinnostavaa asiassa oli se että karsitut puut olivat kyllä rungoltaan mallikkaita, mutta selkeästi karsimattomia ohuempia. Karsimattomissa, siis isommissa rungoissa, oli kyllä myös kunnollisia runkoja jätettäväksi viimeiseen lihotusvaiheeseen.

    En huomannut kysyä oliko karsinnassa poistettu paljonkin myös tuoreita oksia, niin että järeysero olisi edes osittain johtunut karsinnan yhteydessä tapahtuneesta neulasmassan vähenemisestä?

    Onko jossain muualla vastaavaa ilmiötä havaittavissa? Minäkin olen hiukan karsinut, mutta olen karsinut sen verran suuremman runkoluvun ettei tälläistä ole tullut esiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • pihkatappi

    Joissain kohteissa olen karsinut lisävaltapuita, päävaltapuut poistetaan harvennuksessa tukkeina (yläharvennus) ja lisävaltapuut räjähtävät kasvuun lannoituksen avulla. Ennen pystyi puuhastelemaan tuollaisia karsintoja, kemeratukihan oli palkka karsintatyöstä ja talvella on aikaa.

    Jätkä

    Pystykarsintaan ei hyväksytä yli14 senttisiä runkoja. Paras koko on n. 12 – 13 senttiä.

    Jos seassa on ylisuuria runkoja, ne pitää poistaa, koska ei ole syytä kasvattaa muita puita, kuin vain karsittuja runkoja. Välipuut saavat olla täydentämässä, ettei puuntuotanto lipsahda liian pieneksi.

    Jotkut metsänomistajat karsivat myös ns. ylisuuria runkoja männikköönsä kirjaamatta niitä ylös.

    Siinä on itämässä raaka huijaus, koska neljänkymmenen vuoden kuluttua tukinostaja katsoo himoiten juuri niitä, koska ne edelleenkin ovat paksuimpia. Kuitenkin niiden sahaustulos ei tule olemaan läheskään pystykarsitun männyn tulos.

    Ainoa pelastus sahaajalle on, että tilitys tehdään vasta sahauksen jälkeen.

    Pystykarsintakohde on mitä sopivin lannoitukseen ja vieläpä kaksi – kolme kertaa.

    Anton Chigurh

    Minä olin ymmärtävinäni visakallon puheista että kyseisessä kohteessa karsittujen puiden valinta oli epäonnistunut.

    Meillä talouskeskukseen rajautuvaan pystykarsittuun (karsin kohteen 70-80-luvuilla) männikköön tulee ensi kesänä viides (5) lannoitus.

    Visakallon nuoremmissa (alle 40 vuotta) männiköissä en huomannut yhtään runkoa, jota hirvet eivät olisi vioittaneet. Hirvien jälkiä kyllä riitti metsäteillä.

    Petkeles

    Yleensä karsija valikoi käsittelyynsä lisävaltapuita, koska näissä on mukavan sorja runko ja valtapuita ohuemmat oksat käsisahalla väkerrettäväksi. Sitten ajan kanssa huomataan, että karsitut rungot ovat jäämässä sinällään myöskin laadukkaiden valtapuiden alle ja ainoa ratkaisu karsittujen puiden suosimiseksi olisi yläharvennus.

    Jätkä

    Petkeleen mallissa on karsintaan menty liian myöhään.

    pihkatappi

    Kympin tunti tuosa karsinnasta muistaakseni tuli kemeran kautta. Yläharvennus on hyvälaatuisessa jo 50 vuotta kasvaneessa männikössä järkevää, mikäli jäävät puut kasvavat myös järeiksi tukeiksi.

    harrastelija

    Tuoreen oksan katkaisuun tulee pihkakylestys. Karsittaessa tuli sellainen tuntuma, että kannattaisi rapsia vain kuivat oksat pois, koska ne muuten jää tapiksi sahatukkiin. Eli ensin riittävä tiheys nuoressa männikössä, jolloin puut karsiutuvat aika mukavasti puolipuulle ja tarvittaessa napsitaan avuksi kuivia oksia. Ensiharvennuksen jälkeen karsinnasta saattaa olla hyötyä.

    Myimme yhden palstan ja ostajaa kiinnosti kovasti todistus pystykarsinnasta.

    Jätkä

    Tuoreen oksan kylestyminen ei vaadi enempää paksuuskasvua kuin kuivankaan. Nyrkisääntönä on pidetty, että tuoreita ja voimakkaasti vihreitä oksia ei saisi karsia, koska siten puun kasvukyky heikkenee.

    Siis jos alimmaiset elävät oksat ovat jo ”heikossa hapessa”niiden poistaminen ei haittaa. Pihkatappi suojelee puuta sienitauteja vastaan, siksi esim syyskarsintaa pitäisi vältellä (Syyshaavakka).

    Poistettava oksa ei saisi olla yli 20 mm.

    Ensin ensiharvennus, jossa poistetaan mielellään etukasvuiset yksilöt (liian suuret karsittaviksi)

    Harvennus tehdään pystykarsinnan ehdoilla. Harvennetaan myös hieman voimakkaammin, että elävien oksien latvaosuus pysyy kunnossa = terveoksainen latvus.

    lannoitus ja toinen harvennus 15 vuoden kuluttua. Lannoitus ja päätehakkuu aikanaan.

    Pystykarsintalisä maksetaan koko tukkiosuudelle, jos karsinta on oikein tehty. MHY:llä taikka Metsäkeskuksella on todistus pystykarsinnasta. On määrät ja on läpimitat kirjattuna rekisteriin.

    Visakallo

    Kävimme retkiporukalla Hartolassa kaikkiaan viidessä eri ikäisessä kylvömännikössä. Nuorin oli 2007 kylvetty ja 2013 varhaisperattu, toinen 1996 kylvetty ja 2016 koneellisesti energiaharvennettu, kolmas 1989 kylvetty, 2009 energiaharvennettu ja 2010 pystykarsittu, neljäs 1985 kylvetty, 2005 energiaharvennettu, 2010 pystykarsittu ja 2017 toisen kerran harvennettu, sekä vielä 1967 kylvetty ja  kolme kertaa harvennettu ja 1990 pystykarsittu alue.  Pystykarsittavien puiden valinta on karsintatilanteessa aina haasteellista, eikä aivan jokaisen rungon tulevaa kasvua pysty täysin ennakoimaan. Pystykarsinnan jälkeen tehtävä toinen harvennus tehdään laatuharvennuksena, jossa paksuoksaiset räkäpuut sekä kasvukilpailun pahiten hävinneet rungot poistetaan. Kuten retkeläiset saivat todeta, hirviongelma on alueella todellinen ja lähes jokaista puuta on jossain vaiheessa eriasteisesti vikuutettu.  Olen ruokkinut vuosikymmenten ajan melkoisen suurta valtionkarjaa männiköissä ja koivikoissani. Vuoteen 1989 asti pidetyn lypsykarjani pääluku oli siihen verrattuna huomattavasti vaatimattomampi!

    mehtäukko

    Aikoinaan kun karsinnan tuki oli verotonta, yllykkeenä teimmekin sitä.

    Nykyisin kun ”oksattoman” laatutyven arvostavia sahoja ei ole valita, annan ison taimikon karsiutua minkä luonto suo ja saha on ruostunut.

    Sinällään mukavaa puuhaa mahd. keväthangilla, ei meikälle muuta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 10)