› Keskustelut › Metsänhoito › Puilla on sosiaaliset verkostot

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4

  • Puilla on sosiaaliset verkostot

    Sent on: 5.2.2016, 19:27

     Artikkeli Iltalehdestä: 

    Puut huolehtivat toisistaan ja erityisesti jälkikasvustaan. Ne kommunikoivat keskenään ja auttavat, jos kaverilla on ongelmia.
    Puut pitävät huolta toisistaan ja syöttävät muun muassa ravinteita heikommille.

    Puut pitävät huolta toisistaan ja syöttävät muun muassa ravinteita heikommille. (EPA)

    Puiden salattu elämä (Das geheime Leben der Bäume) on ollut Saksassa kirjallinen sensaatio. Entisen valtion metsänhoitajan Peter Wohllebenin tietokirjaa on myyty jo reilut 320 000 kappaletta ja käännös on tekeillä 19 kielelle.

    Biologit ovat jo kauan tienneet, että puut tekevät juuriliitoksia, joiden avulla ne vaihtavat ravinteita ja kommunikoivat keskenään esimerkiksi siitä koska tiputtaa lehdet.

    Puut oppivat ja muistavat. Ne hoitavat sairaita naapureitaan. Ne varoittavat toisiaan sienirihmastojen kautta kulkevilla sähkösignaaleilla. Yhteisöissä puut elävät lähes poikkeuksetta pitempään kuin erakot.

    Wohlleben opiskeli metsänhoitajaksi ja aloitti työskentelyn Rheinland-Pfalzin osavaltion metsähallinnossa 1987. Teollinen metsänhoito ei kuitenkaan ollut lähellä hänen sydäntään.

    Hän alkoi opiskella omatoimisesti lisää puiden elämästä, asioita joita metsänhoitokoulussa ei opetettu.

    Kaveria ei jätetä

    Wohlleben vieraili vanhoissa metsissä Sveitsissä ja Saksassa. Niissä kasvoi isoja, vanhoja puita. Metsiä hoidettiin rakkaudella ja puistakin tuli arvokkaampia.

    – Kun metsänomistajat halusivat ostaa auton, he kaatoivat kaksi puuta. Tehometsissä kahdella puulla voi ostaa pitsan, kertoo Wohlleben New York Timesin haastattelussa.

    Tekijä
    n-merkki n-merkki
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • n-merkki n-merkki 5.2.2016, 19:28

    jatkuu

    Wohlleben yritti suostutella työnantajansa käyttämään pehmeämpiä menetelmiä, muun muassa käyttämään puun korjuussa hevosia isojen maaperää vaurioittavien metsäkoneiden sijaan. Työnantaja ei vakuuttunut. Lopulta Wohlleben päätti erota työstään.

    Muutaman vuoden jälkeen hänet kuitenkin kutsuttiin takaisin ja nyt kirjan myötä hänestä on tullut kansallinen kuuluisuus.

    Puiden salattu elämä on ollut kuukausia Saksan tietokirjojen myyntilistan ykköspaikalla. Suuri yleisökin tietää nyt, että puut ovat sosiaalisia olentoja.

    -Käytän tarkoituksella hyvin inhimillistä kieltä. Tieteelliset termit poistavat tunteen ja ihmiset eivät enää ymmärrä mitä tarkoitetaan. Kun sanon, että puut imettävät lapsiaan, kaikki ymmärtävät heti, mistä puhun.

    Tehometsissä puut on istutettu kauemmaksi toisistaan, jotta ne kasvaisivat nopeammin. Samalla kasvaa riski, että ne eivät voi olla yhteydessä sosiaaliseen verkostoonsa. Se estää puiden luontaisten puolustusmekanismien toimintaa.

    -Puut ovat ystäviä keskenään. Usein näkee, että vierekkäisten puiden isot oksat kasvavat poispäin toisistaan. Näin ne eivät varjosta kaveria, sanoo Wohlleben.

    Joillekin puiden tavoista ei ole löydetty biologista selitystä. Puut saattavat esimerkiksi pitää aikoja sitten kaadetun kaverinsa kannon hengissä syöttämällä siihen ravinteita.

    Rane 5.2.2016, 20:26

    Noissa fysikaalisissa ilmiöissä voi olla jotain perääkin mutta ne on verhottu jonkinlaiseen New Age/luonnonpalvonta sontaan.
    Se kun takaa suuret myyntimäärät.

    kisi 5.2.2016, 20:32

    Mielenkiintoista, vaikka en ole ihan vakuuttunut, että tuollainen ”inhimillinen” kieli olisi välttämättä eduksi asialle. Ehkä jotenkin lässyttävä meininki; vai onko toimittaja ottanut omia vapauksia?

    Eikös nimimerkki Hemputtaja kirjoitellut muinoin jotain tuon suuntaista puilla esiintyvästä sukulaisten välisestä yhteistyöstä sienijuuren parissa?

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 5.2.2016, 21:32

    Aikoinaan Paavo Yli-Vakkuri teki juuri noista havuitten kantoyhteyksistä väitöskirjansa. En ole tietenkään lukenut sitä ja ne referaatitkin olen pääosin unohtanut. Kuitenkin siinä todettiin että havupuut pitävät yhteyttä kaadettujen puiden kantoihin laajentaakseen ravinnon saanti aluettaan. Tämä mahdollistaa hyvin nopean reakoinnin kasvun lisäyksellä, harvennuksen jälkeen.
    Kai täälläkin jokainen on nähnyt kuusen tai männyn kannon, joka on kaadon jälkee kasvanut hyvin ohuita vuosilustoja. Ne alkavat sentin puolitoista kaatosahauksesta alaspäin. Tämä ilmiö piti olla vain havupuilla, jotka käyttävät sienirihmastoja.

    Tämä Paavo Yli-Vakkuri oli tietääkseni jonkun aikaa professorinakin, siis maan ylin metsä opettaja.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    kisi 5.2.2016, 22:06

    No minä ainakaan en ole nähnyt kaadon jälkeen kasvavia hentoja vuosilustoja. HUH, sanon minä! Ihan selkäpiitä karmii; jotenkin tuli mieleen ihmisvainajien kasvavat kynnet ja ruuniinaukoista valuvat nesteet.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 5.2.2016, 23:47

    Ei tuo nyt niin karmea asia ole. Niitä lustoja ei toki näy jos ei ihan erikseen tutki kantoa. Näitä on tietenkin vain harvennusmetsässä, eikä sielläkään kaikki männyn ja kuusen kannot.
    Kun kannosta irroittaa kuorta, niin sahauspinnan alapuolella on hyvin pieniä pykäliä. Kun sitten leikkaa kantoon terävän loven esim. puukolla, niin näkee kyllä että siinä on sisempänä vuosilustot, jotka päättyvät sahauspintaan asti. Niiden päällä on kuitenkin hyvin ohuita lustoja jotka ulottuvat vain kannon tuoreenä pysyneeseen osaa, siis ei ihan sahauspintaan asti. Lisäksi nämä lustot päättyvät vuosi vuodelta aina alemmas ja ohenevat. Niitä löytyy vain muutama. En tiedä mitä mikroskoopilla näkisi, johtuuko silmän puutteellisesta erottelukyvystä vain että niitä löytyy niin vähän.
    Vanhemmalla harvennuksella saattaa huomata sen että osa kannoista on lahonneenpia kuin toiset. Kaikki kannot eivät välttämättä ole olleet toisten puiden ravinnonhankkijoina hakkuun jälkeen ja ovat siksi lahonneet nopeammin.

    Tässä on yksi osatekijä, joka tekee harventamisesta niin tärkeän toimenpiteen jäävälle puustolle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Burl 5.2.2016, 23:57

    No tuota…

    ”Puut ovat ystäviä keskenään. Usein näkee, että vierekkäisten puiden isot oksat kasvavat poispäin toisistaan. Näin ne eivät varjosta kaveria, sanoo Wohlleben.”

    Kunhan ei siinä vaan kaksi paikoilleen juurtunutta ja näin ollen siirtymiskyvytöntä eliotä pyrkisi vaan toimimaan oman etunsa mukaisesti odotellen samalla, että aika jättäisi naapurista ja pääsisi ottamaan vapautuneen kasvutilan haltuun. Samalla logiikalla Nato ja Venäjä ovat ystäviä, kun eivät laajene toistensa reviirille. Ja puut oikeastaan vielä viisaampia, kun eivät ehdoin tahdoin sitä yritä tehdä.

    ”- Kun metsänomistajat halusivat ostaa auton, he kaatoivat kaksi puuta. Tehometsissä kahdella puulla voi ostaa pitsan, kertoo Wohlleben New York Timesin haastattelussa.”

    Sielultaan vihreät lukee tämän ja ajattelee, että samahan toimii Suomessakin. Ehkä Keski-Euroopassa kasvattamalla kaksi kymmenen kuution tammea ja myymällä ne saa paikallisen autoverokannan vallitessa ostettua auton.

    Niitä utopistisia 200 € / m^3 tyvikoivujakin tarvitaan aika monta runkoa, että autonostorahat saa kokoon. Visakoivuilla tietysti on kilohinta ollut kova, mutta järeys ei ole päätä huimannut ja sitä paitsi ovat enimmäkseen viljelypuita.

    Länsimaisessa sivistysyhteiskunnassa heikoimpiakaan ei jätetä oman onnensa varaan. Vaan miten on metsässä: jätäppä harvennukset tekemättä niin jo alkaa puuta kuolla pystyyn! Se siitä puiden sosiaalisesta turvaverkosta.

    Lehtitietojen mukaan kirja kuitenkin myy hyvin ja vaurastuttaa kirjoittajaansa. Jostain se on saksalaisen metsänhoitajankin leipä revittävä fudut saatuaan.

    kisi 6.2.2016, 08:10

    Wohlleben: ”Puut saattavat esimerkiksi pitää aikoja sitten kaadetun kaverinsa kannon hengissä syöttämällä siihen ravinteita.”

    Korpituvan Taneli taas sanoi: ”Kaikki kannot eivät ole välttämättä olleet toisten puiden ravinnonhankkijoina hakkuun jälkeen… – Tässä yksi osatekijä, joka tekee harventamisen niin tärkeäksi jäävälle puustolle.”

    Siis Tanelin näkemyksen mukaan kaadettujen puiden kannot toimivat ravinnonhankkijoina jäävälle puustolle. Wohllebenin viesti on päinvastainen eli jäävä puusto syöttää ravinteita kohtaan (kantoon), josta puu on kaadettu pois. Nimenomaan siitähän se kertoo, että ravinteita tulee maan alta, jos kuollut puu (kanto) tuottaa vielä lustoa.

    Voisiko sanoa, että se tuotto on pois metsänkasvattajan pussista ellei sitten anna kantojen kasvaa muutaman vuoden ennen poiskeruuta. Joka tapauksessa tuo kantoihin kertyvä uusi lusto on pois jäävältä puustolta.

    Lienee niin, että siellä, missä puita kasvaa riittävän taajassa, on maanalainen sienijuuriverkosto puiden yhteinen. Sen avulla nousee maasta vesi ja ravinteet runkoihin. Elävän puun lehvästö taas fotosyntetisoi sen materian, joka näkyy vuosirenkaina. Ei kanto siis sinänsä voi palvella enää mitenkään ” kaveriensa” hyväksi, vaan se saa ilmeisesti ihan ilmaiseksi yhteisestä sienijuuresta rakennusaineita. Vesi, ravinteet ja yhteyttämistuotteet seilaavat elävässä solukossa suuntaan ja toiseen.

    Timppa 6.2.2016, 09:09

    Kyllä tuo Nato Venäjä-vertailu taitaa päteä puihin. Ainakin minä olen havainnut, että puut kilpailevat kasvutilasta eivätkä kaveeraa. Seuratkaapa vaikkapa luonnontilaisen mäntymetsän kehitystä taimikosta ikihongiksi. Kyllä siinä heikompaa ”lyödään” surutta. Lopputulos on, että ne kaatuvat, maatuvat ja lopulta päätyvät voittajien ravinnoksi.

    Sekin, että kannoissa kaatamisen jälkeen on jotain elintoimintoja, on täysin luonnollista. Koska puulla on sienirihmastojen kanssa yhteistyösopimus, niin ne rihmastot pyrkivät luonnollisestikin tekemään oman osuutensa kunnes huomaavat, että toista osapuolta ei ole. Sitten ne rihmastot alkavat etsiä uutta liittolaista tai sitten yksikseen jäätyään tuhoutuvat. Esimerkiksi silloin, kun metsästä tehdään pelto.

    Kyllä tähän maailmaan monenlaisia puunhalaajia näyttää mahtuvan,

    Timppa 6.2.2016, 09:38

    Noista lehtien tiputtamisista vielä.
    Käyn syksyisin Lapissa ruskan aikaan. Silloin on mielenkiintoista seurata tunturikoivujen lehdistön muutoksia. Jotkut pelaavat varman päälle ja keräävät lehtivihreän hyvissä ajoin ennen suurempia pakkasia talteen ja lehdet putovat ensimmäisinä. Toiset harrastavat riskibisnestä. Vasta viimehädässä otetaan se vihreä talteen. Tietysti näillä viivyttelijöillä kasvukausi jatkuu vähän pitempään ja siten voivat vallata elintilaa. Toisaalta pahat syyspakkaset voivat pudottaa vielä lehtivihreää sisältävät lehdet ja siten vaikuttaa tosi paljon seuraavan kesän kasvuun.

    Se, että molempia käyttäytymismalleja ja tietysti välimuotojakin esiintyy, on lajin säilymisen kannalta edullista. koska syksyjen säät vaihtelevat. Keski-Euroopan tammimetsissä pakkasesta ei taida olla suurempaa riesaa, joten siellä tammet saattavat tiputtaa lehtiään samaan aikaan. Tuskin kuitenkaan yhteisellä päätöksellä. Meillä Keski-Suomessa on pihapiirissä muutama tammi. Muistaakseni niiden lehdet varisevat eri aikoihin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 36)
1 2 3 4